Pisimpään työttömänä olleet lisäsivät liikuntaharrastuksia vasta laman jälkeen
Talouden taantuma vaikuttaa aiemman tutkimuksen perusteella terveyteen. Aiempi kirjallisuus ei ole keskittynyt selvittämään mahdollisia vaikutuksia työttömien henkilöiden liikuntakäyttäytymiseen. Laboren, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoiden sekä THL:n tutkijoista koostuvan tutkimusryhmän tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan 1990-luvun alun vaikean laman vaikutusta työttömien liikuntakäyttäytymiseen Suomessa. Työttömyys kasvattaa henkilön käytettävissä olevaa vapaa-aikaa ja osa kasvaneesta vapaa-ajasta voidaan käyttää mm. liikuntaharrastuksiin, jotka ovat luonteeltaan usein hyvin aikaintensiivisiä.
”Pitkät työttömyyskokemukset taloustaantuman aikana voivat muovata liikuntakäyttäytymistä.”, summaa Laboren johtava tutkija Petri Böckerman tutkimuksen johtopäätökset.
Tutkimuksessa osoitetaan, että työttömyyden kokeminen 1990-luvun alussa ei vaikuttanut keskimäärin tutkimuksessa seurattujen työttömien henkilöiden liikunnan määrään 1990-luvun laman päättymisen jälkeen. Ne työttömät, jotka kokivat kaikkein pisimpiä työttömyysjaksoja vuosina 1991–1994 lisäsivät kuitenkin liikunta-aktiivisuuttaan laman päättymisen jälkeen.
Tutkimus perustuu Oulun seudulta kerättyyn seuranta-aineistoon vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä. Aineiston avulla voidaan seurata henkilöiden liikunta-aktiivisuutta pitkällä aikavälillä.
Tutkimusryhmä:
- Petri Böckerman, johtava tutkija, Labore & professori, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
- Henri Salokangas, tutkija, Turun kauppakorkeakoulu ja THL
- Sanna Huikari, tutkija, Oulun kauppakorkeakoulu
- Marko Korhonen, tutkija, Oulun kauppakorkeakoulu
- Raija Korpelainen, prof., Oulun yliopisto
- Rauli Svento, prof., Oulun kauppakorkeakoulu
Linkki tutkimukseen: https://doi.org/10.1016/j.ehb.2022.101139
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri Böckermanjohtava tutkijaTyömarkkinoiden tutkimuslohko, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tuottavuus kasvuun palkkaamalla yrityksiin lisää korkeakoulutettuja30.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Yritysten tuottavuuden kasvu on kiinteässä yhteydessä siihen, että erityisesti STEM-alojen korkeakoulutettujen osuus niiden henkilöstössä kasvaa, kertoo Laboren uusi analyysi. Kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän kasvu näkyy yritysten tuottavuudessa vieläkin nopeammin. Analyysin tulokset korostavat korkeasti koulutetun työvoiman ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden kehitykselle.
Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme