Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022 – Oletko valmis?

Kesäkuun alussa alkava kurtturuusun kasvatuskielto koskee kaikkia maanomistajia ja toimijoita. Kiellon noudattamista valvovat ELY-keskukset.
Vieraslajilaissa kurtturuusu on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä ei saa kasvattaa tai päästää ympäristöön, eikä sitä saa maahantuoda, myydä tai ostaa. Lisäksi maanomistajan tulee omistamallaan maalla torjua sitä ja poistaa se esimerkiksi näivettämällä. Näivettäminen tarkoittaa kasvuston leikkaamista maanrajasta ja uusien kasvustojen säännöllistä leikkaamista niin, ettei kasvi ehdi muodostaa siementä. Näillä toimenpiteillä kasvi vuosien mittaan näivettyy.
Vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta muistuttaa yhteistyön merkityksestä: “Kurtturuusun kasvatuskielto ja sen torjuminen vaatii meiltä kaikilta yhteistä ponnistusta ja pitkäjänteisyyttä. Kiellon täytäntöönpano ei tarkoita sitä, että heti seuraavana päivänä olisimme sakottamassa kansalaisia kiellon noudattamatta jättämisestä. Pitää ajatella niin, että me yhdessä voimme onnistua tässä”.
Kurtturuusu leviää tehokkaasti joka paikkaan – miten tunnistat kurtturuusun?
Kurtturuusun tunnistaa parhaiten punaisista tai valkoisista kukista, joissa on viisi terälehteä ja marjoista, jotka ovat ”litistyneitä” eli nauriin muotoisia. Näiden ruusunmarjojen eli kiulukoiden avulla kasvi lisääntyy. Kiulukat on syytä kerätä syksyisin esimerkiksi muovigallonaan ja toimittaa ne palaviin jätteisiin.
Kurtturuusu on puutarhakarkulainen, joka leviää myös tehokkaasti muun muassa hiekkarannoilla, joissa se syrjäyttää helposti herkkää hiekkarantojen kasvillisuutta ja peittää hiekkarannat läpipääsemättömiksi piikkisiksi kasvustoiksi. Kotipihassa oleva kurtturuusukasvusto ei pysy kurissa leikkaamalla ja hoitamalla, koska linnut syövät ja kuljettavat siemeniä ympäriinsä. Kasvusto täytyy siis poistaa ja tuhota sekä seurata poiston onnistumista.
Kurtturuusu on alkuperältään itäaasialainen koristekasvi, jota on istutettu vuosikymmenien aikana ympäri Suomea. Tunnistamiseen, torjuntaan ja muutakin asiaa kurtturuususta löytyy vieraslajit.fi-portaalista
Vieraslajien torjuntaan tarvitaan kaikkien panosta
Vieraslajien hallintasuunnitelmien mukaan torjunnan kärki tulee suunnata herkimmille, tärkeimmille ja haavoittuvimmille alueille eli luonnonsuojelualueille ja niiden lähialueille sekä rantaluontoon.
“On erittäin tärkeää, että me kaikki kannamme kortemme kekoon ja alamme torjumaan niin kurtturuusua kuin muitakin haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja. Kurtturuusu on torjuttavissa vain, jos me kaikki otamme sen kesäiselle työlistallemme omistamillamme alueilla”, Leinonen korostaa.
Oman tontin lisäksi kurtturuusua voi torjua myös muualla maanomistajan luvalla. Tavoitteena on saada tämä kiusallinen kutsumaton vieras vähennettyä tai poistettua luonnosta.
Eri puolilla Suomea on tänäkin kesänä käynnissä vieraslajitalkoita, joihin kansalaiset voivat osallistua torjumaan haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja. Toista kesää käynnissä olevat Soolotalkoot-kampanja kannustaa ihmisiä osallistumaan torjuntatyöhön ja muun muassa kunnat ovat osoittaneet alueita, joissa voi osallistua talkoisiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kainuun ELY-keskus
vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen
p. 0295 023 799, reima.leinonen@ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Arvokkaan rakennusperintömme hoitoon avustuksia 175 000 euroa (Varsinais-Suomi, Satakunta)17.6.2025 13:16:46 EEST | Tiedote
Ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille vuosittain harkinnanvaraista määrärahaa jaettavaksi avustuksina rakennusperinnön hoitoon sekä saariston ympäristönhoitoon. Vuonna 2025 Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan saatiin rakennusperinnön hoitoon 175 000 euroa ja lisäksi saariston ympäristön hoitoon 73 500 euroa.
Yli puolet kunnista haki korvauksia kertakäyttöisten muoviroskien siivouskuluihin tuottajilta13.6.2025 10:40:57 EEST | Tiedote
Korvauksia kertakäyttömuovien (SUP) tuottajilta hakeneiden kuntien määrä nousi viime vuodesta. Kuntien ilmoittamat kustannukset olivat yhteensä noin 26,5 miljoonaa euroa, josta tuottajat ovat velvollisia korvaamaan osan. Pirkanmaan ELY-keskus tekee päätöksen korvauksista loppuvuonna.
ELY-keskus myönsi kalastonhoitomaksuista kertyneistä varoista 1,37 miljoonaa euroa avustuksina Järvi-Suomeen12.6.2025 10:44:13 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikkö on jakanut kevään 2025 aikana Järvi-Suomen alueen kalatalousviranomaisena Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä noin 1,37 miljoonaa euroa avustuksina kalataloutta edistäviin hankkeisiin ja kalatalousaluetoimintaan. Varat ovat kertyneet kalastajien maksamista kalastonhoitomaksuista.
Itä-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnan uusi toimikausi käynnistyy (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala)11.6.2025 09:43:36 EEST | Tiedote
Itä-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) aloittaa uuden toimikauden vuosille 2025–2029. Puheenjohtajana toimii Juha Piiroinen ja varapuheenjohtajana Zeynep Niiranen. ETNO keskittyy maahanmuuttajien vaikuttamismahdollisuuksiin, rasismin ehkäisyyn ja vuoropuhelun edistämiseen. Keskeisinä painopisteinä ovat myös nuorten osallisuuden vahvistaminen.
Jätekuljetukset viranomaisten valvonnassa (Varsinais-Suomi, Satakunta)10.6.2025 10:02:16 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Lounais-Suomen poliisilaitos järjestivät jätekuljetuksen yhteisratsioita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kesäkuun alussa. Puutteita jätelain noudattamisessa löytyi tarkastetuista kuljetuksista kymmenessä. Jätelain valvontaa tehdään vuosittain Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Lounais-Suomen poliisilaitoksen yhteistyönä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme