Joukkorahoitusta ja vertaislainoja välitettiin vuonna 2021 enemmän kuin koskaan aikaisemmin
Suomessa vertaislaina- ja joukkorahoitusalustoilla välitettiin rahoitusta kuluttajille ja yrityksille vuonna 2021 määrällisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Erityisesti lainamuotoinen joukkorahoitus ja vertaislainaus kuluttajille lisääntyivät. Vaikka välitetyn rahoituksen määrä kasvoi voimakkaasti, se on vielä pieni verrattuna luottolaitosten myöntämään lainarahoitukseen.
Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin ennätysmäärä
Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin vuonna 2021 suomalaisille yrityksille 192,5 milj. euron arvosta. Tämä on noin 55 % enemmän kuin vuonna 2020 ja reilu 44 % enemmän kuin vuonna 2019, jolloin lainamuotoisena joukkorahoituksena välitetty määrä oli edellisen kerran suurimmillaan. Samanaikaisesti rahoitettujen projektien määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Vuonna 2021 onnistuneita rahoitusprojekteja toteutettiin runsaat 17 200, kun vuonna 2020 vastaava luku oli runsaat 11 200. Lainamuotoisessa joukkorahoituksessa keskimääräiset lainakoot ovat pysyneet viime vuosina lähes samanlaisina.[1] Välitettyjen lainojen keskimääräinen todellinen vuosikorko nousi hieman vuoden takaisesta (8,2%) ja oli 9,0 % vuonna 2021. Vaikka lainamuotoisen joukkorahoituksen määrät kasvoivat voimakkaasti vuonna 2021, niiden määrä on vielä pieni verrattuna luottolaitosten myöntämien yrityslainojen määrään, noin 1,25 %.
Sijoitusmuotoisena joukkorahoituksena välitetyn rahoituksen määrä supistui puolestaan hieman vuonna 2021. Vuonna 2021 sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välitettiin 70,2 milj. euron arvosta, mikä on lähes 5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rahoitettujen kohteiden määrät ovat myös merkittävästi supistuneet. Vuonna 2021 alustojen kautta toteutettiin yhteensä 26 rahoituskierrosta, kun vuotta aiemmin kierroksia toteutettiin onnistuneesti 39. Kierrosten lukumäärän supistumisen myötä rahoitetut hankkeet ovat siis olleet keskimäärin suurempia.
Hyödyke- ja vastikemuotoista joukkorahoitusta välitettiin Suomessa vähän verrattuna muihin joukkorahoituksen muotoihin. Vuonna 2021 hyödyke- ja vastikemuotoista joukkorahoitusta välitettiin yhteensä 1,0 milj. euron arvosta, mikä on saman verran kuin vuotta aiemmin.
Yksityishenkilöille myönnettyjen vertaislainojen määrät kasvoivat
Vuoden 2021 aikana suomalaisille kuluttajille välitettiin vertaislainoja 113 milj. euron arvosta, mikä oli 37 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Välitettyjen vertaislainojen määrä jäi kuitenkin vähäisemmäksi kuin vuonna 2019, joilloin vertaislainoja välitettiin 147 milj. euron arvosta. Vertaislainojen osuus kotitalouksien yhteenlasketusta vakuudettomasta kulutusluottokannasta (11,6 mrd. euroa) on arviolta noin 1,2 %. Yksityishenkilöille myönnettyjen vertaislainojen rahoituksesta 42 % tulee toisilta kuluttajilta ja jäljelle jäävä osuus muilta sijoittajilta. Keskimäärin kuluttajille välitetty vertaislaina oli 3 600 euroa vuonna 2021.
Yksityishenkilöille välitettyjen lainojen keskikorko nousi hieman vuoden takaisesta. Keskimäärin kuluttajat maksoivat ottamistaan lainoista korkoa noin 14,9 % vuonna 2021. Vertaislainamarkkinoiden toimintaolosuhteet ovat tiukentuneet viime vuosina esimerkiksi tilapäisten korkokattojen myötä, joten yhä harvempi yritys enää tarjoaa vertaislainoja Suomessa.
Eri joukkorahoitusmuodoilla välitetyt rahamäärät Suomessa*
|
2019, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
2020, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
2021, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
|
|
Lainamuotoinen joukkorahoitus |
133,6 (36 %) |
124,4 (−7 %) |
192,5 (55 %) |
|
Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus |
58,3 (1 %) |
73,7 (27 %) |
70,2 (−5 %) |
|
Hyödyke- ja vastikemuotoinen joukkorahoitus |
0,8 (8 %) |
1,0 (30 %) |
1,0 (−4 %) |
|
Vertaislainaus kuluttajille |
146,7 (−2 %) |
82,8 (−44 %) |
113,2 (37 %) |
|
Yhteensä |
339,4 (11 %) |
282,0 (−17 %) |
376,9 (34 %) |
* Sisältää kotimaiset rahoituksen hakijat.
Lisätietoja antavat
Johanna Honkanen, puh. 09 183 2992, sähköposti: johanna.honkanen(at)bof.fi,
Miska Jokinen, puh. 09 183 2122, sähköposti: miska.jokinen(at)bof.fi,
Maija Keskinen, puh. 09 183 2004, sähköposti: maija.keskinen(at)bof.fi.
[1] Luvut pitävät sisällään myös laskurahoitukseen välitetyt lainat.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
En inhemsk lösning för omedelbara betalningar skulle öka funktionssäkerheten och konsumenternas valfrihet8.5.2025 11:30:00 EEST | Pressmeddelande
Finländarna måste ha tillgång till förmånliga, mångsidiga och tillförlitliga betalningssätt som fungerar säkert också under exceptionella omständigheter. En lösning för omedelbara betalningar som baserar sig på kontoöverföringar i real tid skulle öka vår förmåga att hantera systemen för betalning och erbjuda konsumenterna ett välkommet alternativ.
Kotimainen pikamaksamisen ratkaisu lisäisi toimintavarmuutta ja kuluttajien valinnanvapautta8.5.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilla tulee olla käytössään edullisia, monipuolisia ja luotettavia maksutapoja, jotka toimivat turvallisesti myös poikkeustilanteissa. Reaaliaikaisiin tilisiirtoihin perustuva pikamaksuratkaisu lisäisi kykyämme hallita maksamisessa käytettyjä järjestelmiä ja tarjoaisi kuluttajille tervetulleen vaihtoehdon.
A Finnish instant payment solution would improve resilience and consumer choice8.5.2025 11:30:00 EEST | Press release
People must have access in Finland to inexpensive, versatile and reliable methods of payment and these must function securely even in exceptional situations. An instant payment solution based on real-time credit transfers would enhance our ability to govern the systems used in making payments and would offer consumers greater choice.
Inlåningen från hushållen ökar8.5.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Vid utgången av mars 2025 var inlåningen från de finländska hushållen (112,1 miljarder euro) 3 miljarder euro större än vid motsvarande tid för ett år sedan. Inlåningen har senast varit större 2022. I juli 2022 var inlåningen den största genom tiderna, dvs. nära 114 miljarder euro. Vid utgången av mars 2025 var 68,4 miljarder euro av inlåningen från hushållen inlåning över natten[1], 14,9 miljarder euro tidsbunden inlåning och 28,8 miljarder euro placeringsdepositioner[2].
Kotitalouksien talletuskanta kasvussa8.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Maaliskuun 2025 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletuskanta (112,1 mrd. euroa) oli 3 mrd. euroa suurempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Talletuskanta oli viimeksi suurempi vuonna 2022. Vuoden 2022 heinäkuussa se oli kaikkien aikojen suurin eli lähes 114 mrd. euroa. Maaliskuun 2025 lopussa kotitalouksien talletuksista 68,4 mrd. euroa oli yön yli -talletuksia[1], 14,9 mrd. euroa määräaikaistalletuksia ja 28,8 mrd. euroa sijoitustalletuksia[2].
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme