Pankkineuvontaa betonibunkkerissa – Ukrainassa pankkipalvelut pelaavat, myös Suomessa varauduttu kriisitilanteisiin
Finanssiala ry on ollut yhteydessä Ukrainassa toimiviin pankkeihin. Sikäläisten pankkien mukaan palvelut toimivat myös kriisitilanteessa.
”Eräs pankki kertoi, että verkkopalvelut toimivat normaalisti ja asiakkaita palvellaan konttorissa mahdollisuuksien mukaan. Ilmahälytyksen tullessa palvelu jatkuu pommisuojassa tai metroasemalla, missä pankkitoimihenkilö auttaa läppäri sylissä asiakkaita”, kertoo Finanssiala ry:n johtaja Niko Saxholm.
Saxholmin mukaan Ukrainassa sähkö- ja tietoverkot ovat toimineet hyvin vallattuja kaupunkeja lukuun ottamatta. Ukrainalaiset ovat torjuneet useita vakavia kyberhyökkäyksiä.
”Ukrainassa on hurja määrä kyberosaamista, ja sieltä varmasti haalitaan oppeja myös Suomeen, kunhan tilanne joskus hieman rauhoittuu.”
Entä miten Suomen pankkijärjestelmä selviäisi, jos oltaisiinkin samanlaisessa tilanteessa kuin Ukraina?
”Mahdotonta sitä on etukäteen sanoa, mutta olen luottavainen. Useisiin erilaisiin kriisitilanteisiin on varauduttu jo vuosia, ja Ukrainan opit näyttävät siltä, että pankkitoimintaa pystytään jatkamaan vaikeissakin olosuhteissa, kunhan sähkö- ja tietoverkot ovat käytettävissä edes rajatusti”, Saxholm sanoo.
Pankkeihin kohdistuu normaalinakin aikana palvelunesto- ja muita kyberhyökkäyksiä säännöllisesti, joten järjestelmät on jo viritetty niin tehokkaiksi kuin mahdollista.
Finanssialan yritykset ja viranomaiset myös harjoittelevat ja testaavat säännöllisesti varautumistaan kyberuhkiin: syksyllä toimijat testasivat varautumistaan finanssialan FATO-toimintaharjoituksessa ja parhaillaan on käynnissä muun muassa maksuliikkeen häiriöihin varautumista testaava yritysten ja viranomaisten TIETO22-yhteistoimintaharjoitus.
Esimerkiksi FATO-harjoituksessa järjestäjät loivat erilaisia skenaarioita ja niihin liittyviä kysymyksiä. Harjoittelun osanottajat sitten vastasivat, kuinka toimisivat kussakin tilanteessa. Tulosten perusteella pankit ja rahoitusalan viranomaiset ovat parantaneet varautumistaan erilaisiin uhkiin. Kehittämistä on vielä esimerkiksi yhteistoiminnassa ja viestinnässä.
Oma pesä kuntoon
Saxholm muistuttaa henkilökohtaisen varautumisen tärkeydestä, mikä koskee myös finanssiyhtiöitä ja niiden henkilöstöä.
”Yrityksen toiminnan mahdollistavat työntekijät: jos kotona ei ole ruokaa pöydässä, eivät työtkään suju. Henkisen rasitteen ja henkilökohtaisen stressin vaikutuksia on vaikeaa simuloida esimerkiksi harjoituksissa.”
Saxholm vinkkaa pelastusalan järjestöjen ja viranomaisten ylläpitämästä 72tuntia.fi-sivustosta, josta saa vinkkejä, miten varautua esimerkiksi sähköjen, vesihuollon tai verkkoinfran häiriöihin.
Yleinen suositus on, että jokaisella tulisi olla noin kolmen vuorokauden varalta esimerkiksi ruokaa ja lääkkeitä. Käteistä on hyvä olla, mutta sitä ei kannata hamstrata määräänsä enempää. Kriisi- ja poikkeustilanteissa auttaa, jos käytettävissä on jokin muu vaihtoehtoinen maksutapa kuten käteinen, mobiilisovellus tai toisen pankin luottokortti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Ahosniemi: Finanssialan kasvustrategian hyvät eväät jäävät torsoksi, ellei sääntelyä yksinkertaisteta ja järkevöitetä15.5.2025 12:14:37 EEST | Tiedote
Finanssialan kasvustrategiaa selvittänyt työryhmä on julkistanut politiikkasuosituksensa kasvun vauhdittamiseksi. Ahosniemi pitää työryhmän suosituksia monelta osin hyvinä, mutta peräänkuuluttaa rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviota, joka oli alun perin määrä tehdä kasvustrategian yhteydessä. Työryhmä suosittelee muun muassa listautumiskynnyksen madaltamista, kansankapitalismin ja talousosaamisen vahvistamista sekä sääntelyn muuttamista, jotta Suomesta voidaan luoda merkittävä rahastojen kotipaikka. Suositukset perustuvat selvitykseen siitä, miten finanssiala voisi edistää nykyistä vahvemmin kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.
Markkinoiden heilunta näkyi – huhtikuussa pääomia siirrettiin lyhyen koron rahastoihin12.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin huhtikuussa yhteensä 439 miljoonaa euroa pääomia. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 178 miljardia euroa.
Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme