Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin laskuri: Satasen palkankorotuksesta jopa alle puolet käteen

Jaa
Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkea verokiila, eli työllistämisen kustannukset ovat korkeat suhteessa työntekijälle käteen jäävään palkkaan. Keskuskauppakamari on päivittänyt työllistämisen kustannuksia havainnollistavan verokiilalaskurin, jolla jokainen voi tarkastella omaa verokiilaansa ja katsoa paljonko palkankorotuksesta jäisi verojen ja maksujen jälkeen käteen.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Omasta palkasta perittävät verot ja veroluonteiset maksut näkee helposti palkkalaskelmasta, mutta millaisia maksuja työnantaja maksaa tämän lisäksi? Entä paljonko palkankorotuksesta jää käteen, kun veroprosentti nousee?

Kuukausipalkkaisten mediaaniansio yksityisellä sektorilla oli 3435 euroa vuonna 2020. Laskurista selviää, että mediaanituloisella sadan euron palkankorotuksesta voi jäädä verojen ja maksujen jälkeen vain alle puolet käteen – parhaimmillaankin vain 56 euroa. Työnantaja puolestaan maksaa sadan euron palkankorotuksesta yli 120 euroa.

”Jos vaativamman työnkuvan myötä paranevasta palkasta jää itselle vain puolet, ei vastuiden ja työkuorman kasvu välttämättä aina houkuta. Ahkera työnteko ja kunnianhimoiset tavoitteet olisivat kuitenkin meidän kaikkien etu. Työllä luodaan hyvinvointia ihan kaikille”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Työllistämisen kustannukset työnantajalle voivat yllättää

Keskuskauppakamarin verokiilalaskurista selviää, että mediaanituloisen työntekijän kustannus työantajayritykselle on 4373 euroa kuukaudessa. Tästä jää työntekijälle lomarahoineen käteen 2399–2676 euroa kuukaudessa – iästä, kotikunnasta ja kirkkoon kuulumisesta riippuen.

Työnantajan kustannus todellista työssäolokuukautta kohden nousee 5216 euroon, kun huomioidaan vuosilomat, sairaslomat sekä arkipyhät.

“Verokiila muodostuu monista tekijöistä, joista vain osan voi nähdä palkkalaskelmalta. Työnantajan näkökulmasta työn teettämisen todellinen kustannus on siksi tuntuvasti suurempi kuin moni palkansaaja tiedostaa. Kaikki maksut luonnollisesti nostavat työllistämisen kynnystä. Suurin piiloon jäävä kuluerä on työnantajan osuus eläkemaksuista, joka on itse asiassa huomattavasti suurempi kuin palkansaajan oma osuus”, sanoo Appelqvist. 

Tutustu verokiilalaskuriin ja selvitä oma verokiilasi täällä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kv-kauppakamarilta entistä tiukemmat säännöt ympäristöväittämillä markkinointiin8.7.2025 06:55:00 EEST | Tiedote

Kansainvälinen kauppakamari (ICC) on tiukentanut markkinointisääntöjään koskien ympäristöväittämiä. Jos markkinoija käyttää tavoitteellista väittämää, joka koskee tulevaisuuteen suuntautuvaa pyrkimystä, sen on osoitettava selkeä suunnitelma, jolla se aikoo saavuttaa pyrkimyksensä ilmoittamassaan aikataulussa. Myös esimerkiksi sanojen ympäristöystävällinen ja ekologinen käyttö ilman täsmennystä on lähtökohtaisesti kiellettyä.

Komissiolta esitys 2040-ilmastotavoitteesta – EU:n ulkopuolisten ilmastotoimien sallimisessa mahdollisuuksia ja riskejä2.7.2025 13:17:05 EEST | Tiedote

Komissio antoi keskiviikkona pitkään odotetun esityksensä EU:n 2040-ilmastotavoitteeksi. EU:n päästöjen pitäisi vähentyä 90 prosenttia 2040 mennessä. Uutena elementtinä komissio sallisi rajatusti kansainvälisten yksiköiden käytön eli EU:n ulkopuolella toteutetut ilmastotoimet osana EU:n tavoitetta, ja lisää joustavuutta eri alatavoitteiden välille. Teknologisia nieluja ollaan tuomassa osaksi EU:n päästökauppaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye