Olivia ja Leo olivat vuoden 2021 suosikkinimet
12.4.2022 08:40:00 EEST | Digi- ja väestötietovirasto | Tiedote
Tyttöjen suosituimmat ensimmäiset etunimet viime vuonna olivat Olivia, Lilja, Eevi, Sofia ja Venla. Vuoden 2020 suosituin nimi, Aino, löytyy nyt sijalta 6. Poikien suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat Leo, Eino, Oliver, Elias ja Väinö. Neljän suosituimman pojan nimen järjestys on sama kuin vuonna 2020.
Kaikista tyttöjen saamista nimistä viisi suosituinta olivat Maria, Aurora, Sofia, Olivia ja Emilia. Viisi suosituinta pojan nimeä olivat Olavi, Juhani, Johannes, Oliver ja Mikael.
- Suosituimpien nimien listassa näkyy paljon viime vuosilta tuttuja nimiä, ja varsinkin poikien nimisuosikit ovat pitäneet pintansa. Toisaalta yksittäisiä suursuosikkeja ei ole näkyvissä, erityisasiantuntija Noora Riskilä Digi- ja väestötietovirastosta kertoo.
Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla jopa yli 7 % ikäluokasta saattoi saada saman ensimmäisen etunimen. Tällaisia supersuosittuja nimiä olivat esimerkiksi Mika ja Sari 1960-luvun lopulla. Nykyään suosituimmat ensimmäiset etunimet kattavat alle 2 % ikäluokasta.
Vanhat ja kansainväliset nimet edelleen suosittuja
1900-luvun alkupuoliskon nimet ovat edelleen suomalaisten suosiossa viime vuosien trendin mukaisesti. Tytöillä suosittuja vanhoja nimiä ovat esimerkiksi Lilja, Aino, Emma, Helmi ja Kerttu ja pojilla Eino, Väinö, Onni, Toivo ja Aatos.
- Toisaalta monet nykyvanhemmat haluavat antaa lapsilleen nimiä, jotka ovat yleisiä muuallakin Euroopassa. Esimerkiksi tyttöjen nimistä Olivia, Sofia ja Emma ovat tällä hetkellä suosittuja monissa muissakin maissa. Poikien puolella tällaisia nimiä ovat esimerkiksi Oliver, Hugo ja Emil, nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala Helsingin yliopistosta kertoo.
- Lisäksi E-alkuiset nimet näyttävät tällä hetkellä miellyttävän nimenantajia. Tytöille annetaan sellaisia nimiä kuin Eevi, Emma, Ellen, Ella ja Elli ja pojille sellaisia kuin Eino, Elias, Eeli, Emil ja Eetu.
Yksilöllisyyden korostuminen on näkynyt nimivalinnoissa koko 2000-luvun ajan.
- Yhä useammat vanhemmat haluavat antaa lapsilleen erityisiä, jopa itse keksimiään etunimiä. Monet niistä ovat luontoaiheisia nimiä, kuten Havu, Vadelma, Syksy tai Tyrsky. Myös vanhojen nimien pohjalta luodaan uusia nimiä, kuten Lumi-nimen pohjalta Lumia, Lumiina ja Lumitähti, Saarelma-Paukkala toteaa.
Sisarusnimet näyttävät kasvattavan suosiotaan.
- Vanhemmat haluavat, että sisarusparven nimet sointuvat toisiinsa. Niinpä vauvalle valitaan tai keksitään nimi, joka rimmaa vanhempien sisarusten nimien kanssa, Noora Riskilä kertoo.
Ruotsinkielisten lasten nimistä Saga ja Liam suosituimpia
Nimitilastoissa ruotsinkielisten tyttöjen suosituin ensimmäinen etunimi viime vuonna oli Saga. Poikien nimistä suosituin oli Liam. Sagan sai nimekseen 35 tyttöä ja Liamin 35 poikaa.
Sagan jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat Stella, Ellen, Edith ja Olivia. Poikien suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat Liamin jälkeen Oliver, Benjamin, William ja Alvar.
- Ruotsinkielisten lasten nimissä näkyy selvästi englanninkielisen maailman vaikutus. Tyttöjen suosikkinimien joukosta löytyvät esimerkiksi Stella, Olivia, Edith ja Molly. Pojilla suosittuja nimiä ovat Liam, Oliver, Willliam ja Max, Minna Saarelma-Paukkala kertoo.
Sofia ja Elias suosituimmat Helsingissä, Aava ja Leo Oulussa
Nimien suosio vaihtelee jonkin verran alueellisesti. Siinä missä Helsingissä ja Espoossa suosituimmat ensimmäiset nimet olivat viime vuonna Sofia ja Elias, Vantaalla suosituimmat nimet olivat Olivia ja Oliver.
Oulussa on eniten viime vuonna syntyneitä Aavoja ja Leoja, ja Turussa suosituimpia nimiä olivat Olivia ja Väinö. Kuopiossa suosituimpia nimiä olivat Helmi sekä Leo.
Nimistöntutkija: Ritvat ja Reijot tekevät paluun
Nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala arvioi, että tulevina vuosina nimien yksilöllistyminen jatkuu. Lisäksi uusia nimiä saadaan maahanmuuttajien välityksellä. Toisaalta suosioon noussee vähitellen suurten ikäpolvien nimet.
- 1940-luvulla syntyneiden joukossa on paljon esimerkiksi R-alkuisia nimiä, kuten Ritva, Raija, Raimo ja Reijo. Ehkä jotkut niistä yleistyvät uudelleen. Esimerkiksi Reino on jo noussut sadan suosituimman etunimen joukkoon, Saarelma-Paukkala toteaa.
Viime vuoden suosituimpien etunimien tilasto on peräisin Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Tilastot pohjautuvat yhteensä 50 547 viime vuonna syntyneen lapsen tietoihin, ja tilastossa on huomioitu 31.3.2022 mennessä annetut nimet.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Noora Riskilä, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 375, noora.riskila@dvv.fi
Nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala, Helsingin yliopisto, puh. 02941 229 47, minna.saarelma@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto: Kymmenen vuoden passeja ei ole turvallista myöntää vielä vuosiin17.2.2026 08:47:48 EET | Tiedote
Kymmenen vuoden passeja ei ole tarkoituksenmukaista eikä turvallista tuottaa ennen kuin henkilötietojen luotettavuuden varmistavat ratkaisut ovat kvanttiturvallisia, Digi- ja väestötietovirasto sanoo lausunnossaan luonnoksesta hallituksen esitykseksi passilain ja henkilökorttilain uudistamiseksi.
Ny undersökning: Finländarna är aktiva användare av digitala tjänster, men stöd behövs20.1.2026 08:49:34 EET | Pressmeddelande
95 procent av finländarna använder en smart enhet, men en tredjedel behöver fortfarande hjälp med att använda digitala tjänster. En ny medborgarundersökning som Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata låtit göra visar att Finland är redo för det digitala tidevarvet. Största delen av finländarna behärskar användningen av digitala tjänster och är villiga att lära sig mer. Samtidigt behöver en del medborgare stöd och önskar tydligare och mer användarvänliga lösningar. Undersökningen har genomförts som en del av projektet Prioritera Digitalt, som bereder övergången i första hand till digital myndighetspost under 2026.
Uusi tutkimus: Suomalaiset ovat aktiivisia digipalvelujen käyttäjiä, mutta tukea tarvitaan20.1.2026 08:49:34 EET | Tiedote
95 % suomalaisista käyttää älylaitetta, mutta kolmannes tarvitsee yhä apua digipalvelujen käytössä. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) teettämä uusi kansalaistutkimus osoittaa, että Suomi on digivalmis. Suurin osa suomalaisista hallitsee digipalvelut ja on halukas oppimaan lisää. Samalla osa kansalaisista tarvitsee tukea ja toivoo selkeämpiä ja helppokäyttöisempiä ratkaisuja. Tutkimus on toteutettu osana Digi ensin -hanketta, joka valmistelee siirtymää ensisijaisesti digitaaliseen viranomaispostiin vuoden 2026 aikan
Medborgarrådgivningen upphör och Rådgivning om Suomi.fi-tjänster fortsätter31.12.2025 11:38:13 EET | Pressmeddelande
Den allmänna rådgivningen om offentliga tjänster som Medborgarrådgivningen erbjuder upphör den 1.1.2026. Rådgivningen fortsätter i en förnyad form som Rådgivning om Suomi.fi-tjänster.
Kansalaisneuvonta päättyy ja Suomi.fi-palvelujen neuvonta jatkuu31.12.2025 11:38:13 EET | Tiedote
Kansalaisneuvonnan julkisten palveluiden yleisneuvonta päättyy 1.1.2026. Neuvontatyö jatkuu uudistetussa muodossa Suomi.fi-palvelujen neuvontana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme