Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Hintojen nousuun helpotusta vasta ensi vuonna – pitkäaikainen inflaatiokierre kuitenkin epätodennäköinen

Tilastokeskuksen aamulla julkistaman kuluttajahintaindeksin mukaan Suomen inflaatio oli maaliskuussa 5,8 prosenttia. Helmikuussa inflaatio oli 4,5 prosenttia, eli kuluttajahintojen nousu kiihdytti jälleen reippaasti. Viimeksi Suomessa on mitattu nopeampaa inflaatiota yli kolme vuosikymmentä sitten eli elokuussa 1990.

”Vaikka Suomessa päähuomio on toistaiseksi kiinnittynyt bensiinin kallistumiseen, on kuluttajahintojen nousu jo asteittain laaja-alaistunut. Erityisesti ruuan kallistuminen on kiihtynyt. Lisäksi jo aika monet yksittäiset tuotteet ja palvelut kännyköistä hotellimajoitukseen kallistuvat nyt joko kysyntäpaineen tai tuotantohaasteiden seurauksena”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Vuositasolla hintojen nousuun vaikuttivat silti tuttuun tapaan eniten sähkö ja erilaiset polttoaineet. Hintojen nousu on kuitenkin laaja-alaistunut selvästi, ja yhtä useamman hyödykkeen hinta kohosi. Kuukausitasolla kuluttajahinnat nousivat poikkeuksellisen rajusti eli 1,5 prosenttia suhteessa helmikuuhun. Kuukausinousuun vaikutti muun muassa bensan, reseptilääkkeiden ja vaatteiden kallistuminen.

”Vaikka hintojen nousu harmittaisi, kannattaa muistaa, että kansainvälisessä vertailussa suomalainen inflaatio on edelleen siedettävää. Erityisesti sähkön hinta on noussut vähemmän kuin Keski-Euroopassa. Yhdysvalloissa inflaatio on toistaiseksi ollut vielä selvästi rajumpaa, mutta Ukrainan sodan seurauksena Eurooppa, ja Suomi sen mukana, tulee kyllä kuromaan eroa umpeen”, toteaa Appelqvist.

Heikentyvä suhdanne ja sen myötä vaimeneva kysyntä jarruttavat pitkäaikaisen inflaatiokierteen syntymistä

Kotimaisen hintojen nousun taustalla vaikuttaa energian, kuten sähkön ja bensan, kallistumisen lisäksi yhä laaja-alaisempi raaka-aineiden kallistumisen tuoma paine. Jo valmiiksi kalliita raaka-ainehintoja kohottaa Ukrainan sota, joka synnyttää puutetta monesta yritysten tuotantopanoksesta. Lisäksi maailmantaloudessa kärsitään edelleen tuotannon häiriöistä, joita Kiinan ilanne pahentaa.

”Toistaiseksi ei ole nähty tasapainottavaa kysynnän laskua, joten hinnat kallistuvat tuotannon vaikeutuessa. Myöhemmin suhdanteen heikentyminen tulee kuitenkin jonkin verran jarruttamaan inflaatiokehitystä, kun kulutuskysyntä vaimenee”, toteaa Appelqvist.

Vaikka epävarmuus on tällä hetkellä suurta, on jo nyt selvää, että hintojen kallistumisesta kärsitään tuntuvasti pitempään kuin aikaisemmin luultiin. Vielä alkuvuodesta ekonomistiodotuksissa oli hintapaineiden hellittäminen melko nopeasti, mutta nyt helpotusta on odotettavissa vasta ensi vuodelle.

Appelqvistin mukaan inflaation pysyminen korkeana edellyttäisi silti vahvempaa kytkentää palkkakehitykseen.

”Toistaiseksi siitä ei ole juuri merkkejä, vaan päinvastoin kansalaisten ostovoima supistuu nyt poikkeuksellisen rajusti. Jatkossa on epäilemättä odotettavissa myös palkannostopaineiden lisääntymistä, mutta uskoisin, että Suomessa ymmärretään aika laajasti, ettei raaka-ainekustannusten nousu lisää palkannostovaraa yrityksissä. Ikävän tilanteen myönteinen sivuvaikutus on se, että pitempiaikaisen inflaatiokierteen todennäköisyys on Suomessa edelleen melko maltillinen.”