Tutkijat löysivät yhteyden lapsuuden riskitekijöistä aikuisiän sydän- ja verisuonitauteihin
Varsinkin usean riskitekijän yhdistyminen jo varhaislapsuudessa oli tutkimuksen mukaan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien ilmenemiseen ja niiden aiheuttamiin kuolemiin alle 60-vuotiailla.
— Tutkimus todistaa, että lapsuuden riskitekijöiden hallinnan kautta tapahtuvalla aikuisuuden sydän- ja verisuonitautien ehkäisyllä on merkitystä. Tulokset muodostavat tieteellisen pohjan riskitekijöiden ehkäisylle, kertoo tutkimukseen osallistunut kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta.
Tähän asti on tiedetty, että lapsuuden sydän- ja verisuonitautiriskitekijöillä on yhteys aikuisuuden oireettomiin valtimotautimuutoksiin, kuten kaulasuonten sisäkalvon paksuuntumiseen ja ateroskleroosiplakkeihin. Sen sijaan lapsuuden riskitekijöiden yhteys sydän- ja verisuonitautien kliiniseen ilmenemiseen aikuisena on ollut epäselvä, koska tätä selvittävä lapsuudesta aikuisuuteen kestänyt pitkittäistutkimus on puuttunut.
Tutkimuksessa seurattiin 38 589:ää 3–19-vuotiasta lasta ja nuorta lähes 40 vuotta aikuisuuteen asti. Riskit määriteltiin riskitekijämittauksien ja tilastollisten menetelmien avulla. Tutkimus osoitti, että sekä lapsuuden useilla riskitekijöillä että riskitekijöiden kokonaisuuden muutoksella lapsuuden ja aikuisuuden välillä oli merkitystä ennustettaessa sairastumista aikuisiässä.
Tutkimusaineistona käytettiin seitsemää The International Childhood Cardiovascular Cohort (i3C) Consortiumin kohorttia Australiasta, Suomesta ja Yhdysvalloista.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä New England of Medicine -tiedelehdessä. Lehden vaikuttavuuskerroin eli impact factor on korkea, 91.
David R. Jacobs, Jr., Ph.D., Jessica G. Woo, Ph.D., Alan R. Sinaiko, M.D., Stephen R. Daniels, M.D., Ph.D., Johanna Ikonen, M.S., Markus Juonala, M.D., Ph.D., Noora Kartiosuo, M.S., Terho Lehtimäki, M.D., Ph.D., Costan G. Magnussen, Ph.D., Jorma S.A. Viikari, M.D., Ph.D., Nanhua Zhang, Ph.D., Lydia A. Bazzano, M.D., Ph.D., Trudy L. Burns, Ph.D., M.P.H., Ronald J. Prineas, M.B., B.S., Ph.D., Julia Steinberger, M.D., Elaine M. Urbina, M.D., Alison J. Venn, Ph.D., Olli T. Raitakari, M.D., Ph.D., and Terence Dwyer, M.D., M.B., B.S., M.P.H. Childhood Cardiovascular Risk Factors and Adult Cardiovascular Events. N Engl J Med 2022; 386:1877-1888
DOI: https://doi.org/10.1056/NEJMoa2109191
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Terho Lehtimäki,
terho.lehtimaki@tuni.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme