Työterveyslaitos

Keskusteleva johtaminen parantaa turvallisuutta

Jaa
Työpaikkojen kiinnostus ja paneutuminen työturvallisuuden parantamiseen on entisestään kasvanut. Nolla tapaturmaa -foorumin vuosittaista tasoluokitusta haki jäsentyöpaikoista ennätysmäärä. Riskien arviointiin on löytynyt uusia käytäntöjä ja tapoja. Tasoluokitusten merkitys työturvallisuuden kehittämisessä nousee esiin foorumin järjestämässä Turvallisuus on yhteinen matka -seminaarissa toukokuun alussa Tampereella.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 6.4.2022 

Työturvallisuuden tasoluokituksen sai tällä kertaa 92 yritystä 123:sta hakijasta – ja niistä 37 välttyi viime vuonna kokonaan tapaturmilta. Sekä hakijamäärä että nollan tapaturman saavuttaneiden työpaikkojen lukumäärä ovat jälleen uusia ennätyksiä. Tärkeämpää kuin pyöreän nollan saavuttaminen on kuitenkin turvallisuusajattelun sisäistäminen ja pyrkimys tapaturmien välttämiseen. 

Johdon kannattaa näyttää kiinnostuksensa 

Tasoluokituksen kriteerit on luotu yhdessä jäsentyöpaikkojen kanssa.Kriteereihin lukeutuvat esimerkiksi työtapaturmien määrä ja niiden vakavuus. Tasoluokituksen saadakseen työpaikan on hallittava työtapaturmien tutkinta ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettely. 

Työturvallisuuskulttuurin luomisessa on korostunut johdon näkyvä toiminta. Johto voi edistää työturvallisuutta esimerkiksi tekemällä kierroksia, safetywalkeja, tuotannossa ja keskustelemalla henkilöstön kanssa. Johdon näkyvä sitoutuminen kehittää turvallisuutta entisestään työpaikoilla.  

 Työturvallisuustyössä aito dialogi henkilöstön kanssa on jatkuvan parantamisen ja sitoutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Pelisääntöjen tulee olla kaikille selvillä, ja turvallisen käyttäytymisen havainnoista on pysähdyttävä vuoropuheluun arjessa, sanoo Suomen johtavan betonielementtien valmistajan Consolis Parman toimitusjohtaja Hannu Tuukkala. 

– Meillä turvallisuuskeskustelut ovat tärkeä osa johdon ja esihenkilöiden päivittäistä näkyvää johtamistapaa. Aiheena on usein positiivinen turvallisuuspalaute ja epäkohtiin puututaan rakentavassa hengessä keskustellen, ei sormella osoittaen, Tuukkala selventää. 

Tuukkala kertoo johtamansa yrityksen matkasta kohti nolla tapaturmaa -kulttuuria kaksipäiväisessä seminaarissa Tampereella 3.-4.5.2022 . Seminaariin voi osallistua joko paikan päällä Tampere-talossa tai verkon välityksellä. 

Korona on lisännyt tietoisuutta riskinarvioinnista 

 

Vuonna 2021 elettiin toista koronapandemian aikaista vuotta, ja niin virustorjunnassa kuin muussa työturvallisuuden edistämisessä onnistuttiin. Nolla tapaturmaa -foorumin ohjausryhmän keräämien havaintojen mukaan riskinarviointi osataan suomalaisilla työpaikoilla. 

– Tietyssä mielessä korona on lisännyt tietoisuutta riskinarvioinnin merkityksestä. Sen merkitystä ei tarvitse enää selittää, Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö ja Nolla tapaturmaa -foorumin johtaja Tiina-Mari Monni toteaa. 

Etätyön yleistyttyä erityistä huomiota tarvitaan etätyön riskien arvioimiseen. Tämä on jo noussut uudeksi kehittämiskohteeksi. 

Turvallisuus kuuluu kaikille 

Työturvallisuuskulttuuri kehittyy aidoimmin, kun kaikki sitoutuvat sen kehittämiseen. Hyviä kokemuksia on saatu turvallisuushavaintokierroksista ja turvallisuushavaintojen tekemisen menetelmien kehittämisestä.  

 Turvallisuushavaintojen idea on, että niitä tehdään työn lomassa, kun havaitaan jokin kehittämiskohta, Monni sanoo. 

Havaintojen määrän kasvattaminen kannattaa. Tähän voidaan pyrkiä vaikkapa asettamalla tavoitteeksi, että kukin työntekijä tekisi ainakin pari havaintoa työvuoden aikana. Samalla lähes järjestään tapaturmien määrillä on taipumus kurvata laskuun. 

Työpaikkojen onnistumiset esillä seminaarissa 

Nolla tapaturmaa -foorumin järjestämä vuosittainen seminaari pystytään parin vuoden tauon jälkeen järjestämään kohtaamisena paikan päällä. Tampere-talossa järjestettävä seminaaritapahtuman lisäksi tarjolla on vaihtoehtona suoratoisto etäyhteydellä. 

Viimeinen ilmoittautumispäivä tapahtumiin on 20.4.2022, alennettu Early Bird -hinta on voimassa 10.4.2022 asti. 

Seminaarissa joukko tasoluokituksen saaneita yrityksiä avaa työturvallisuuskulttuuriaan. Turvallisuusajatteluun inspiroivaa näkökulmaa antaa myös suomalainen löytöretkeilijä ja vuorikiipeilijä Patrick ”Pata” Degerman. Muun muassa lukuisten Etelämantereen vuorenhuippujen valloittamisesta tunnettu Degerman kertoo, miten riskejä hallitaan, kun ei tiedetä, mitä matka tuo tullessaan ja mitä oppeja tästä voisi siirtää työpaikoille. 

 

Lisätiedot 

tuotepäällikkö Tiina-Mari Monni, Työterveyslaitos, tiina-mari.monni@ttl.fi, 050 433 1607 

ohjausryhmän puheenjohtaja, riskienhallintajohtaja Anna Melleri, Nolla tapaturmaa -foorumi, anna.melleri@vr.fi, 040 862 1880 

Ilmoittaudu tapahtumaan 20.4.2022 mennessä

Työturvallisuuden tasoluokituksen saavat nämä 92 työpaikkaa 

Taso I Maailman kärjessä (46 työpaikkaa) 

Abloy Oy  
Ahlstrom-Munksjö Glassfibre Oy Karhulan tehdas  
Alamarin-Jet Oy  
Aurubis Finland Oy  
Bosch Rexroth Oy  
DaniscoSweeteners Oy  
DS Smith, Finland  
Elenia Oy  
Euroports Pietarsaari Oy Ab  
Ewapower Oy Ab  
EvonikSilica Finland Oy  
Forchem Oyj  
Gustav Paulig Oy Ab  
Helen Oy 
Helen Sähköverkko Oy  
Hydac Oy  
Kekkilä Oy  
MeramaTec Oy  
Metso Outotec Finland Oy, Tampereen toimipiste  
Neles Finland Oy  
Neova Oy  
Orion Oyj  
Ovako Imatra Oy Ab  
PrefereResins Finland Oy  
Primo Finland Oy Ab  
Radiometer Turku Oy  
Rauman Satama Oy  
Roal Oy  
Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere  
SK Protect Oy  
Solenis Finland Oy  
SSAB Europe, Raahen tehdas  
Steris Finn-Aqua 
Suominen Kuitukankaat Oy  
Suur-Savon Sähkö Oy  
Tapaturva Oy  
Tervakoski Oy  
ThyssenKrupp Aerospace Finland Oy  
Tmi Tiina Lius 
Työterveyslaitos  
Umicore Finland Oy  
Valokuitunen Oy  
Venator P&A Finland Oy  
VEO Oy  
Yara Suomi Oy, Siilinjärvi  
Yara Suomi Oy, Uudenkaupungin tehtaat 

Taso II  – Kohti maailmankärkeä (30 työpaikkaa) 

AGCO Power Oy  
Ahlstrom-Munksjö Tampere Oy  
Aidian Oy  
Anora Group 
Arla Oy  
Arme Oy  
Caverion Suomi Oy  
Dahl Suomi Oy  
Digita Oy  
Finnpilot Pilotage Oy  
Freeport Cobalt Oy  
Gasum Oy konserni 
Golder Associates Oy   
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 
If VahinkovakuutusOyj, Suomen sivuliike 
Inspecta Oy  
Kongsberg Maritime Finland Oy  
KotkanEnergia Oy  
Mirka Oy Ab  
Mölnlycke Health Care Oy  
Nordkalk Oy Ab  
Pohjola Rakennus Oy Suomi  
Sandvik Mining and Construction Finland Oy  
Sandvik Mining and Construction Oy, Turuntehdas 
Sappi Finland I Oy  
Savon voimaOyj 
Skanska Oy  
Sodexo Oy  
UPM Plywood Oy Suomentoiminnot 
Westenergy Oy Ab

Taso III Suuntana maailmankärki (16 työpaikkaa) 

Coor Service Management Oy  
Elekmerk Oy  
ISS Palvelut Oy  
Jaakkoo-Taara Oy  
Kiertokapula Oy  
Kiilto Oy  
Lahti Energia -konserni 
Mantsinen Group Ltd Oy  
Milectria Oy / Milectria Power Oy  
Moventas Gears Oy  
OlviOyj 
Oras Oy  
PunaMusta Media Oyj 
ViskoTeepak Oy Ab  
Vitrulan Composites Oy  
VR-Konserni 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Den största risken med hybridarbete är de som har försvunnit till distansarbete22.5.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande

Distansarbete och arbete på arbetsplatsen har sammanlänkats till en smidig helhet i en stor del av de finländska experternas arbetsliv. I hybridarbete är det emellertid viktigt att identifiera och stödja arbetstagare som har stannat i distansarbete och inte aktivt deltar i arbetsplatsens verksamhet. Med tanke på arbetshälsan och produktiviteten spelar ledarskapet, personalens delaktighet och arbetsförhållandena både hemma och på arbetsplatsen en avgörande roll.

Hybridityön suurin riski on etätyöhön kadonneet22.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Etätyö ja toimitiloissa työskentely ovat nivoutuneet sujuvaksi kokonaisuudeksi isossa osassa suomalaisten asiantuntijoiden työelämää. Hybridityössä on kuitenkin tärkeää tunnistaa ja tukea työntekijöitä, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön eivätkä aktiivisesti osallistu työyhteisön toimintaan. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta avainasemassa ovat johtaminen, henkilöstön osallistaminen ja työskentelyolosuhteet sekä kotona että toimitiloissa.

The greatest risk of hybrid work is people lost in remote work22.5.2025 06:00:00 EEST | Press release

Remote work and working on premises have become seamlessly integrated in the work life of most Finnish experts. However, in hybrid work, it is important to identify and support employees who opt to work entirely remotely and do not actively participate in the work community. Leadership, promoting employee engagement and paying attention to working conditions at home and in the office are of key importance from the perspective of well-being at work and productivity.

Närvårdare och sjukskötare arbetar huvudsakligen redan inom social- och hälsovårdsbranschen – extra reserver kan finnas bland branschbytare och pensionärer21.5.2025 10:30:00 EEST | Pressmeddelande

Sysselsättningsgraden bland närvårdare och sjukskötare är hög och över 90 procent av de utexaminerade börjar arbeta inom social- och hälsovårdsbranschen. Arbetslösa vårdare kan inte rädda den framtida bristen på arbetskraft inom social- och hälsovårdsbranschen. Den största outnyttjade arbetskraftsresursen finns bland dem som sökt sig till andra branscher. En liten räddning är också pensionärer, vars sysselsättning har blivit allt vanligare. Enligt en ny utredning är det viktigaste med tanke på bristen på arbetskraft emellertid att behålla de arbetstagare som redan finns i branschen. Högklassig introduktion, stöd för arbetsförmågan, möjligheter till anpassning av arbetet och branschens uppskattning uppmuntrar till att stanna kvar i branschen – och även att återvända till den.

Lähi- ja sairaanhoitajat pääosin jo töissä sote-alalla – lisäreserviä voi löytyä alanvaihtajista ja eläkeläisistä21.5.2025 10:30:00 EEST | Tiedote

Lähi- ja sairaanhoitajien työllisyysaste on korkea ja yli 90 prosenttia valmistuneista sijoittuu sote-alan töihin. Työttömistä hoitajista ei löydy pelastusta sote-alan tulevaan työvoimapulaan. Suurin käyttämätön työvoimaresurssi löytyy muille toimialoille hakeutuneista. Pientä pelastusta löytyy myös eläkkeellä olevista, joiden työssäkäynti on yleistynyt. Tuoreen selvityksen mukaan keskeisintä työvoimapulan kannalta on kuitenkin pitää kiinni alalla jo olevista työntekijöistä. Alalla pysymiseen – ja myös sinne palaamiseen – kannustaa laadukas perehdytys, työkyvyn tuki, työn muokkausmahdollisuudet ja alan arvostus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye