Sitkeät myytit vesihuollon kehittämisen tiellä
Tampereen yliopiston Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä CADWES tuottaa korkeatasoiseen moni- ja poikkitieteellisen tutkimukseen perustuvaa tietoa ja koulutusta vesihuoltopalveluiden ja vesivarojen kestävästä käytöstä. Alan tutkijoiden tuoreessa Vesihuollon myytit -teoksessa pohditaan pääosin suomalaiseen vesihuoltoon liittyviä myyttejä.
– Vesihän tulee hanasta ja poistuu viemäriin. Harvemmin tulemme kuitenkaan ajatelleeksi, mitä kaikkea tarvitaan vesihuollon järjestämiseen ja tuottamiseen, yksi kirjan kirjoittajista, dosentti Tapio Katko sanoo.
Vesihuoltoon liittyy myös paljon uskomuksia, jotka elävät sitkeästi.
– Me teoksen kirjoittajat määrittelimme myytin näin: se pitkään vallinnut uskomus tai luulo, joka on vähintäänkin kyseenalainen tutkitun tiedon näkökulmasta. Vain tunnistamalla vesihuollon todellisuuksia myyttien tuolla puolen voimme luoda kestäviä ratkaisuja.
– Usein esimerkiksi kuvitellaan, että veden käsittely ja jäteveden puhdistus olisi kallista. Samoin oletetaan, että esimerkiksi yhdistämällä vesi- ja energialaitokset saavutetaan synergiaetuja. Kumpikaan myyteistä ei pidä juurikaan paikkaansa, Katko kertoo.
Dosentti Petri Juuti puolestaan ihmettelee väitettä, että vesihuollon ongelmat poistuisivat pelkästään suurentamalla laitoskokoa. Tällöin paikallistuntemus ja kontakti asiakkaisiin saattavat heikentyä eikä säästöjäkään välttämättä synny.
Nyt julkaistavassa teoksessa pohditaan myös, kuinka suomalaisesta vesihuollosta saataisiin nykyistä kestävämpää ja muutosjoustavampaa. Suomen vesihuollon suurimpia haasteita ovat rapautuvat verkostot, järjestelmien haavoittuvuus, liian vähäinen kehittämistoiminta sekä riittämätön panostus näkyvyyteen. Haasteista huolimatta kirjoittajat uskovat parempaan tulevaisuuteen.
– Suomi on kansainvälisissä vertailuissa vesihuollon mallimaita ja lisäpanostuksilla pysymme myös sellaisena, dosentti Riikka Juuti sanoo.
Tervetuloa julkistustilaisuuteen 3.6.2022 kello 9
Vesihuollon myytit -kirja julkistetaan 3.6.2022 kello 9.00 alkavassa UNESCO-oppituolin kymmenennessä vuosikonferenssissa Water sector challenges now and in the future – how to cope with them?, joka järjestetään Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella, Rakennustalon salissa rk218 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere). Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä Zoomin välityksellä. Tervetuloa mukaan kuulemaan lisää ja haastattelemaan tekijöitä!
Liity mukaan Zoomilla
Meeting ID: 667 1904 4801
Passcode/Salasana: CADWES
Katko T., Juuti P., Juuti R. & Väyrynen P. 2022. Vesihuollon myytit. Vastapaino, Tampere.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
dosentti Tapio S. Katko, puh. 0400 737407, tapio.katko@tuni.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme