Valtiovarainvaliokunnan sd-edustajat Koskinen, Mäkinen, Piirainen, Filatov ja Viitanen: Kehysriihi keskittyy turvallisuuteen ja kasvuun, taustalla Ukrainan sota

Kehysriihessä sovittiin laajasta paketista välttämättömiä toimia Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Rajavartiolaitoksen, kyberturvallisuuden ja puolustusvoimien vahvistaminen on tässä tilanteessa välttämätöntä.  Ulkomaisista tuontipolttoaineista irtaantumista täytyy myös nopeuttaa. Se on tehtävä yhtä lailla huoltovarmuuden turvaamiseksi kuin ilmaston takia.  Venäläisen tuontienergian käyttö on kestämätöntä myös, koska sen tuloilla rahoitetaan sotaa ja ihmisoikeusloukkauksia Ukrainassa, toteavat valtiovarainvaliokunnan sosiaalidemokraattiset edustajat Koskinen, Mäkinen, Piirainen, Filatov ja Viitanen

Samalla on turvallisuuden kannalta välttämätöntä varmistaa talouden kestävä kasvu. Se edellyttää panostuksia osaamiseen, tutkimuksen, tuotekehitykseen ja koulutukseen. Valtiontaloutta pitää myös hoitaa vastuullisesti. Kiireelliset turvallisuustilanteen edellyttämät lisäykset tehdään omana kehyksen ulkopuolisena eränään. Muilta osin vuosi sitten sovitusta kehystasosta pidetään kiinni.

Samalla on sovittu koronan jälkihoidon ja sote-uudistuksen vaatimien toimenpiteiden rahoituksesta. Toimiva terveydenhuolto on keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Valtion budjettitalouden tasapaino

Vuonna 2023 menojen arvioidaan olevan noin 79,4 miljardia euroa. Sote uudistuksen seurauksena valtion menojen taso on noin 13,9 mrd. euroa edellistä vuotta korkeampi, kun rahoitusvastuuta siirtyy valtiolle.  Ilman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta budjettitalouden menot pysyisivät sunnilleen vuoden 2022 tasolla.

Vuosina 2023—2026 menojen arvioidaan olevan keskimäärin noin 79,8 miljardia euroa ja nousevan vuonna 2026 noin 79,9 miljardiin. Kehyskauden menoja noustavat merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan takia tehdyt uudet päätökset kuten 1,5 mrd. materiaalien lisähankintavaltuutus puolustusvoimille.

Ukrainan sota nostaa elinkustannuksia, riihessä on päätetty uusista tukitoimista eläkeläisille ja pienituloisimmille

Energia hinnannousu sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostavat merkittävästi suomalaisten elinkustannuksia. Hallitus on päättänyt sosiaalietuuksien indeksikorotusten aikaistamisesta tälle vuodelle. Ne toteutetaan viimeistään 1.8.2022. Myös eläketulovähennystä korotetaan.

Hyvinvointialueet ja hoitotakuu

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisen rahoitus turvataan ja vuodeksi 2022 ICT-kustannuksiin varataan 100 miljoonan euron lisärahoitus. Lisäksi varataan rahoitusta pelastustoimen tietohallinnon kehittämiseen sekä hyvinvointialueiden lisärahoitukseen yhteensä 8,4 milj. euroa

Koronan jälkihoidon turvaamisen kannalta keskeinen 7 vrk kiireettömän hoidon hoitotakuu etenee. Sen toteutukseen on varattu 95 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Määrärahavaraus kasvaa 130 miljoonaan euroon JTS-kaudella.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus

Riihen päätöksillä hallitus lunastaa lupauksensa nostaa TKI-investointien tasoa. TKI-investoinnit ovat välttämämätön osa Suomen osaamiseen perustuvaa kasvustrategia.

Vuoden 2023 valtion T&K-panosten kokonaisuutta korotetaan 350 miljoonalla eurolla edelliseen kehykseen verrattuna. Lisäksi hallitus on linjannut, että T&K-verokannustin otetaan käyttöön ensi vuodesta alkaen. Julkisen talouden suunnitelmassa on varauduttu myös jatkovuosien osalta vastaavan suuruisiin T&K lisäyksiin seuraavan vaalikauden aikana. Näillä päätöksillä Suomi on uralla kohti parlamentaarisen työryhmän linjaamaa 4 prosenttiin tasoa suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Rahapelitoiminnan tuotot

Kehyslinjauksessa vahvistettiin parlamentaarisen työryhmän esittämä 990 miljoonan kokonaisrahoitustaso vuosille 2023 ja 2024. Linjauksella turvataan arvokasta työtä tekevien rahapelitoiminnan edunsaajien asema rajoituksen siirtyessä kehysmenoksi.