Raportti: Näin Suomi voittaa kilpailun vihreistä investoinneista ja työpaikoista – seuraavalle hallitukselle kuuden kohdan korjauslista
Uuden teollisuuspolitiikan ajurit ovat ilmastonmuutos, Kiina, pandemia, populismi ja Ukrainan sota. Iso kysymys on, korostuuko tulevaisuudessa perinteinen, protektionistinen teollisuuspolitiikka vai uusi, digitaalista ja vihreää siirtymää painottava, julkisen vallan tukema – mutta markkinalähtöinen teollisuuspolitiikka. Eurooppa on pahasti jäljessä Yhdysvaltoja investoinneissa ohjelmistoihin, tietoverkkoihin ja bioteknologiaan.
Kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden tilaamassa raportissa esitellään tulevaisuuden skenaariot, joista Suomen kilpailukyvyn kannalta paras vaihtoehto on Vihreä markkinatalous. Skenaariossa valtiot keskittävät voimansa globaalin talouden elvyttämiseen ja yksityisen sektorin tukemiseen. Puhtaasta BKT-kasvusta siirrytään ESG-kasvuun (ympäristö E, sosiaalinen kestävyys S, hyvä hallintotapa G). Vihreä siirtymä etenee nopeasti, koska sijoittajat ja kuluttajat vaativat yrityksiltä vihreitä palveluita ja tuotteita. Nopeasti toipuva globaali talous vauhdittaa uusien teknologioiden kehitystä, ja maltillinen regulaatio mahdollistaa sujuvan toimeenpanon.
Raportissa arvioidaan, että uusi teollisuuspolitiikka etenee hyökyaallon lailla yli maapallon. Suomi ei voi suoraan kopioida suurvaltojen politiikka- ja rahoitusmalleja sellaisenaan, vaan joutuu valitsemaan instrumentit, jotka parhaiten sopivat viennistä elävälle avoimelle taloudellemme. Vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa yrityksiltä edellytetään edelläkävijäratkaisuja uudessa toimintaympäristössä.
Kuinka voitamme kilpailun vihreistä investoinneista ja työpaikoista?
Elinkeinopolitiikan osalta seuraavalle hallitukselle esitetään kuuden kohdan korjauslista, johon kuuluvat 1) osaavan kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman saatavuuden parantaminen, 2) investointien luvituksen jouhevoittaminen, 3) logistiikkakustannusten hillintä, 4) työnteon ja omistamisen muuttaminen kannattavammaksi, 5) työmarkkinalainsäädännön uudistaminen 2020-luvulle ja 6) yleisen kustannustason pitäminen teollisuuden kilpailukyvylle suotuisana.
Teollisuuspolitiikassa Suomen seuraavan hallituksen on otettava tavoitteekseen teollisten investointien voimakas lisääminen. On varmistettava, että suomalaisen teollisuuden kustannukset energian ja työvoiman osalta eivät ole verrokkimaita korkeampia. On luotava ennustettava suunnitelma pitkäkestoisille teollisille investoinneille.
Innovaatiopolitiikassa TKI-investoinnit on saatava nousuun ja neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
Euroopan Unionissa Suomen on liittouduttava avoimeen talouteen uskovien, vastuulliseen taloudenpitoon sitoutuvien jäsenvaltioiden kanssa. Energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta pitää vahvistaa pitkäjänteisesti.
Raportin Teollisuuspolitiikka suurvaltakilpailun ja vihreän siirtymän maailmassa. Kuinka Suomi vahvistaa teollista perustaansa ja voittaa kamppailun vihreistä investoinneista ja työpaikoista? on kirjoittanut Nordic West Officen työryhmä, johon kuuluivat Risto E.J. Penttilä, Anni Marjomaa ja Anton Engelberg. Raportissa on hyödynnetty asiantuntijahaastatteluja ja teollisuuspolitiikkaa koskevaa laajaa tutkimusmateriaalia.
Risto E.J. Penttilä sanoo, että raportti kirjoitettiin alun perin vihreän siirtymän maailmaan.
– Sitten tuli sota. Vihreän siirtymän rinnalle teollisuuspolitiikan ajureina nousivat suurvaltapolitiikka ja huoltovarmuus. Suurvallat käyttävät teollisuuspolitiikkaa edistääkseen omaa taloudellista, poliittista ja sotilaallista valtaansa. Kehittyneet maat käyttävät sitä voittaakseen kilpailun investoinneista ja korkean jalostusarvon työpaikoista. Avain menestykseen on pitää huolta yritysten toimintaedellytyksistä.
– BKT-kasvu ei katoa, mutta se ei enää riitä. Kuluttajat ja sijoittajat haluavat ESG-kasvua. Suuri kysymys on, miten käy, kun hinnat nousevat ja tyytymättömyys kansalaisten keskuudessa kasvaa. Nouseeko BKT kasvu taas ainoaksi tavoitteeksi? Nyt testataan vihreän siirtymän nauttima tuki kansalaisten ja päättäjien keskuudessa.
Risto E.J. Penttilän mukaan Suomi voi olla edelläkävijä vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa, jos sillä on vahva ja jatkuvasti uudistuva teollisuus.
– Tie vihreään siirtymään kulkee uudistuvan teollisuuden kautta.
Lisätiedot:
Risto E.J. Penttilä, toimitusjohtaja, Nordic West Office, risto.penttila@nordicwestoffice.com, puh. 050 366 2395
Metsäteollisuus ry:
Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, timo.jaatinen@forestindustries.fi, puh. +358 9 132 6600
Teknologiateollisuus ry:
Jaakko Hirvola, toimitusjohtaja, jaakko.hirvola@teknologiateollisuus.fi, puh. 0400 633 751
Kemianteollisuus ry:
Mika Aalto, toimitusjohtaja, mika.aalto@kemianteollisuus.fi, puh. 050 438 9247
Avainsanat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta

Snellmaninkatu 13
00170 Helsinki
09 132 61, forest@forestindustries.fihttp://www.metsateollisuus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry
Kehysriihessä askelia oikeaan suuntaan24.4.2025 09:17:04 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallituksen kehysriihessä tekemissä päätöksissä on paljon hyvää. Uupumaan jäivät metsäteollisuudelle tärkeä sähköistämistuen jatko, vankempi metsien kasvupaketti ja vähäliikenteisten teiden rahoituksen kunnossapidon uusi malli.
Alkuvuosi toi hyvän vireen puukauppaan22.4.2025 13:31:24 EEST | Tiedote
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-maaliskuussa puuta yksityismetsistä 8,1 miljoonaa kuutiota. Määrä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna määrä on 15 prosenttia suurempi. Tammi-maaliskuussa kuitupuun ostomäärä oli 3,9 miljoonaa kuutiota ja tukkien ostomäärä 3,5 miljoonaa kuutiota. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna kuitupuun ostomäärä oli seitsemän prosenttia suurempi ja tukkien ostomäärä 15 prosenttia suurempi. Raakapuukustannukset pysyivät korkealla tasolla Kantohinnat olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna havutukkien kantohinnat olivat alkuvuodesta 12–14 prosenttia, koivutukin kahdeksan prosenttia ja kuitupuun kantohinta 22 prosenttia korkeammat. Tammi-maaliskuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 81 euroa kuutiolta, hinnan vaihdellessa alueittain ja hakkuutavoitt
Geopolitiikka haastaa suomalaista teollisuutta – kehysriihessä teollisuuspolitiikka on nostettava päätöksenteon kärkeen16.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Vientiteollisuus eli Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus ja Kemianteollisuus sekä Energiateollisuus vaativat teollisuuspolitiikan nostamista poliittisen päätöksenteon keskiöön kehysriihessä. Jatkuva geopoliittinen murros, viimeisimpänä Yhdysvaltain ilmoittamat tullit, iskee kipeästi Suomen suurimpiin teollisuuden aloihin ja alleviivaa vahvan teollisuuspolitiikan merkitystä poliittisessa päätöksenteossa.
Aktiivisella metsänhoidolla kasvu ylös ja tuhot alas - ilmasto kiittää15.4.2025 12:30:00 EEST | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen tuoreet, vuoteen 2055 ulottuvat skenaariolaskelmat osoittavat, että aktiivisella ja oikea-aikaisella metsänhoidolla on paljon annettavaa puuston lisäkasvulle ja ilmastokestävyydelle. Luken hiilineutraalisuutta koskevasta selvityksestä puolestaan nähdään, että hiilinielut häviävät kahden erillisen tulevaisuuden skenaarion välillä, vaikka ennuste hakkuista pysyy samana.
Mediakutsu: Aktiivisella metsänhoidolla kasvu ylös ja tuhot alas - ilmasto kiittää!14.4.2025 12:13:03 EEST | Kutsu
Suomalaisiin metsiin kohdistuu monenlaisia odotuksia, mutta niiden tilasta ja roolista ilmastonmuutoksen keskellä ei ole aina helppo muodostaa selkeää kuvaa. Metsäteollisuus vastaa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin monin eri ratkaisuin ja teollisuuden ilmastotiekartta kokoaa yhteen toimialan ajankohtaista tutkimustietoa ja konkreettisia toimenpiteitä. Tervetuloa kuulemaan aiheesta lisää Metsäteollisuus ry:n ilmastotiekartan metsien kasvuskenaarion julkistustilaisuuteen huomenna tiistaina 15.4.2025 klo 12.30–14.15. Tilaisuudessa pureudutaan metsiemme kasvuun vaikuttaviin tekijöihin ja uhkakuviin tuoreimman tutkimustiedon valossa. Puhujina tilaisuudessa ovat maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, professori Hubert Hasenauer (Bokun yliopisto, Itävalta) ja tutkimusprofessori Jari Hynynen (Luonnonvarakeskus). Tilaisuus järjestetään Tieteiden talolla Helsingissä (Kirkkokatu 6). Ennen ohjelman alkua osallistujille on tarjolla lounas (klo 11.30 alkaen). OHJELMA 11.30–12.30 Lou
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme