Väitös: Puolueilla on eri tavoitteita kaupunkien kehittämisessä

Kansalaisten alhainen kiinnostus kuntavaaleja kohtaan on ristiriidassa kaupunkien maankäytöstä ja kaavoituksesta käytävän julkisen keskustelun kanssa, joka on usein kiivasta ja täynnä konflikteja. Väitöskirjassaan Mikko Vesterinen tutkii puolueiden tavoitteita ja poliittisia konflikteja Helsingin, Tampereen ja Oulun kaupunkisuunnittelussa. 

– Kaupunkisuunnittelun poliittiset ristiriidat liittyvät ympäristönsuojeluun, kaupunkirakenteen kasvusuuntaan, yksityisautoiluun, kaupunkitilan muutokseen ja rakentamisen sääntelyyn. Nämä viisi ristiriitaa tulivat esille kaikissa kolmessa tutkimuskaupungissa, Vesterinen kertoo. 

Tutkimuksen mukaan yhteiskunnalliset jakolinjat, kuten keskusta-maaseutu ja oikeisto-vasemmisto, heijastuvat puolueiden tavoitteisiin kaupunkisuunnittelussa. Näiden lisäksi puolueiden tavoitteisiin vaikuttaa ympäristönsuojelun tarkastelutaso eli se, tarkastellaanko ympäristönsuojelua koko kaupungin vai yhden asuinalueen tasolta. 

Poliittinen päätöksentekokulttuuri vaikuttaa poliittisten konfliktien käsittelyyn

Tutkimuksessa puolueiden tavoitteita tarkastellaan kaupunkisuunnittelun taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten tavoitteiden näkökulmasta.  Tutkimuksen mukaan Kansallinen Kokoomus painottaa tavoitteissaan kaupungin taloudellista elinvoimaa, SDP sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja Vihreä liitto ekologista kestävyyttä. 

Suomen Keskusta painottaa tavoitteissaan alueellista ja ympäristöllistä oikeudenmukaisuutta, mikä tarkoittaa puolueelle hajautettua yhdyskuntarakennetta. Vasemmistoliitto painottaa ympäristöoikeudenmukaisuutta, joka pyrkii huomioimaan niin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kuin ympäristöllisen kestävyyden. Perussuomalaiset eroaa muista puolueista suhtautumalla yleisesti kriittisesti kaupunkitilan muutoksen.

– Puolueiden tavoitteiden ohella poliittinen päätöksentekokulttuuri vaikuttaa kaupunkisuunnittelusta käytäviin konflikteihin. Tutkimukseni mukaan Oulussa on vahva konsensuspolitiikan historia, joka on viime valtuustokausilla muuttunut blokkipolitiikaksi. Helsingissä koalitiot vaihtelevat asiakohtaisesti ja Tampereella pormestarisopimuksella on keskeinen rooli poliittisessa päätöksenteossa, Vesterinen mainitsee. 

Tutkimuksessaan Vesterinen myös havaitsee, että keskeinen tekijä suunnittelukohteiden politisoitumiselle ovat erilaiset yhden asian kansalaisliikkeet, jotka syntyvät tapauskohtaisesti ja verkostomaisesti vastustamaan yksittäisiä suunnittelukohteita. Nämä kansalaisliikkeet ovat merkittävä syy sille, minkä takia lähiluonnonsuojelusta on muodostunut keskeinen poliittinen kysymys tutkimuskaupunkien kaupunkisuunnittelussa. 

Väitöstilaisuus perjantaina 5. joulukuuta

Yhteiskuntatieteiden maisteri Mikko Vesterisen politiikan tutkimuksen väitöskirja Paikallisen kaupunkipolitiikan jakolinjat: Puolueiden tavoitteet ja ristiriidat Helsingin, Tampereen ja Oulun kaupunkisuunnittelussa tarkastetaan julkisesta Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 5.12.2025. kello 12 alkaen. Paikkana on Päätalon sali D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.