Suomen EU-lainsäädäntöprosessi ei tue kansalaisen osallistumista tai varhaista ennakkovaikuttamista
![Kuva: Topias Dean / Sitra](/data/images/00349/56623eef-d745-4b55-87d7-422c6a31365a-w_720.jpg)
Suomen EU-päätöksentekoa on pidetty edistyksellisenä, koska eduskunta osallistuu EU-kannan muotoiluun ja saa tietoa EU-lainsäädäntöön liittyvistä asioista laajasti. Eduskunnan EU-asiakirjoja on myös avoimesti saatavilla.
Valtioneuvoston kansallinen valmisteluvaihe ei kuitenkaan ole avointa. Lisäksi eduskunnassakin EU-asiat käsitellään pitkälti suljettujen ovien takana valiokunnissa, eduskunnan täysistunnon sijaan.
Tämän vuoksi Suomen EU-lainsäädäntöprosessista saa usein tietoa vasta kun valtioneuvosto esittää eduskunnalle Suomen jo muodostetun kannan Euroopan komission valmistuneeseen säädösehdotukseen.
”Kansalaisen on vaikea seurata Suomen kannanottoja ja Suomen osallistumista EU-lainsäädäntöprosessin vaiheisiin. Siksi Suomenkin EU-päätöksenteossa voitaisiin harkita kaikille avoimia kuulemisia, kuten Euroopan komissiossa tehdään”, sanoo Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.
Yllä olevat näkemykset perustuvat Sitran uuteen selvitykseen Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa. Se pyrkii läpivalaisemaan Suomen EU-lainsäädäntöprosessin ja kartoittamaan miten siihen voi vaikuttaa. Kun merkittävä osa Suomen lainsäädännöstä pohjautuu Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin, on demokratian kannalta oleellista kysyä, mitä mahdollisuuksia kansalaisella on osallistua EU:n päätöksentekoon.
Yleisesti suomalaiset voivat vaikuttaa EU:hun kahta reittiä. Joko suoraan Euroopan parlamentin ja komission osallistumiskanavien kautta, tai vaikuttamalla kansallisen kannan muodostamiseen, kun Suomi jäsenvaltiona osallistuu EU-lainsäädäntöön. Selvityksessä keskityttiin kartoittamaan etenkin Suomen kansallista prosessia ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksia.
”On yleinen käsitys, että Suomi olisi avoimuuden mallimaa, ja EU taas suljettu. Selvityksestämme käy kuitenkin ilmi, että EU:lla itsellään on monia pyrkimyksiä lisätä päätöksenteon avoimuutta, siinä missä Suomen EU-lainsäädäntöprosessi onkin yllättävän suljettu”, sanoo Lea Konttinen, Sitran johtava asiantuntija ja yksi selvityksen kirjoittajista.
EU:n tasolla lainsäädännön etenemistä voi seurata verkkopalveluista, kansalaiset voivat osallistua kuulemisiin ja Euroopan parlamentin valiokuntien toiminta on avointa. EU, jossa avoimuusrekisteri otettiin käyttöön vuonna 2011, on myös lobbauksen suhteen toistaiseksi Suomea läpinäkyvämpi.
Lisäksi EU on juuri toteuttanut Euroopan tulevaisuuskonferenssin, jossa EU-kansalaisten ääntä kuultiin vuosien 2021-2022 aikana.
Suomen EU-lainsäädäntöprosessi ei tue tarpeeksi tärkeänä pidettyä ennakkovaikuttamista
Osallistumis- ja avoimuuspuutteiden lisäksi selvitys osoittaa, ettei Suomi vaikuta EU-agendaan vahvasti varhaisessa vaiheessa. Virallinen vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa vasta säädösehdotusten käsittelyssä.
”Ennakkovaikuttaminen on enemmän henkilöriippuvaista kuin koordinoitua. Eduskunnan ja valtioneuvoston yhteiseltä aloitteelliselta EU-agendan muodostukselta puuttuvat rakenteet. Tästä syystä ei ole myöskään läpinäkyvää, miten vaikuttamista tehdään”, sanoo tutkija Laura Nordström, selvityksen pääasiallinen kirjoittaja.
Neljä suositusta Suomen EU-lainsäädäntöprosessin kehittämiseksi
Sitran selvityksessä esitetyt suositukset EU-lainsäädäntöprosessin kehittämiseksi jakautuvat neljään teemaan. Avoimuuden ja vahvemman ennakkovaikuttamisen lisäksi suositukset korostavat eduskunnan roolin vahvistamista sekä prosessidatan hyödyntämistä lainsäädäntöprosessin seuraamisen ja analyysin helpottamiseksi.
Selvitys perustuu Sitran ja QPR Software Oyj:n asiantuntijoiden tekemään EU-lainsäädäntöprosessin mallinnukseen ja prosessidatan louhintaan, asiantuntijoiden haastatteluihin sekä tutkija Laura Nordströmin omakohtaiseen kokemukseen EU-instituutioiden parista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lea Konttinen, johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus -teema, puh: +358 (294) 618 298 email: lea.konttinen@sitra.fi
Ilari Lovio, asiantuntija, viestintä ja yhteistyösuhteet, puh: 050 364 8136, email: ilari.lovio@sitra.fi
Kuvat
![Kuva: Topias Dean / Sitra](/data/images/00349/56623eef-d745-4b55-87d7-422c6a31365a-w_240.jpg)
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Sitra förnyas – framtidshuset utvecklas för att främja ekonomisk tillväxt och innovation13.6.2024 08:01:00 EEST | Tiedote
Målet med den nya strategin är att öka Sitras effektivitet och flexibilitet inför de problem som Finland står inför.
Sitra uudistuu – tulevaisuustalo keskittyy talouskasvun ja innovaatioiden edistämiseen13.6.2024 08:01:00 EEST | Tiedote
Uuden strategian tavoitteena on lisätä Sitran tehokkuutta ja ketteryyttä tarttua Suomen tulevaisuutta koetteleviin ongelmiin.
Finnish Innovation Fund Sitra undergoes renewal – focus on promoting economic growth and innovation13.6.2024 08:01:00 EEST | Press release
The new strategy aims to increase Sitra’s efficiency and agility in tackling the problems Finland will face in the future.
Sitras utredning: Finlands förmåga att utnyttja innovationer är svag – antalet investeringar och deras inriktning väcker oro5.6.2024 15:46:36 EEST | Tiedote
Finlands investeringar i nya branscher och ny affärsverksamhet är blygsamma. Till exempel Sverige har lyckats rikta in finansiella resurser för att uppnå högre produktivitet. En produktivitetsökning och högre investeringsgrad kräver bredare ekonomipolitisk och samhällspolitisk uppmärksamhet.
Sitran selvitys: Suomen kyky hyödyntää innovaatioita on heikko – investointien määrässä ja kohdentumisessa huolestuttavia piirteitä5.6.2024 15:46:36 EEST | Tiedote
Suomessa investoinnit uusille aloille ja uuteen liiketoimintaan ovat vaisuja. Esimerkiksi Ruotsi on onnistunut suuntaaman talouden resurssit korkeamman tuottavuuden toimiin. Työn tuottavuuden lisääminen sekä investointiasteen nostaminen vaativatkin laajempaa talous- ja yhteiskuntapoliittista huomiota.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme