Työterveyshuoltoa ei kannata romuttaa vaan sote-yhteistyötä tulee tiivistää
Työterveyslaitoksen mediatiedote 19.4.2022
Yle uutisoi THL:n Mika Salmisen kritisoineen työterveyshuoltojärjestelmää Korona-ajan tilinpäätös -dokumentissa. Työterveyslaitos täsmentää uutisessa esitettyjä näkemyksiä.
– Keskustelu työterveyshuollosta on tervetullutta. Itse en kuitenkaan allekirjoita Ylen haastattelussa esitettyjä näkemyksiä. Työterveyslaitoksessa tunnemme järjestelmän vahvuudet ja kehityskohteet. Näemme esimerkiksi sote-yhteistyön tiivistämisessä mahdollisuuksia, jotka kannattaisi hyödyntää hyvinvointialueilla, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
– Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä. Tätä erityisosaamista tarvitaan Suomen työllisyystalkoissa ja työpaikkojen kumppanina työkykyjohtamisessa, sanoo työterveysyksikön johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.
Työkyvyn arvioinnissa ja tukitoimissa oleellista on yhteistyö työpaikan kanssa. Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työpaikoille.
– Tutkimushankkeissamme olemme saaneet hyviä kokemuksia työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyön tehostamisesta, Helaskoski kertoo.
Työterveyshuollon painopiste tulee olla ennalta ehkäisyssä
Työpaikoilla on velvollisuus järjestää ennalta ehkäisevä työterveyshuolto. Sitä ei ole tarkoitettu rinnakkaiseksi perusterveydenhuollon järjestelmäksi työssä käyville.
Painopisteen tulisikin olla nykyistä vahvemmin ennalta ehkäisevässä työterveyshuollossa, jolla ehkäistään työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia sekä edistetään työntekijöiden terveyttä ja työkykyä.
Työterveyshuolto tulee järjestää juuri kyseisen työpaikan tarpeiden pohjalta huomioiden työn asettamat vaatimukset.
Työnantajat maksavat työterveyshuollosta yli 70 prosenttia
Työterveyshuollon rahoitus poikkeaa muun sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, sillä se rahoitetaan pääosin työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä työtulovakuutuksen maksuilla ja työnantajan maksamilla asiakasmaksuilla. Työnantajien osuus työterveyshuollon kustannuksista on tällä hetkellä yli 70 prosenttia.
Valtion osuus kustannuksista on alle puoli prosenttia (vuonna 2017). Työnantaja voi lisäksi vähentää verotuksessa Kela-korvauksen ulkopuolisen osuuden kustannuksista.
Työterveyshuollon osuus (mukaan lukien opiskelijaterveydenhuolto) terveydenhuollon kokonaismenoista oli 4,1 prosenttia vuonna 2019.
Jotta verovaroin kustannettuun terveydenhuoltoon on jatkossakin resursseja, tarvitaan panostuksia vaikuttaviin työkykytoimiin.
– Työssäkäyvien suomalaisten työkyky on hyvinvointiyhteiskuntamme tukipilari. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon vastakkainasettelun sijaan tarvitsemme tiivistä yhteistyötä työikäisten terveyden ja työkyvyn turvaamiseksi, Eva Helaskoski sanoo.
Tutustu aiheeseen
Työterveyshuollon mahdollisuudet | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Antti Koivula, pääjohtaja. Puh. 030 474 2340, sähköposti antti.koivula@ttl.fi.
- Eva Helaskoski, ylilääkäri. Johtaja, työterveys. Puh. 046 851 2432, sähköposti eva.helaskoski@ttl.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Tervetuloa Työelämän suunta -webinaariin 5.6. kuulemaan skenaarioita väestörakenteen ja teknologian muutoksista26.5.2025 11:00:00 EEST | Kutsu
Miltä näyttää työelämä vuonna 2035? Työelämän suunta -raporttisarja valottaa suomalaisen työelämän tulevaisuudennäkymiä. Webinaarissa 5.6. kuullaan Työterveyslaitoksen tutkijoiden skenaarioita väestörakenteen ja teknologian muutoksista.
Den största risken med hybridarbete är de som har försvunnit till distansarbete22.5.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Distansarbete och arbete på arbetsplatsen har sammanlänkats till en smidig helhet i en stor del av de finländska experternas arbetsliv. I hybridarbete är det emellertid viktigt att identifiera och stödja arbetstagare som har stannat i distansarbete och inte aktivt deltar i arbetsplatsens verksamhet. Med tanke på arbetshälsan och produktiviteten spelar ledarskapet, personalens delaktighet och arbetsförhållandena både hemma och på arbetsplatsen en avgörande roll.
Hybridityön suurin riski on etätyöhön kadonneet22.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Etätyö ja toimitiloissa työskentely ovat nivoutuneet sujuvaksi kokonaisuudeksi isossa osassa suomalaisten asiantuntijoiden työelämää. Hybridityössä on kuitenkin tärkeää tunnistaa ja tukea työntekijöitä, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön eivätkä aktiivisesti osallistu työyhteisön toimintaan. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta avainasemassa ovat johtaminen, henkilöstön osallistaminen ja työskentelyolosuhteet sekä kotona että toimitiloissa.
The greatest risk of hybrid work is people lost in remote work22.5.2025 06:00:00 EEST | Press release
Remote work and working on premises have become seamlessly integrated in the work life of most Finnish experts. However, in hybrid work, it is important to identify and support employees who opt to work entirely remotely and do not actively participate in the work community. Leadership, promoting employee engagement and paying attention to working conditions at home and in the office are of key importance from the perspective of well-being at work and productivity.
Närvårdare och sjukskötare arbetar huvudsakligen redan inom social- och hälsovårdsbranschen – extra reserver kan finnas bland branschbytare och pensionärer21.5.2025 10:30:00 EEST | Pressmeddelande
Sysselsättningsgraden bland närvårdare och sjukskötare är hög och över 90 procent av de utexaminerade börjar arbeta inom social- och hälsovårdsbranschen. Arbetslösa vårdare kan inte rädda den framtida bristen på arbetskraft inom social- och hälsovårdsbranschen. Den största outnyttjade arbetskraftsresursen finns bland dem som sökt sig till andra branscher. En liten räddning är också pensionärer, vars sysselsättning har blivit allt vanligare. Enligt en ny utredning är det viktigaste med tanke på bristen på arbetskraft emellertid att behålla de arbetstagare som redan finns i branschen. Högklassig introduktion, stöd för arbetsförmågan, möjligheter till anpassning av arbetet och branschens uppskattning uppmuntrar till att stanna kvar i branschen – och även att återvända till den.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme