Lonkkamurtumasta toipuvien iäkkäiden potilaiden toimintakyky paranee pitkäkestoisella liikuntaharjoittelulla
– Tutkimuksemme tulokset osoittavat selkeästi, että iäkkäänkin lonkkamurtumapotilaan toimintakykyä ja selviytymistä päivittäisistä askareista voidaan kohentaa pitkäkestoisella liikuntaharjoittelulla, kertoo Eksoten hankepäällikkö ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Paula Soukkio.
Lonkkamurtuma on ikääntyneillä vakava toimintakykyä ja elämänlaatua heikentävä tapaturma, joka lisää avuntarvetta ja sitä myötä myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.
Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus kuuluu Suomen julkisesti rahoitettuun terveydenhuollon palveluvalikoimaan ja siten kaikille lonkkamurtumapotilaille. Aikaisempien kansainvälisten tutkimusten mukaan lonkkamurtumasta toipuvien potilaiden kuntoutus ei aina ole riittävää palauttamaan ikääntyneen lonkkamurtumapotilaan toimintakykyä murtumaa edeltävälle tasolle.
Ikääntyneiden määrän kasvaessa myös lonkkamurtumien määrä suurenee. Vuonna 2021 Etelä-Karjalassa tapahtui kaatumisen seurauksena 331 reisiluun yläosan murtumaa, joista 87 % oli yli 65-vuotiailla (Eksote 2022). Vuodesta 2020 kaatumisten määrä oli lisääntynyt 10 % (Eksote 2022).
Kotiharjoittelua verrattiin tavanomaiseen hoitokäytänteiden mukaiseen kuntoutukseen
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä vuosina 2014–2019 toteutettuun tutkimukseen osallistui yhteensä 121 kotona-asuvaa yli 60-vuotiasta eteläkarjalaista, jotka oli hoidettu leikkauksella lonkkamurtuman jälkeen. Heidän keski-ikänsä oli 81 vuotta, 75 % oli naisia ja 61 %:lla oli reisiluun kaulan murtuma. Heistä puolet satunnaistettiin kotiharjoitteluryhmään ja toinen puoli toimi verrokkiryhmänä.
Verrokkiryhmä sai Eksoten tavanomaisten hoitokäytänteiden mukaisen lonkkamurtuman jälkeisen kuntoutuksen. Kotiharjoitteluryhmään satunnaistetut harjoittelivat fysioterapeutin ohjauksessa lihasvoimaa, tasapainoa ja liikkuvuutta tunti kerrallaan kahdesti viikossa vuoden ajan.
– Harjoitteiden haastavuutta lisättiin esimerkiksi nilkkapainojen ja tasapainotyynyjen avulla. Harjoituskerroilla tehtiin myös toiminnallisia harjoitteita, joissa lihasvoima- ja tasapainoharjoitteita yhdistettiin päivittäisiin toimintoihin, kuten porraskävelyyn tai postin hakemiseen, Soukkio tarkentaa.
Toimintakykyä mitattiin niin sanotulla fyysisen suorituskyvyn testillä, joka sisältää seisomatasapainon, kävelynopeuden ja tuolilta ylösnousuun kuluneen ajan mittaukset. Lisäksi osallistujilta mitattiin käden puristusvoima ja arvioitiin selviytymistä välineellisistä päivittäistoiminnoista. Välineellisiä päivittäistoimintoja ovat esimerkiksi henkilön kyky valmistaa ruokaa, pestä pyykkiä, huolehti lääkityksestään, käydä kaupassa tai hoitaa raha-asioita.
Tutkimuksen päärahoittajia ovat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), Kela ja Sosiaali- ja terveysministeriö (Valtion tutkimusrahoitus). Tutkimuksen toteuttaja on Eksote ja tutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa.
Alkuperäinen artikkeli:
Soukkio PK, Suikkanen SA, Kukkonen-Harjula KT, et al. Effects of a 12-month home-based exercise program on functioning after hip fracture – Secondary analyses of an RCT. J Am Geriatr Soc. 2022;1‐10. doi:10.1111/jgs.17824
Lisätietoja:
Paula Soukkio
TtM, työfysioterapeutti, hankepäällikkö, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Väitöskirjatutkija, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
paula.soukkio@eksote.fi
040 6513969
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Vahvemmalla yhteistyöllä kohti onnistuneempaa ja reilumpaa ympäristönsuojelua23.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on ollut mukana osana kansainvälistä tutkimusryhmää, joka on edistänyt ymmärrystä siitä, miten maa- ja vesiekosysteemien väliset yhteydet vaikuttavat ympäristönsuojelun tehokkuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Ympäristönsuojelun uudelleenajattelun tuloksena syntynyt tutkimusartikkeli oli ehdolla kansainvälisesti arvostetun Frontiers Planet -palkinnon saajaksi vuonna 2022 ja se valittiin Uuden-Seelannin vaikuttavimmaksi kestävän kehityksen artikkeliksi. Nyt artikkeli on julkaistu lastenversiona.
Suomen Akatemialta yli 9 miljoonan euron rahoitus Jyväskylän yliopiston tutkijoille kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen19.6.2025 13:50:32 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) on myöntänyt rahoitusta kuudelle akatemiatutkijalle ja yhdeksälle akatemiahankkeelle, yhteensä yli 9,2 miljoonaa euroa.
Muuttolintujen kevät -sovellus laajenee – nyt tutkitaan myös, miltä luonto tuntuu19.6.2025 11:59:45 EEST | Tiedote
Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla kuka tahansa voi osallistua lintujen kevätmuuton seurantaan ja lintulajien oppimiseen ja tuottaa samalla arvokasta tutkimustietoa. Sovellus kokoaa havaintoja laajasti eri puolilta Suomea ja nyt myös Ruotsista, tarjoten tutkijoille tärkeää dataa muuttolintujen liikkeistä. Uusimman päivityksen myötä lintuhavainnon lisäksi käyttäjä voi nyt tallentaa myös oman luontokokemuksensa – tekoälyn tukemana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme