Opiskelijoiden asumistukiuudistus kasvatti tukimenoja yli kaksi kertaa enemmän kuin etukäteen arvioitiin
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) selvitti, onko opintotukijärjestelmään 2010-luvulla tehdyillä uudistuksilla saavutettu tavoiteltuja asioita. Opiskelijoille maksetaan vuosittain opintotukea ja yleistä asumistukea yli miljardilla eurolla.
Opiskelijoiden siirto opintotuen asumislisältä yleisen asumistuen piiriin vuoden 2017 opintotukiuudistuksessa osoittautui kalliimmaksi, kuin valmisteluvaiheessa oli arvioitu. Myös opintolainahyvityksen käyttöönotto kasvatti valtion menoja huomattavasti ennakoitua enemmän. Opintorahan leikkaus sen sijaan toi tavoitellut säästöt.
Asumistukiuudistuksen valmistelussa arvioitiin, että valtiolle opiskelijoiden asumistuesta koituvat menot kasvaisivat 54 miljoonalla eurolla. Vuonna 2018 menolisäys oli kuitenkin vähintään 130 miljoonaa euroa.
Tukimenot ovat todennäköisesti tästä vielä kasvaneet, sillä opiskelijoiden asumiskustannukset ovat kohonneet muita tuensaajia nopeammin. Ennen uudistusta opiskelijat saivat opintotuen asumislisää, jonka enimmäismäärä oli yleistä asumistukea pienempi.
”Uudistuksen vaikutusarvioinnissa käytetyt tiedot opiskelijoiden asumismenoista olivat vanhentuneita ja siten todellisia menoja matalampia. Menojen yllättävää kasvua voi selittää myös se, että oletettua useampi opiskelija muutti uudistuksen jälkeen kalliimpaan asuntoon, sillä kimppa-asuntojen suosio on laskenut uudistuksen jälkeen”, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Ville-Veikko Pulkka kertoo.
Opintolainahyvitys nopeutti valmistumista
Opintolainahyvityksen käyttöönotto vuonna 2014 on myös kasvattanut valtion opintotukimenoja huomattavasti ennakoitua enemmän. Vuoteen 2021 mennessä valmisteluvaiheen menoarvio oli ylittynyt 48 miljoonalla eurolla.
Ylitystä selittää se, että opintolainaa nostetaan selvästi ennakoitua enemmän. Opintolainahyvityksen saa, jos korkeakoulututkinnon suorittaa määräajassa. Tällöin Kela maksaa 40 prosenttia 2 500 euron omavastuun ylittävästä opintolainasta.
”Menoarvion ylittymistä ei voi tulkita epäonnistumiseksi, sillä kaikkien tarkastettujen uudistusten tavoitteena oli lisätä opintolainan käyttöä. Opintolainahyvitys todennäköisesti nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista, ja se vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen ja valtiontalouteen. Opintolainan suosio näkyy kuitenkin myös velkaongelmien yleistymisenä erityisesti ammatillisilla opiskelijoilla”, Pulkka sanoo.
VTV suosittaakin selvittämään, vaikuttavatko opintolainan lisääntynyt käyttö ja velkaongelmat nuorten haluun jatkokouluttautua toisen asteen opintojen jälkeen.
Opintotukiuudistuksissa korotettiin toistuvasti opintolainan valtiontakausta, jotta opintotuki kattaisi paremmin elinkustannuksia. Opintotuen riittävyys on parantunut, mutta työtulot ovat edelleen opintotuen saajien tärkein tulolähde. Monet opiskelijat myös kokevat, että työnteko hidastaa heidän opintojaan. Tulevissa uudistuksissa tarvitaankin tarkempaa tietoa siitä, helpottaako opintojen aikainen työnteko työllistymistä valmistumisen jälkeen.
Tutustu julkaisuun: Opintotukiuudistusten tuloksellisuus 2010-luvulla
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville-Veikko PulkkaJohtava tuloksellisuustarkastaja, Ledande effektivitetsrevisor
Puh:040 732 4076etunimi.sukunimi@vtv.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Statens revisionsverk (VTV) finns i anknytning till riksdagen och är den högsta externa revisorn, som reviderar skötseln av statsfinanser, övervakar finanspoltiken och utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Med oberoende revisionsarbetet säkerställer verket att statens medel används för av riksdagen beslutade ändamål på ett lagenligt och ändamålsenligt sätt och att finanspolitiken utövas på ett hållbart sätt.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Finansieringen av idrottsverksamhet är splittrad och upprätthåller existerande strukturer – knappt något statligt stöd för personer som rör på sig lite18.12.2025 06:55:00 EET | Pressmeddelande
Idrottsfinansieringen styrs av undervisnings- och kulturministeriet på ett mycket ospecificerat sätt och utan strategiska prioriteringar. Basfinansieringen kompletteras med många specialunderstöd, men till exempel medborgare som rör på sig lite förbises nästan helt.
Liikuntarahoitus on pirstaleista ja säilyttävää – vähän liikkuville ei juurikaan valtion tukea18.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa liikuntarahoitusta hyvin väljästi ja vailla strategisia painopisteitä. Perusrahoitusta täydennetään lukuisin erityisavustuksin, mutta esimerkiksi vähän liikkuvat kansalaiset jäävät lähes huomiotta.
Regeringen är på väg att missa sina mål för de offentliga finanserna – ytterligare åtgärder bör bedömas på ett heltäckande sätt17.12.2025 09:59:00 EET | Pressmeddelande
Övervakarna av finanspolitiken vid Statens revisionsverk betonar att de offentliga finanserna bör stärkas långsiktigt på så sätt att metoderna granskas på ett heltäckande sätt. Det parlamentariska avtalet om det nationella finanspolitiska regelverket är ett bra steg framåt.
Hallitus ei ole saavuttamassa julkisen talouden tavoitteitaan – lisätoimia arvioitava kattavasti17.12.2025 09:59:00 EET | Tiedote
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojat korostavat julkisen talouden vahvistamista pitkäjänteisesti ja keinoja kattavasti tarkastellen. Parlamentaarinen sopu kansallisesta finanssipoliittisesta säännöstöstä on hyvä askel.
De genomsnittliga kampanjkostnaderna ökade i kommunalvalet – 40 procent av den totala finansieringen utgjordes av utomstående bidrag16.12.2025 12:00:00 EET | Pressmeddelande
Samtliga 13 966 redovisningsskyldiga för kommunalvalet i april har lämnat in en lagstadgad redovisning av valfinansieringen. De genomsnittliga kampanjkostnaderna ökade jämfört med kommunalvalet 2021.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme