Potilasturvallisuuslaki olisi äärimmäinen keino turvata potilaiden hoito
Suojelutyön määrä on HUSissa ollut riittävä esimerkiksi tehohoidossa, synnytystoiminnassa sekä syöpäsairauksien säde- ja sytostaattihoidoissa. Suojelutyö on ollut toistaiseksi riittämättömintä leikkaustoiminnassa, laboratorio- ja kuvantamispalveluissa sekä useilla vuodeosastoilla.
Viime viikon aikana HUSin leikkausosastoilla tehtiin alle 200 suunniteltua leikkausta normaalin 1 300 sijaan. Myös päivystysleikkausten määrä väheni noin 10 prosenttia. Lakon ensimmäisten kolmen arkipäivän aikana HUSissa peruttiin keskimäärin 12 syöpäleikkausta päivässä. Vertailun vuoksi maaliskuussa HUSissa jouduttiin perumaan keskimäärin yksi syöpäleikkaus kunakin arkipäivänä. Maaliskuussa oli kaksi viikon mittaista työntekijäjärjestöjen ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa.
Laboratorio- ja kuvantamispalveluihin on saatu vain 30–40 prosenttia normaalista henkilökunnasta. Viikon aikana yli 4 000 kuvantamistutkimusta jäi tekemättä. Edes kaikille sairaalassa oleville potilaille ei ole voitu tehdä kaikkia tarvittavia tutkimuksia. Tutkimatta jääneissä patologian näytteissä on tilastotiedon perusteella satoja syöpätapauksia, joissa diagnoosi viivästyy.
Hoitoketjut eivät tällä hetkellä toimi
Suojelutyöneuvotteluja on käyty työntekijäjärjestöjen kanssa päivittäin hyvässä hengessä ja edistystä on tapahtunut. Kiireellisen potilashoidon turvaaminen ei kuitenkaan vielä toistaiseksi toteudu. ”Nykyisessä tilanteessa potilaan hoitoketju ei toimi. Olemme esimerkiksi saaneet neuvoteltua lisää henkilökuntaa leikkaussaleihin. Emme kuitenkaan voi leikata potilasta, jos emme saa tehtyä tarvittavia laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Potilasta ei voida myöskään leikata, jos hänelle ei ole hoitopaikkaa vuodeosastolla”, kuvaa tilannetta HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Lakkojen jatkuessa yhä suurempi joukko potilaita tarvitsee kiireellistä hoitoa. Viime viikolla HUSissa jäi ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan kuuluvia potilaita hoitamatta. Mitä pidemmäksi lakot venyvät, on sitä suurempi määrä potilaita, joiden hoito ei voi odottaa ilman jälkiseuraamuksia. HUSin tarpeet suojelutyön määrästä eivät siis tule vähenemään, päinvastoin.
”HUSin potilasturvallisuudesta virkavastuussa olevana ylilääkärinä olen erittäin huolissani tilanteesta. Ilman potilasturvallisuuslakia suojelutyöneuvottelut ovat ainoa keino yrittää varmistaa potilasturvallisuus ja hoito lakkotilanteessa. Ääritilanteessa ja viimeisenä keinona potilasturvallisuuslaki antaa meille potilashoidosta vastaavina mahdollisuuden estää hoidon viivästymisestä aiheutuvat komplikaatiot ja pysyvät haitat. Suojelutyöneuvotteluja jatkamme joka tapauksessa eli se on edelleenkin ensisijainen keino ongelmien ratkomiseksi”, Mäkijärvi sanoo.
HUSin esitykset suojelutyöneuvotteluissa perustuvat lääketeellisten asiantuntijoiden arvioon välttämättömän päivystyksellisen ja kiireellisen hoidon henkilöstötarpeesta. Esitykset eivät ole kannanottoja lakko-oikeuteen tai palkkaratkaisuun, vaan ne perustuvat ainoastaan potilaiden päivystyksellisen ja kiireellisen hoidon turvaamiseen.
Tausta: potilaiden hoidon kiireellisyysluokittelu
Potilaiden hoidon kiireellisyys luokitellaan neljään ryhmään. Päivystyspotilaat tulee hoitaa saman tien. Ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan kuuluvat potilaat tarvitsevat hoidon 1–7 päivän kuluessa. Toiseen kiireellisyysluokkaan kuuluvat tulee hoitaa 8–30 päivän kuluessa. Kolmanteen kiireellisyysluokkaan kuuluvat potilaat voidaan hoitaa yli 30 päivän kuluttua.
Lisätietoja medialle:
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Jourvård för misshandlade utvecklad inom HUS – ny vårdkedja ger klarhet och stöd15.7.2025 12:48:26 EEST | Pressmeddelande
HUS har tagit i bruk en ny vårdmodell vid samjourerna i Pejas, Jorv och Mejlans som förbättrar vården av patienter som utsatts för våld. Målet med modellen är ett enhetligt tillvägagångssätt för att identifiera och undersöka våld samt hänvisa patienten till stödtjänster inom HUS. Den praktiska och tydliga verksamhetsmodellen säkerställer att alla som utsatts för våld får det stöd de behöver, oberoende av vilken jour de besöker.
Pahoinpideltyjen päivystyksellistä hoitoa kehitetty HUSissa – uusi hoitoketju tuo selkeyttä ja tukea15.7.2025 12:48:26 EEST | Tiedote
Peijaksen, Jorvin ja Meilahden yhteispäivystyksissä on otettu käyttöön uusi hoitomalli, joka parantaa väkivaltaa kokeneiden potilaiden hoitoa. Mallin tavoitteena on, että HUSissa on yhtenäinen toimintatapa väkivallan tunnistamiseen, tutkimiseen ja potilaiden ohjaamiseen tukipalveluihin. Käytännönläheinen ja selkeä toimintamalli varmistaa, että jokainen väkivaltaa kokenut saa tarvitsemansa tuen, riippumatta siitä, missä päivystyksessä hän asioi.
Emergency care of victims of violence developed at HUS – new care chain brings clarity and support15.7.2025 12:48:26 EEST | Press release
The Emergency Departments of Peijas, Jorvi and Meilahti have introduced a new care model that improves the treatment of patients who have experienced violence. The model is aimed at ensuring a uniform practice for recognizing violence, examining the patients and referring them to support services. A practical and clear operating model ensures that everyone who has experienced violence receives the support they need, regardless of which emergency department they visit.
Graviditetskomplikationer ojämnt fördelade i Finland – mer blodtrycksproblem i östra och norra Finland8.7.2025 10:15:28 EEST | Pressmeddelande
Graviditetskomplikationer förknippade med högt blodtryck, såsom preeklampsi och blodtryckssjukdom under graviditeten, är vanligare i östra och norra Finland jämfört med resten av landet. Förhöjt blodtryck under graviditeten kan vara kopplat till för låg fiberhalt i livsmedelsinköpen.
Raskauskomplikaatiot eivät jakaannu Suomessa tasaisesti – Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän verenpaineongelmia8.7.2025 10:15:28 EEST | Tiedote
Korkeaan verenpaineeseen liittyvät raskauskomplikaatiot kuten pre-eklampsia ja raskaudenaikainen verenpainetauti ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muualla Suomessa. Raskaudenaikainen verenpaineen nousu saattaa olla yhteydessä vähäiseen kuidun määrään ruokaostoksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme