Sota-ajan valokuvissa korostuu isänmaallinen sotatulkinta
Jatkosodan aikana Suomen rintamilla työskenteli tiedotuskomppanioita, joihin kuului noin 150 valokuvaajaa. Heidän kuviaan on talletettu sotavalokuvakokoelmaan noin 160 000, jotka kaikki FM Tuuli Matila on käynyt läpi väitöskirjatutkimustaan varten. SA-kuvakokoelma on talletettu Sotamuseon arkistoihin, ja se digitoitiin vuonna 2013.
Matila tutki toisen maailmansodan aikaisen virallisen suomalaisen sotavalokuvakokoelman käyttöä kulttuuriperintönä ja isänmaallisen sotatulkinnan kriittisessä tarkastelussa.
Tutkijan mukaan kuvien avulla rakennetaan sotanäkymiä, jotka ovat Suomessa perinteisesti olleet varsin isänmaallisia. Vaikka historioitsijat ovat tutkineet paljon sotahistoriaan liittyviä vaikeitakin aiheita, on erityisesti museoissa vältetty niin sanotusti vaikeiden kuvien näyttämistä yleisölle. Armeijan virallisessa kuvakokoelmassa on otoksia esimerkiksi suomalaisten perustamista keskitysleireistä itä-Karjalassa ja yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa.
”Kuvia on toki vähän ja ne jäävät helposti huomaamatta, jos niitä ei osaa etsiä. Kuvissa on lisäksi otoksia, jotka näyttävät yhteistyön natsi-Saksan kanssa hieman eri valossa kuin Suomessa on totuttu näkemään. Suomalaiset ovat jossain määrin ajatelleet, että täällä olleet saksalaiset sotilaat eivät olleet kallellaan natsi-ideologiaan, ja löytämäni kuvat haastavat tätä tulkintaa”, Matila kertoo.
Esimerkiksi sotilaiden rintamalla tekemissä puhdetöissä näkyy ideologia selvästi, yhtenä esimerkkinä Nibelungein tarusto, jota käytettiin ahkerasti natsipropagandassa motivoimaan joukkoja taisteluun ja vahvistamaan sidettä sotilaiden välillä. Vastaavia merkkejä on myös saksalaisten tekemissä kenttähautausmaissa ja muutamissa saksalaisten rakennuksissa Pohjois-Suomessa.
Kokoelman kuvia on jonkin verran käytetty museonäyttelyissä, ja niitä on esimerkiksi Sotamuseo Maneesin pysyvässä näyttelyssä. Sen lisäksi niitä näkee säännöllisesti mediassa, ja nykyään paljon myös sosiaalisessa mediassa. Suomessa on 1990-luvulta lähtien eletty niin sanotun uuspatrioottisen muistelun aikakautta ja tämä heijastuu siihen, millaisia kuvia näemme mediassa ja museoissa.
”Hiljaiset” kuvat kertovat ruumiskuvia tehokkaammin sodan kauheuksista
Sotavalokuvakokoelman kuvissa näkyy kuolleita suomalaissotilaita vain vähän, mutta runsaasti neuvostosotilaiden ruumiita. ”Esimerkiksi Pohjois-Suomen partisaani-iskuissa kuolleiden suomalaissiviilien kuvat on jätetty digitoimatta nettigalleriaan mielestäni aivan oikein. Ne voivat olla järkyttäviä ihmisille, joilla ei ole henkilökohtaista sidettä tapahtumiin, puhumattakaan omaisista”, Tuuli Matila kertoo.
Väitöstutkimusta tehdessään Matila on pohtinut myös kuvien julkaisuun liittyviä eettisiä kysymyksiä. Näkökulma on ajankohtainen Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sillä kuvatulva on suurempi kuin toisen maailmansodan aikana ja tietoa saadaan reaaliaikaisesti.
”Ehkä on myös vähemmän aikaa käyttää harkintaa siitä, mitä julkaistaan ja mitä ei. Toisaalta nykyään ihmiset ovat aika etääntyneitä kuolemasta ylipäätään ja siinä mielessä olemme herkempiä sille, mitä halutaan näyttää mediassa”, tutkija pohtii.
Hän on sitä mieltä, että niin sanotut "hiljaisemmat" kuvat usein koskettavat yleisöä ja välittävät sodan kauheuden paremmin kuin kuvat, joissa on esimerkiksi runneltuja ruumiita.
”Mielestäni kaikista koskettavin kuva tässä kokoelmassa on kuva ihmisistä piikkilanka-aidan takana suomalaisten ylläpitämällä keskitysleirillä itä-Karjalassa. Vaikka se ei suoraan näytä sitä kärsimystä, jota epäilemättä monet näillä leireillä joutuivat kokemaan, sen viesti välittyy tehokkaasti. Tämä voisi olla tärkeää muistaa myös nykyään sotakuvaamisessa ja kuvien julkaisussa.”
---
Filosofian maisteri Tuuli Matila väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 13.5.2022. Arkeologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Kuvallinen kulttuuriperintömme. Tunne- ja representaatiotutkimus suomalaisista toisen maailmansodan valokuvista (Seeing the war through a Finnish lens: Representation and Affect in the World War II photographic heritage). Vastaväittäjänä toimii dosentti Laura McAtackney Aarhusin yliopistosta ja kustoksena dosentti Timo Ylimaunu. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa L6 klo 12.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FM Tuuli Matila
tuuli.matila@oulu.fi
Puhelinnumero pyydettäessä joko väittelijältä tai viestintäasiantuntijalta.
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Kohti yliopistoa -koulutus tukee maahanmuuttajien polkua yliopistoon2.5.2024 10:02:05 EEST | Tiedote
Oulussa alkaa valmentava koulutus maahanmuuttajille, joiden tavoitteena on suomenkielisiin yliopisto-opintoihin hakeutuminen. Oulun ja Lapin yliopistojen toteuttama Kohti yliopistoa -koulutus on ainutlaatuinen Pohjois-Suomessa. Haku ensimmäiseen koulutukseen on juuri alkanut.
Raskausdiabeteksen diagnostisia kriteerejä ei ole Suomessa syytä muuttaa2.5.2024 06:50:00 EEST | Tiedote
Raskausdiabetes on yksi yleisimmistä raskaudenaikaisista ongelmista, johon Suomessa sairastuu keskimäärin viidesosa synnyttäjistä, yhteensä noin 9 000 naista vuosittain. Raskausdiabeteksen merkittävin seuraus on sikiön liian suuri koko eli makrosomia, joka lisää syntymään liittyviä komplikaatioita.
Kimalaiset rakentavat legopalikoilla tiedettä ja tunnistavat tiimityön arvon1.5.2024 03:01:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tuore tutkimus kertoo kimalaisten uskomattomasta kyvystä ymmärtää tiimityön tärkeys uusissa haasteissa. Tutkimus, joka julkaistiin arvostetussa Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä, paljastaa että kimalaiset eivät ole pelkkiä ahkeria pölyttäjiä, vaan myös nokkelia tiimityöläisiä. Ne oppivat työskentelemään yhdessä ratkaistakseen vaativia tehtäviä ja näyttävät ymmärtävän parinsa roolin. Myös kimalaistutkimus-videot käytettävissä.
Sokerituotteiden verotuksella ei ole vaikutusta hammashoidon tarpeeseen26.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat selvittivät sokerituotteita koskevan verotuksen vaikutuksia julkisen hammashoidon tarpeisiin ja kustannuksiin. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.
Ylipaino muuttaa aivojen pulsaatioita25.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Korkea painoindeksi (BMI) on uuden tutkimuksen mukaan yhteydessä muutoksiin aivojen fysiologisissa pulsaatioissa, jotka ovat avainasemassa aivojen nestekierron ylläpitämisessä ja niiden puhdistumisessa kuona-aineista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme