Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista. Verohallinnon ja Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvat laskelmat osoittavat, että hallituksen marginaaliveronalennus hyödyttää noin kahta prosenttia suurituloisimmista suomalaisista. Suurimmat veronalennukset kertyvät vielä pienemmälle joukolle. Raportin tutkimuskatsauksen mukaan suurituloisten veronalennukset eivät lisää olennaisesti talouskasvua.

Petteri Orpon hallitus päätti huhtikuun puoliväliriihessään kohdentaa suurituloisimmille muita suuremmat veronalennukset. Ne toteutetaan laskemalla niin kutsuttua marginaaliveroa noin 400 miljoonalla eurolla. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér ja talouspoliittinen asiantuntija Jussi Systä tarkastelevat tutkimusraportissaan veronalennusten vaikutuksia tilastojen sekä tutkimuskirjallisuuden valossa.
– Marginaaliveronalennus hyödyttää noin 106 000 suomalaista, jotka ansaitsevat yli 100 000 euroa vuodessa. Hätkähdyttävää on, miten hyöty kertautuu tulojen noustessa. 100 000 euron ansiotuloilla käteen jäävien tulojen kasvu on alle 300 euroa vuodessa ja 150 000 euron tuloilla verotus laskee jo noin 3 000 euroa. Yli miljoona euroa ansaitsevilla veroale nousee keskimäärin 130 000 euroon – siis monikymmenkertaiseksi, Finér kuvaa.
Verohallinnon tilastojen mukaan miljoona euroa tai sitä enemmän ansiotuloja saaneita oli vuonna 2023 Suomessa 211 henkilöä. He ovat siis saamassa ensi vuonna yhteensä yli 25 miljoonan euron veronalennuksen.
Laboren tutkija Milla Nyyssölä on laatinut raporttiin laskelmat, jotka kuvaavat ensi vuoden kaikkien yleisten tuloveronalennusten jakautumista tulokymmenyksittäin ja tulosadasosittain. Tilastokeskuksen aineistoon perustuva laskelma osoittaa, että marginaaliveronalennuksen vuoksi hallituksen veronalennukset hyödyttävät myös kokonaisuutena suurituloisimpia tuloluokkia.
– Suurituloisimmalla yhdellä prosentilla suomalaisista veronalennus on ensi vuonna keskimäärin noin 4 700 euroa vuodessa. Se on 14-kertainen verrattuna yhdeksään alimpaan tulokymmenykseen, joilla verotus laskee noin 330 euroa. Kyseessä on todellinen huipputuloisten veroale. Sen peruminen vahvistaisi julkista taloutta sadoilla miljoonilla euroilla, Finér summaa.
Raportissa arvioidaan marginaaliveronalennusten jakautumista myös alueiden, sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Veronalennus hyödyttää ylivoimaisesti eniten Helsingissä sekä Espoon ja Kauniaisten läntisellä Uudellamaalla. Näillä alueilla 100 000 euroa ansaitsevien tulo-osuus on noin viisinkertainen verrattuna koko maan keskiarvoon ja vielä suurempi suhteessa Itä- ja Pohjois-Suomeen.
– Hallituksen veropäätökset kärjistävät alueiden eriarvoisuutta. Ne kasvattavat tuloeroja myös sukupuolten välillä, sillä miesten osuus marginaaliveronalennuksesta on kolme kertaa suurempi kuin naisten. Tyypillinen veroalesta hyötyjä on 40–65-vuotias mies pääkaupunkiseudulta, Finér toteaa.
Suurituloisten veronalennukset tuovat tuskin merkittävästi kasvua
Hallitus perusteli keväällä veronalennuksiaan kasvulla ja se on esittänyt, että marginaaliveronalennus rahoittaisi jopa kokonaan itsensä. Tänään julkaistun raportin tutkimuskatsaus kuitenkin osoittaa, että arvio veronalennusten dynaamisista vaikutuksista on optimistinen ja siihen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Arvioissa on esimerkiksi jouduttu nojaamaan vuosikymmeniä vanhoihin tai toisissa maissa kerättyihin aineistoihin.
– Suhtautuisin varovaisesti arvioihin veronalennuksen itserahoituksesta. Ylipäänsä tutkimuksissa ei ole löydetty selvää näyttöä siitä, että suurituloisten veronalennukset toisivat talouskasvua. Sen sijaan tutkimukset osoittavat, että veronalennukset kasvattavat tuloeroja, Jussi Systä sanoo.
Tutkimusraportti Huipputuloisten asialla: Selvitys hallituksen tuloveronalennusten vaikutuksista eri tulonsaajaryhmiin ja alueisiin on saatavilla Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta. Raportin toteutukseen on saatu avustusta Palkansaajasäätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä.
Lisätietoja:
Lauri Finér
toiminnanjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiö
p. 041 5012317
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri FinérKalevi Sorsa -säätiö
Puh:041 501 2317lauri.finer@sorsafoundation.fiLiitteet
Linkit
Kalevi Sorsa -säätiö
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Se edistää oikeudenmukaista ekologista siirtymää tuottamalla julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
ENNAKKOTIETO: Uusi tutkimusraportti tarkastelee hallituksen veronalennusten jakautumista suurituloisten, tuloluokkien, alueiden ja sukupuolten välillä21.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tiistaina 26.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista Verohallinnon sekä Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvien laskelmien avulla. Raportin tilastot kuvaavat, miten suurituloisille suunnattu noin 400 miljoonan euron marginaaliveronalennus jakautuu sekä suurituloisten kesken että eri ryhmien välillä. Lisäksi raportissa käsitellään kaikkien ensi vuoden tuloveronalennusten jakautumista eri tuloluokissa.
Hoivavastuun siirtäminen läheisille heikentää työllisyyttä ja tuottavuutta1.8.2025 10:13:34 EEST | Tiedote
Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on herätellyt keskustelua siitä, pitäisikö aikuisten lasten kantaa enemmän vastuuta ikääntyneiden vanhempiensa hoivasta. Kalevi Sorsa -säätiön vastikään julkaistu tutkimusraportti osoittaa, että hoivavastuun siirtäminen läheisille heikentäisi työllisyyttä ja tuottavuutta. Julkisen talouden kannalta se voisi tulla kalliiksi.
MEDIAKUTSU: Vaikutusarvioiden rooli ja rajat talouspolitiikassa – miten työllisyyslaskelmia tulisi kehittää? (Helsinki 4.6. klo 17)28.5.2025 14:00:00 EEST | Kutsu
Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on saada 100 000 työllistä lisää hallituskauden aikana. Huhtikuun puoliväliriihessä se päätti veronalennuksista, joiden toivotaan osin rahoittavan itsensä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtiovarainministeriön vaikutusarviolaskelmien avulla. Laskennalliset vaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä kuvaa toteutuvaa kehitystä. Hallituskauden aikana työllisyys on jopa laskenut ja ministeriön arvioita veronalennusten vaikutuksista on luonnehdittu optimistisiksi.
Tutkimuskatsaus: demokratian instituutiot auttavat kestävyyssiirtymässä16.4.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuskatsaus osoittaa, että demokraattisemmat maat tekevät ympäristön kannalta parempaa politiikkaa. Katsauksessa käytiin läpi 56 tutkimusta, joista 73 prosentissa löydettiin tilastollista näyttöä demokratian yhteydestä pienempiin ympäristöongelmiin. Tutkimukset osoittavat myös, että hyvinvointivaltion turvaverkot, konsensushakuinen politiikka ja vapaa media sekä kansalaisyhteiskunta luovat edellytyksiä kunnianhimoiselle ympäristöpolitiikalle.
Tutkimusraportti: sukupolvenvaihdosten verotuki alensi perintö- ja lahjaveroa keskimäärin 76 000 eurolla12.3.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön raportti osoittaa, että perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus pienensi valtion verotuloja vuosina 2020–2024 yhteensä miljardilla eurolla. Hyötyjiä olivat noin 13 000 suomalaista, joiden vero aleni keskimäärin 76 000 eurolla. Erityisesti vauraat suvut ovat hyödyntäneet verotukea lahjoituksissa, joissa se alensi veroa keskimäärin 77 prosenttia verrattuna veroon, joka maksettaisiin samansuuruisesta lahjasta ilman verotukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme