Väitös: Epäsuora informaatio voi kääntäessä muuttaa muotoaan

Kommunikoida voi monella tapaa, esimerkiksi sanallisesti ja sanattomasti. Sanallinen viestintä sisältää eri tasoja. Suorassa kommunikaatiossa asiat sanotaan suoraan. Sen vastapainona voimme viestiä myös epäsuorasti antaen pelkkiä vihjeitä sanomastamme, jolloin toinen joutuu päättelemään tarkoituksemme. Kääntäminen on siinä mielessä erikoinen viestinnän muoto, että siinä ylitetään kieli- ja kulttuurirajat.

– Kääntäessä monet asiat muuttuvat, kun ne sopeutetaan kohdekulttuuriin. Sen vuoksi onkin tärkeää tutkia, muuttuuko myös teoksen välittämä tieto. Kommunikaation ja sen erilaisten muotojen tutkiminen on tärkeätä, etenkin kun elämme jatkuvassa informaatiotulvassa, jossa tietoa välitetään eri tavoin, Sari Rantanen sanoo.

Kielitieteissä erotellaan erilaisia epäsuoran viestinnän tapoja mm. kielten rakenteiden avulla. Rantanen keskittyi väitöskirjassaan tutkimaan sellaista epäsuoran kommunikaation muotoa, jonka pohjana toimivat erilaiset verbit tai verbirakenteet. Näiden verbien muodostamat lauseet ilmaisevat joko toden tai epätoden asiantilan.

Rantanen tutki aihetta kaunokirjallisuuden kautta. Tutkimuskohteena oli neljä romaania ja niiden käännökset. Osa teoksista oli kirjoitettu alun perin ranskaksi, yksi suomeksi ja yksi espanjaksi. Käännökset oli tehty kaikille mainituille kielille.

Tutkimuksessa selvisi, että epäsuora tieto kääntyy, mutta sen muoto voi muuttua esimerkiksi suoraksi kommunikaatioksi tai se voi sulautua osaksi ympäröivää tekstiä.

– Selvää on, että kaikki tieto otetaan kääntäessä selkeästi huomioon. Se tekeekö kääntäjä tämän muutoksen tietoisesti, jäi selvitettäväksi seuraavaan tutkimukseen, Rantanen lisää.

Rantasen tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten epäsuora viestintä toimii eri kielissä ja miten se voidaan ottaa huomioon käännöksissä. Tutkimuksesta käy ilmi, millaisia vaikutuksia epäsuorilla tai suorilla kommunikaatiotavoilla on viestintään, ja millaisia valintoja puhuja voi kommunikaatiossaan tehdä riippuen siitä mitä osia viestistään hän haluaa painottaa.

– Tutkimuksessani liitän kääntämisen laajempaan kuvaan kommunikaatiosta. Kirjailija ikään kuin puhuu teoksensa kautta, hän tarkentaa.

Filosofian maisteri Sari Rantasen kielten tohtoriohjelmaan kuuluva väitöskirja Constance sous la traduction? Une étude contrastive sur la traduction des présuppositions factives et non-factives tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 06.05.2022 klo 12 alkaen luentosalissa Pinni B1096 osoitteessa Pinni B, Kanslerinrinne 1, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Rea Peltola Caen Normandien yliopistosta. Kustoksena toimii yliopisto-opettaja Carita Klippi informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.