Eri maakuntien asukkaat tavoittelevat terveyttä eri tavoin

Vertailu maakuntien ja kaupunkien asukkaiden välillä tuo esille erot terveellisen elämän peruspilareihin, ruokaan ja liikuntaan.

”Ruokatottumukset, liikunnan harrastaminen ja urheiluvaatteiden ja -varusteiden ostaminen vaihtelevat yllättävän paljon alueittain”, kertoo Profinderin toimitusjohtaja Ville Honkimäki.

Tiedot perustuvat Profinderin kuluttajatietokantaan mallinnetun Kantarin Mind-tietopankin Audiences-kohderyhmiin. Mind on Suomen johtavan markkinatutkimusyritys Kantarin arvoja, asenteita ja elämäntyyliä kuvaava tietopankki. Tietopankki avaa tutkimukseen perustuvan näkymän eri alueilla asuvien suomalaisten kulutukseen. Tiedot perustuvat jatkuvaan markkinatutkimukseen eli suomalaisten omiin vastauksiin.

Keski-Pohjanmaalla ahmitaan pikaruokaa

Pikaruoan innokkaita syöjiä on selvästi muuta maata useammin maakunnista Keski-Pohjanmaalla ja kaupungeista Vantaalla (46 %) ja Turussa (50 %). Vähiten pikaruokaketjujen kanta-asiakkaita on Etelä-Savossa ja Kainuussa, molemmissa noin neljännes.

Mind-tietopankin mukaan kokkailusta ollaan eniten kiinnostuneita Satakunnassa ja Uudellamaalla (46 %). Vähiten ruoanlaitto innostaa Etelä-Pohjanmaalla (27 %), Keski-Pohjanmaalla (30 %) ja Pohjois-Savossa (32 %).

Löytyykö herkuttelusta alueiden kesken samankaltaisuutta? Jäätelökään ei maistu kaikkialla yhtä hyvin. Päijät-Hämeessä ja erityisesti Lahdessa noin joka toinen kertoo syövänsä jäätelöä paljon. Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla jäätelö maistuu myös, mutta Pohjanmaalla (23 %) siitä ei juuri piitata.

Kasvisruokaa suositaan eniten Uudellamaalla

Yksi kasvavista ruokatrendeistä on kasvisruoan suosio. Siinä, missä Uudellamaalla kasvissyöntiä suosivia fleksitariaaneja on jo 35 yli kolmannes, Satakunnassa ja Lapissa heitä on vasta neljännes väestöstä.

Helsinkiläisistä ja turkulaisista kasvissyöntiä suosii jo kaksi viidestä. Oululaisista (27 %) ja porilaisista (26 %) paljon harvempi.

Kaurajuomat ovat tulleet suomalaisen ruokavalioon jäädäkseen, ja niitä juovat muutkin kuin vegaanit. Uudellamaalla ne kuuluvat joka viidenteen kauppakassiin. Espoossa (30 %) niitä ostaa jo liki kolmannes. Epätodennäköisimmin kaurajuomat eksyvät ostoskoriin Pohjanmaalla (11 %) ja Lapissa (9 %).

Pohjanmaalaiset haalivat vitamiineja

Yksi terveystietoisuuden merkki tai joillekin jopa harrastus on vitamiinien syönti. Siinä kärkeen kiilaavat maakunnista Keski-Pohjanmaa (58 %) ja Pohjanmaa (52 %).

Kaupungeista vitamiinitilastojen huipulla loistavat Oulu, Helsinki ja Pori, joissa joka toinen asukas kertoo syövänsä paljon vitamiineja.

Tärkeä terveysteko on liikunnan harrastaminen. Urheilusta ja treenaamisesta kiinnostuneita löytyy eniten Etelä-Pohjanmaalta (44 %), Etelä-Savosta (41 %), Satakunnasta (40 %) ja Pohjois-Karjalasta (40 %).

Vähiten urheilusta kiinnostuneita ovat Mind-tietokannan mukaan Lapin (29 %), Keski-Pohjanmaan (31 %), Pohjois-Savon (31 %) ja Varsinais-Suomen (31 %) asukkaat.

Urheiluvaatteiden ja kenkien suurkuluttajia löytyy eniten Uudeltamaalta ja Kainuusta (9 %) ja vähiten Kymenlaaksosta ja Keski-Suomesta (4 %).

Myös urheiluvarusteiden ja urheiluun liittyvien palvelujen hankinnassa Kainuu ja Uusimaa nousevat yhdessä Keski-Pohjanmaan kanssa maakuntien kärkeen.

Vähiten urheiluvarusteiden ja palveluiden suurkuluttajia löytyy Pohjanmaalta ja Lapista.

Mainostaja saa tutkittua tietoa alueen ostokäyttäytymisestä

Mainostajat voivat hyödyntää Kantarin valmiita kohderyhmiä kohdentamiseen Profinderin kuluttajatietokannan avulla. Tieto on erittäin hyödyllistä yritysten asiakasymmärryksen kasvattamisessa sekä konkreettisessa suora- ja telemarkkinoinnissa.

Profinderin ja Kantarin tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa kaupallisesta viestinnästä kohdistuisi juuri niihin henkilöihin, joita viestit kiinnostavat eniten. Tieto auttaa mainostajia niin viestien kirkastamisessa kuin kampanjoiden kohdistamisessa ja ajoittamisessa.

Mind-kuluttajatieto ei sisällä henkilötietodataa vaan ihmisten kulutustiedot on mallinnettu tarkkoihin 250×250 metrin karttaruutuihin. Kohderyhmätieto on saatavilla sekä määrällisenä että suhteellisena. Esimerkiksi määrällisesti mitattuna jollakin karttaruudulla voi asua 100 pyöräilijää kun taas suhteellisesti tarkasteltuna 40 prosenttia alueen asukkaista kertoo pyöräilevänsä.