SYYn kannanotto: Opiskelijoiden oikeus riittävään opintotukeen turvattava
Jos suomalainen opiskelija ei halua elää opintotuella köyhyysrajalla tai velaksi, hänen on tehtävä käytännössä kahta työtä samaan aikaan – opiskella ja työskennellä (Yle). Normaalisti tällaista työtaakkaa pidettäisiin kohtuuttomana, mutta opiskelijoiden kohdalla vaatimuksilla ei ole ylärajaa.
Kohtuuttomien vaatimusten takana on käsitys, jonka mukaan opiskelua pidetään työn tekemisen sijaan vapaa-ajan huvina. Siksi opiskelijoiden toimeentulo nähdään helppona leikkauskohteena, ja opiskelijoiden voidaan edellyttää elävän velaksi. Korona-aika on kasvattanut entisestään opiskelijoiden kokemaa ahdinkoa, kun töitä ei välttämättä olisi saanutkaan.
Millaisen vaihtoehdon yhteiskunta tarjoaa tällä hetkellä opiskelijalle työnteon tilalle? Velkaisen ja köyhyysrajalla kitkuttelevan arjen. Tässä tavoitteessa on onnistuttu, sillä valtion takaamien opintolainojen kokonaispääoma on yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 jälkeen. Toisaalta edes velkaantumalla ei elele leveästi, sillä opintorahaa, opintolainan maksimimäärää ja asumistukea nostavan opiskelijan tulot ylittävät pienituloisuusrajan vain kymmenillä euroilla.
Opiskelijoiden toimeentulo on opiskelijoita suurempi yhteiskunnallinen kysymys. Toimeentulolla on vaikutus myös korkeakoulutuksen houkuttelevuuteen: Jos 25–34-vuotiaiden koulutustason laskeminen (Tieto&trendit) halutaan kääntää ja Suomen sijoitusta OECD:n keskitason alapuolelta parantaa, korkeakouluopintoihin tulee keksiä muita houkuttimia kuin eläminen vuosien ajan köyhyysrajan tuntumassa.
Nykyinen tukijärjestelmä ei myöskään ota riittävästi huomioon opiskelijoiden moninaisia lähtökohtia. Oma ala saattaa löytyä vasta kiemuraisten elämänvaiheiden jälkeen, ja toisaalta työelämä vaatii monimutkaistuessaan kouluttautumista myös työuran myöhemmissä vaiheissa. Tekoälyn ja robotisaation synnyttämässä nopeassa työelämän muutoksessa on turvattava myös alanvaihtajien toimeentulo uudelleenkouluttautumisen aikana.
Tuore päätös opintotuen tulorajan nostamisesta on hyvä askel opiskelijoiden taloudellista vapautta kohti, mutta opintotuen korottaminen ei voi yksin ratkaista opiskelijoiden toimeentulon ongelmia. Tulorajaa nostettiin pysyvästi (Helsingin Sanomat) siten, että vuonna 2023 se on puolet korkeampi kuin vuonna 2021. Vaikka toimi antaa joustavuutta opiskelijoille suunnitella talouttaan paremmin, se ei saa jättää opintorahan kehittämistä varjoonsa.
Siksi vaadimme ratkaisuksi opiskelijoiden vaikeaan tilanteeseen, että myös opintorahan määrää tulee nostaa. Nosto mahdollistaisi toimeentulon, jonka avulla opiskelijat voivat keskittyä opintoihinsa ja valmistua tavoiteajassa. Riittävän suuri opintoraha voi myös ehkäistä opiskelijoiden uupumusta vapauttamalla heidät työn ja opintojen pakollisesta yhteensovittamisesta. Opintotuki on opiskelua varten, ja siihen sen on riitettävä!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suvi Kilpijärvi, puheenjohtaja
Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat
044 293 0585
syy-puheenjohtaja@yka.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry eli YKA on yhteiskunta-alan korkeakoulutettuja edustava ammattijärjestö. Valvomme noin 13 000 jäsenemme ammatillisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja työmarkkinoilla. Lisäksi tuemme jäsentemme urahyvinvointia ja työelämätaitoja. Tunnistamme, että työmarkkinat ovat jatkuvassa muutoksessa ja mukautamme palvelujamme sopimaan jäsentemme moninaisiin tarpeisiin.
Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry on jokaisen valtio-, yhteiskunta- tai hallintotieteitä opiskelevan oma etujärjestö. Kattojärjestömme on akavalainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry. SYY ry:n jäsenistö koostuu Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen perustutkintoa suorittavista jäsenistä. Jäseniä SYYssä on noin 2 500.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry
Kysely: Puolet kuntien ja hyvinvointialueiden ykalaisista kokee itsensä henkisesti uupuneeksi työssään vähintään viikoittain – hyvä työyhteisö auttaa jaksamaan25.4.2024 10:55:23 EEST | Tiedote
Kuntasektorin ja hyvinvointialueiden henkilöstövaje näkyy kuormittumisena ja työajan ulkopuolella tehtävänä työnä, selviää Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen maaliskuussa 2024 toteuttamasta kyselystä. Korvauksetonta työtä työtehtävistä suoriutuakseen on viimeisen vuoden aikana tehnyt vähintään viikoittain joka viides kyselyyn vastanneista kunnissa, kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla työskentelevistä ykalaisista.
YKA: Hallituksen leikkaukset uhkaavat monien ykalaisten työpaikkoja17.4.2024 17:00:00 EEST | Tiedote
Hallituksen kolmen miljardin leikkaukset ja veronkiristykset sisältävät toimia, jotka tulevat realisoitumaan huolestuttavalla tavalla monien ykalaisten työpaikoille erityisesti valtionhallinnossa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä. Säästöt tulevat tarkoittamaan henkilöstövähennyksiä ykalaisten työpaikoille.
Yleiskorotukset ovat ainoa tapa turvata kaikkien työntekijöiden ostovoima, selviää YKAn uudesta työmarkkinatutkimuksesta3.4.2024 10:29:36 EEST | Tiedote
Palkansaajien palkankorotukset nojaavat pitkälti ammattiliittojen neuvottelemiin yleiskorotuksiin, selviää Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen tekemästä työmarkkinatutkimuksesta. Yleiskorotukset ovatkin ainoa mekanismi, jolla edes jotenkin turvataan kaikkien työntekijöiden ostovoiman säilyminen.
YKA: Hallituksen työmarkkinauudistukset koostuvat pullien rusinoista ja kirsikoista työmarkkinakakun päällä – “Viisas uudistusten johtaminen ottaa huomioon kaikkien osapuolten tarpeet”26.3.2024 08:28:56 EET | Tiedote
Orpon hallituksen tapa toteuttaa työmarkkinauudistuksia on syössyt Suomen työmarkkinat poikkeuksellisen sekavaan solmuun. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut odottaa pääministeriltä johtajuutta tilanteen ratkaisemisessa.
YKA: Julkisen sektorin hallinnon henkilöstöresurssit on jo puristettu minimiin – "On helpompi syyttää hallintoa kuin pyrkiä ratkomaan oikeita ongelmia"26.2.2024 15:15:42 EET | Tiedote
Helsingin Sanomien kolumnissa 25.2.2024 annettiin ymmärtää, että julkinen hallinto on Suomessa paisunut käsistä. Kuitenkin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tilastot osoittavat, että julkisen sektorin osuus työllisestä työvoimasta on pienimmillään 50 vuoteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme