Kauppakeskusten kokonaismyynti nousi lähes yhdeksän prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Monien toimialojen myynnissä selkeää kasvua

Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen myynnin kehityksessä oli suuria eroja eri vuokralaistoimialojen välillä. Suurimpia kasvulukuja osoittivat pandemiasta pahiten kärsineet viihde- ja vapaa-ajanpalvelut, joiden myynti oli yli 2,5-kertainen vuoden 2021 ennätysmataliin lukuihin verrattuna. Toimialan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä on edelleen varsin pieni, ja kasvaneetkin luvut jäävät vielä pandemiaa edeltävästä tasostaan.

Isommista toimialoista parhaita kasvulukuja osoittivat kahvilat ja ravintolat, joiden myynti kasvoi noin kolmanneksen. Myös muodin ja asusteiden, kauneuden ja terveyden tuotteiden sekä sisustamisen ja kodin tarvikkeiden kasvuluvut kipusivat 20 prosentin tuntumaan. Vapaa-ajan tuotteiden sekä kauneus- ja hyvinvointipalvelujen myynti sen sijaan laski edelliseen vuoteen verrattuna huolimatta maaliskuun positiivista myyntiluvuista. Kauppakeskusten suurimman toimialan, päivittäistavaran ja tavaratalokaupan myynti kasvoi 3,5 prosenttia.

”Kauppakeskustoimiala on toipumassa koronakaudesta. Kauppakeskuksissa tehdään jatkuvasti määrätietoista työtä asiointikokemuksen parantamiseksi ja hyvät kasvuluvut osoittavat, että olemme oikealla polulla”, kertoo Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Terhi Sell.

Pandemiaa edeltävään tasoon vielä matkaa

Vaikka kauppakeskusten toipuminen oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä ripeää, oli vertailukelpoinen kokonaismyynti noin kahdeksan prosenttia pandemiaa edeltäneen vuoden 2019 myyntiä pienempi. Kävijämäärissä oltiin lähes 25 prosenttia vuotta 2019 jäljessä.

Eri toimialoista vain päivittäistavaran ja tavaratalokaupan, kauneus- ja hyvinvointipalvelujen sekä kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti oli vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä korkeampi kuin kolmea vuotta aiemmin.

Vaikka ensimmäisen vuosineljänneksen kasvuluvut olivat ihmisten liikkumisen lisääntymisen myötä kaupunkikeskustoissa sijaitsevissa kauppakeskuksissa muita ripeämpiä, on niiden myynti- ja kävijäluvuissa edelleen huomattavasti enemmän kirittävää kuin kaupunkikeskustojen ulkopuolisissa keskuksissa, joiden myyntilukemat ovat jo hyvin lähellä pandemiaa edeltävää tasoa.

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste edelleen korkea

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste on pysytellyt varsin korkeana läpi koko pandemian, ja oli yli 94 prosenttia maaliskuun lopun tilanteessa. Liiketilojen käyttöaste notkahti hienoisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, mutta vastaavasti nousi muun Suomen kauppakeskuksissa.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 48 kauppakeskusta.

Lisätietoja:

Olli-Pekka Pajala, Rakli, puh. 050 5169 243
Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

 

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni 
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KEMPELE Zeppelin, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi, YLÖJÄRVI Elo 
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, LOHJA Lohi, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen, VAASA Espen

* vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit