Pohjois-Karjalan vesistöjen tila pääosin hyvä, mutta vesienhoitotyö jatkuu – toimenpideohjelma vuosille 2022–2027 julkaistu

Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa Suomen seitsemän vesienhoitosuunnitelmaa kolmannelle hoitokaudelle 2022–2027. Niissä kerrotaan pinta- ja pohjavesien tilasta, ongelmista ja esitetään toimet, joilla pyritään saavuttamaan vesien hyvä tila ja ehkäisemään nykyisen tilan heikentyminen. Suunnitelmat on valmisteltu yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Pohjois-Karjala on osa laajaa Vuoksen vesienhoitoaluetta. Vesienhoidon toimenpiteet maakunnan alueella kuvataan tarkemmin nyt julkaistussa toimenpideohjelmassa vuosille 2022–2027. Vesienhoitotoimien toteutusta vauhditetaan mm. vesiensuojelun tehostamisohjelman, HELMI-elinympäristöohjelman ja NOUSU-vaelluskalaohjelman avulla. Rahoitus on merkittävä ja haussa vuosittain loka-marraskuussa.

Päästöjä vähennetään, elinympäristöjä kunnostetaan

Pohjois-Karjalassa vesistöjen tila on pääosin hyvä, luokitellusta järvipinta-alasta 93 % ja jokimuodostumista 82 % on tilaltaan erinomaista tai hyvää. Heinäveden vesistöt ovat valtaosin erinomaisessa tilassa. Parantamistoimia tarvitaan kuitenkin edelleen, sillä tyydyttävässä tai sitä huonomassa tilassa on yli 80 vesimuodostumaa, ja lukuisissa vesistöissä on riski tilan heikentymiseen. Painopistealuetta ovat Viinijärven–Sysmäjärven–Taipaleenjoen ja Heposelän alueet, joilla sijaitsee useita tilaltaan heikentyneitä vesistöjä.

Toimenpiteitä esitetään erityisesti maataloudesta ja muista hajalähteistä aiheutuvan ravinnehuuhtouman vähentämiseksi. Myös yhdyskuntien ja kaivostoiminnan päästöjen hallintaan tarvitaan lisää toimenpiteitä. Kunnostustoimet rehevöityneiden järvien tilan kohentamiseksi jatkuvat. Rakentamalla muuttuneiden vesistöjen tilan parantamiseksi esitetään lisää mm. elinympäristökunnostuksia ja kalan kulkua helpottavia toimenpiteitä.

Maakunnan suurimmat joet, kuten Pielisjoki ja Lieksanjoen alajuoksu ovat voimakkaasti muuttuneet voimalaitosten rakentamisen seurauksena. Niissä toimenpiteet Saimaan järvilohen ja -taimenen elinolojen ja lisääntymismahdollisuuksien parantamiseksi jatkuvat laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Kemiallinen tila on arvioitu vesiympäristölle haitallisten aineiden ympäristönlaatunormien täyttymisen perusteella. Pintavesissä tilaa heikentävät nikkelipitoisuus kaivosteollisuuden alapuolisissa vesistöissä sekä runsashumuksissa vesistöissä yleisesti korkeahko ahvenen elohopeapitoisuus.

Pohjavesien tila on maakunnan 341 pohjavesialueella pääosin hyvä. Viisi pohjavesialuetta on nimetty riskialueiksi haitallisten aineiden vuoksi. Ilomantsin Sonkajan sekä Kontiolahden Kulhon ja Lykynlammen pohjavesialueilla kemiallinen tila on huono. Lisäksi 12 selvityskohteessa on paljon ihmistoimintaa, mutta pohjaveden laadusta ei ole vielä riittävästi tietoa tilan arvioimiseksi. Pohjavesien hoidon tärkeimmät toimenpiteet ovat pilaantuneita maa-alueiden selvitykset ja kunnostus, pohjavesialueiden rakennetutkimukset, suojelusuunnitelmien päivittäminen, tiealueiden suojaukset sekä maa-ainesten ottoalueiden kunnostaminen.

Vesien tilan parantamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja toimia kaikilla toimialoilla

Vesien hyvän tilan saavuttamiseen tarvitaan kaikkien, niin valtion, kuntien, toiminnanharjoittajien, kansalaisten kuin kansalaisjärjestöjenkin yhteistyötä. Vuoteen 2021 ulottuneen edellisen ohjelman toimenpiteet ovat parhaillaan laajasti käynnissä. Valtio rahoittaa mm. vesistökunnostustoimia ja haitallisten aineiden vähentämistä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla.

HELMI-elinympäristöohjelmalla toteutetaan lintuvesien, rantaluonnon ja pienvesien kunnostuksia. Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämällä NOUSU-ohjelmalla parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja palautetaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä. Pohjois-Karjalassa on käynnissä useita edellä mainittujen ohjelmien hankkeita.

Lisätietoja:

• Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027 (doria.fi)
• www.ymparisto.fi/vesienhoito/pohjois-karjala: tietoa vesienhoidosta Pohjois-Karjalassa
• paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta: tietoa pintavesien tilasta
• www.ymparisto.fi/vesienhoito/suunnitelmat: vesienhoitosuunnitelmat
• www.etpo.fi:toimenpideohjelmat, valtakunnallinen tietopalvelu, julkaistaan huhtikuussa