Kiertotalous torjuu ilmastonmuutosta ja luontokatoa, mutta luo myös uusia työpaikkoja

Jaa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt tänä keväänä useiden raaka-aineiden saatavuutta ja antanut monilla aloilla sysäyksen kohti kiertotaloutta. Esimerkiksi lannoitepulaa voidaan ratkoa kierrättämällä fosforia eläintuotantotiloilta niille alueille, joilla viljellään kasveja. Biojätteen kierrätyksellä biokaasuksi voidaan puolestaan korvata fossiilisia polttoaineita. Näihin ajankohtaisiin aiheisiin pureutuu myös Kalevi Sorsa -säätiön keskiviikkona 25.5. julkaisema teos Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella.

Kirjan artikkelit piirtävät monipuolisen kuvan kiertotaloudesta ja tarkastelevat myös kiertotalouden vähemmän tunnettuja puolia, kuten sitä, miten sen käyttöönotto vaikuttaa eri ihmisryhmiin ja miten sen avulla voidaan vähentää eriarvoisuutta.

Kirja osoittaa, että kiertotaloudella on monia positiivisia vaikutuksia, muun muassa työllisyyteen, eriarvoisuuden vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Siirtymä kiertotalouteen tulee tehdä kuitenkin viisaasti, jotta se kohtelee kaikkia ihmisiä oikeudenmukaisesti.

- Kirja yleistajuistaa kiertotalouden mekanismeja ja on suunnattu kaikille kiertotaloudesta kiinnostuneille sekä muun muassa poliittisille päättäjille. Kirja tarjoaa myös silmiä avaavia faktoja, kuten esimerkiksi sen, että Suomi on EU:n suurimpia jätteen tuottajia henkilöä kohden. Myös kiertotalouden työllisyysvaikutukset ovat valtavia – EU:ssa kiertotalouden laaja käyttöönotto voisi synnyttää satojatuhansia uusia työpaikkoja, kirjan valmistelua Kalevi Sorsa -säätiössä koordinoinut Samuli Sinisalo toteaa.

EU-komissaari Frans Timmermans toteaa kirjan esipuheessa, että kiertotalous on tavoiteltava malli sekä Euroopalle että koko maailmalle, ja siksi se on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tukipilareista. Kiertotalous vähentää monimutkaisten globaalien toimitusketjujen häiriöitä sekä teollisuuden päästöjä merkittävästi. 

- Kiertotalouteen sisältyy niin monia lupauksia ympäristökriisin hallintaan, että on tärkeää lisätä kaikkien ihmisten ymmärrystä kiertotaloudesta. Nykyinen ympäristökuormamme on kestämättömällä tasolla. Kiertotalous tarjoaa hyvän työkalun tilanteen korjaamiseksi. Se kääntää lineaarisen talousmallin kiertäväksi ja säästää siten paljon luonnonvaroja, energiaa ja vähentää merkittävästi jätteen määrää, Sinisalo kertoo.

Kirjan julkaisutilaisuudessa puhuvat tutkija Teemu Loikkanen (Lapin yliopisto), tutkija Topi Turunen (Suomen ympäristökeskus), projektikoordinaattori Emma Sairanen (Sitra), kiertotalousteeman johtaja Henning Wilts (Wuppertal-instituutti, Saksa) sekä kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) Tilaisuus striimataan Kalevi Sorsa -säätiön Facebook-sivulla. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatushautomo. Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale26.8.2025 07:15:00 EEST | Tiedote

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista. Verohallinnon ja Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvat laskelmat osoittavat, että hallituksen marginaaliveronalennus hyödyttää noin kahta prosenttia suurituloisimmista suomalaisista. Suurimmat veronalennukset kertyvät vielä pienemmälle joukolle. Raportin tutkimuskatsauksen mukaan suurituloisten veronalennukset eivät lisää olennaisesti talouskasvua.

ENNAKKOTIETO: Uusi tutkimusraportti tarkastelee hallituksen veronalennusten jakautumista suurituloisten, tuloluokkien, alueiden ja sukupuolten välillä21.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Tiistaina 26.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista Verohallinnon sekä Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvien laskelmien avulla. Raportin tilastot kuvaavat, miten suurituloisille suunnattu noin 400 miljoonan euron marginaaliveronalennus jakautuu sekä suurituloisten kesken että eri ryhmien välillä. Lisäksi raportissa käsitellään kaikkien ensi vuoden tuloveronalennusten jakautumista eri tuloluokissa.

Hoivavastuun siirtäminen läheisille heikentää työllisyyttä ja tuottavuutta1.8.2025 10:13:34 EEST | Tiedote

Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on herätellyt keskustelua siitä, pitäisikö aikuisten lasten kantaa enemmän vastuuta ikääntyneiden vanhempiensa hoivasta. Kalevi Sorsa -säätiön vastikään julkaistu tutkimusraportti osoittaa, että hoivavastuun siirtäminen läheisille heikentäisi työllisyyttä ja tuottavuutta. Julkisen talouden kannalta se voisi tulla kalliiksi.

MEDIAKUTSU: Vaikutusarvioiden rooli ja rajat talouspolitiikassa – miten työllisyyslaskelmia tulisi kehittää? (Helsinki 4.6. klo 17)28.5.2025 14:00:00 EEST | Kutsu

Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on saada 100 000 työllistä lisää hallituskauden aikana. Huhtikuun puoliväliriihessä se päätti veronalennuksista, joiden toivotaan osin rahoittavan itsensä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtiovarainministeriön vaikutusarviolaskelmien avulla. Laskennalliset vaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä kuvaa toteutuvaa kehitystä. Hallituskauden aikana työllisyys on jopa laskenut ja ministeriön arvioita veronalennusten vaikutuksista on luonnehdittu optimistisiksi.

Tutkimuskatsaus: demokratian instituutiot auttavat kestävyyssiirtymässä16.4.2025 08:30:00 EEST | Tiedote

Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuskatsaus osoittaa, että demokraattisemmat maat tekevät ympäristön kannalta parempaa politiikkaa. Katsauksessa käytiin läpi 56 tutkimusta, joista 73 prosentissa löydettiin tilastollista näyttöä demokratian yhteydestä pienempiin ympäristöongelmiin. Tutkimukset osoittavat myös, että hyvinvointivaltion turvaverkot, konsensushakuinen politiikka ja vapaa media sekä kansalaisyhteiskunta luovat edellytyksiä kunnianhimoiselle ympäristöpolitiikalle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye