Joukkorahoitusta ja vertaislainoja välitettiin vuonna 2021 enemmän kuin koskaan aikaisemmin
Suomessa vertaislaina- ja joukkorahoitusalustoilla välitettiin rahoitusta kuluttajille ja yrityksille vuonna 2021 määrällisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Erityisesti lainamuotoinen joukkorahoitus ja vertaislainaus kuluttajille lisääntyivät. Vaikka välitetyn rahoituksen määrä kasvoi voimakkaasti, se on vielä pieni verrattuna luottolaitosten myöntämään lainarahoitukseen.
Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin ennätysmäärä
Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin vuonna 2021 suomalaisille yrityksille 192,5 milj. euron arvosta. Tämä on noin 55 % enemmän kuin vuonna 2020 ja reilu 44 % enemmän kuin vuonna 2019, jolloin lainamuotoisena joukkorahoituksena välitetty määrä oli edellisen kerran suurimmillaan. Samanaikaisesti rahoitettujen projektien määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Vuonna 2021 onnistuneita rahoitusprojekteja toteutettiin runsaat 17 200, kun vuonna 2020 vastaava luku oli runsaat 11 200. Lainamuotoisessa joukkorahoituksessa keskimääräiset lainakoot ovat pysyneet viime vuosina lähes samanlaisina.[1] Välitettyjen lainojen keskimääräinen todellinen vuosikorko nousi hieman vuoden takaisesta (8,2%) ja oli 9,0 % vuonna 2021. Vaikka lainamuotoisen joukkorahoituksen määrät kasvoivat voimakkaasti vuonna 2021, niiden määrä on vielä pieni verrattuna luottolaitosten myöntämien yrityslainojen määrään, noin 1,25 %.
Sijoitusmuotoisena joukkorahoituksena välitetyn rahoituksen määrä supistui puolestaan hieman vuonna 2021. Vuonna 2021 sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välitettiin 70,2 milj. euron arvosta, mikä on lähes 5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rahoitettujen kohteiden määrät ovat myös merkittävästi supistuneet. Vuonna 2021 alustojen kautta toteutettiin yhteensä 26 rahoituskierrosta, kun vuotta aiemmin kierroksia toteutettiin onnistuneesti 39. Kierrosten lukumäärän supistumisen myötä rahoitetut hankkeet ovat siis olleet keskimäärin suurempia.
Hyödyke- ja vastikemuotoista joukkorahoitusta välitettiin Suomessa vähän verrattuna muihin joukkorahoituksen muotoihin. Vuonna 2021 hyödyke- ja vastikemuotoista joukkorahoitusta välitettiin yhteensä 1,0 milj. euron arvosta, mikä on saman verran kuin vuotta aiemmin.
Yksityishenkilöille myönnettyjen vertaislainojen määrät kasvoivat
Vuoden 2021 aikana suomalaisille kuluttajille välitettiin vertaislainoja 113 milj. euron arvosta, mikä oli 37 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Välitettyjen vertaislainojen määrä jäi kuitenkin vähäisemmäksi kuin vuonna 2019, joilloin vertaislainoja välitettiin 147 milj. euron arvosta. Vertaislainojen osuus kotitalouksien yhteenlasketusta vakuudettomasta kulutusluottokannasta (11,6 mrd. euroa) on arviolta noin 1,2 %. Yksityishenkilöille myönnettyjen vertaislainojen rahoituksesta 42 % tulee toisilta kuluttajilta ja jäljelle jäävä osuus muilta sijoittajilta. Keskimäärin kuluttajille välitetty vertaislaina oli 3 600 euroa vuonna 2021.
Yksityishenkilöille välitettyjen lainojen keskikorko nousi hieman vuoden takaisesta. Keskimäärin kuluttajat maksoivat ottamistaan lainoista korkoa noin 14,9 % vuonna 2021. Vertaislainamarkkinoiden toimintaolosuhteet ovat tiukentuneet viime vuosina esimerkiksi tilapäisten korkokattojen myötä, joten yhä harvempi yritys enää tarjoaa vertaislainoja Suomessa.
Eri joukkorahoitusmuodoilla välitetyt rahamäärät Suomessa*
|
2019, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
2020, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
2021, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
|
|
Lainamuotoinen joukkorahoitus |
133,6 (36 %) |
124,4 (−7 %) |
192,5 (55 %) |
|
Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus |
58,3 (1 %) |
73,7 (27 %) |
70,2 (−5 %) |
|
Hyödyke- ja vastikemuotoinen joukkorahoitus |
0,8 (8 %) |
1,0 (30 %) |
1,0 (−4 %) |
|
Vertaislainaus kuluttajille |
146,7 (−2 %) |
82,8 (−44 %) |
113,2 (37 %) |
|
Yhteensä |
339,4 (11 %) |
282,0 (−17 %) |
376,9 (34 %) |
* Sisältää kotimaiset rahoituksen hakijat.
Lisätietoja antavat
Johanna Honkanen, puh. 09 183 2992, sähköposti: johanna.honkanen(at)bof.fi,
Miska Jokinen, puh. 09 183 2122, sähköposti: miska.jokinen(at)bof.fi,
Maija Keskinen, puh. 09 183 2004, sähköposti: maija.keskinen(at)bof.fi.
[1] Luvut pitävät sisällään myös laskurahoitukseen välitetyt lainat.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Reference rate and penalty interest rates for 1 January – 30 June 202622.12.2025 13:30:00 EET | Press release
The reference rate under section 12 of the Interest Act (633/1982) for the period 1 January – 30 June 2026 is 2.5 %. The penalty interest rate for the same period is 9.5 % pa (under section 4 of the Act, the reference rate plus seven percentage points). The penalty interest rate applicable to commercial contracts is 10.5 % pa (under section 4 a of the Act, the reference rate plus eight percentage points).
Det är inte läge att skjuta upp lösningarna för Finlands offentliga finanser19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands offentliga finanser befinner sig alltjämt långt från balans. För att vända skuldsättningsutvecklingen krävs en betydande konsolidering av de offentliga finanserna och investeringar i tillväxt. Höjningen av de nödvändiga försvarsutgifterna försvårar den offentligfinansiella konsolideringen. Inflationen i euroområdet ligger på målet och ekonomin har vuxit något snabbare än förutsett.
Suomen julkisen talouden ratkaisuja ei kannata lykätä19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen talous on edelleen kaukana tasapainosta. Velkaantumiskehityksen kääntäminen vaatii merkittävää julkisen talouden sopeuttamista ja investointeja kasvuun. Välttämättömien puolustusmenojen kasvattaminen vaikeuttaa tasapainottamista. Euroalueella inflaatio on tavoitteessa ja talous on kasvanut hieman ennustettua paremmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme