Työeläkevarat laskivat alkuvuoden aikana 7 miljardia – loppuvuoteen liittyy epävarmuutta
– Tälle vuodelle osattiin odottaa epävarmuutta. Ensimmäisestä kvartaalista selvittiin maailmantilanne huomioiden melko kuivin jaloin, mutta epävarmuus tulee jatkumaan, toteaa Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.
Vuoden alkaessa sijoittajan mielessä oli monia huolenaiheita.
– Inflaatio oli kohonnut ja jatkoi voimakasta nousuaan. Taustalla oli monia syitä, kuten energian hintojen nousu sekä koronan aiheuttamat komponenttipula ja tuotantoketjujen häiriöt. Varsinaisena peikkona markkinoilla oli odotus Yhdysvaltain keskuspankki Fedin rahapolitiikan kiristämistoimista ja niiden negatiiviset vaikutukset osakkeiden tuottoihin. Epävarmuutta aiheutti heti vuoden alkaessa myös koronapandemian nopea kiihtyminen uudelleen. Helmikuun lopulla alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti myös pääomamarkkinoihin. Osakekurssit laskivat voimakkaimmin Euroopassa, kuvaa Koivurinne.
Koivurinne analysoi rahoitusmarkkinoiden tapahtumia blogikirjoituksessa.
Huomio pitkän aikavälin tuottoihin
Kokonaisuudessaan eläkevarojen sijoitustuotto oli vuoden ensimmäisen neljänneksen ajalta reaalisesti -5,3 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Telan tuoreista eläkevaratilastoista.
Edellisen kerran pudotusta työeläkevaroissa nähtiin koronakriisin alkaessa keväällä 2020. Silloin ensimmäisen vuosineljänneksen reaalituotto oli -9,6 prosenttia, josta varat toipuivat nopeasti jo saman vuoden aikana. Finanssikriisissä vuoden 2008 reaalituotto oli -19 prosenttia.
– Työeläkevarojen kehitystä analysoitaessa on muistettava, että viime kädessä merkitystä on vain pitkän aikavälin kehityksellä. Yhden vuoden muutoksilla ei ole suurta painoarvoa, vaan eläkevarojen sijoitustuottoja on tarkasteltava jopa vuosikymmenten aikajänteellä, korostaa Koivurinne.
Työeläkevarat ovat tuottaneet viimeiset noin 10 vuotta keskimäärin 5,4 prosenttia reaalisesti.
– Varat ovat kasvaneet samalla ajanjaksolla merkittävästi, mutta suuret ovat myös pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat kokonaiseläkevastuut, joiden rahoitus on pääosin yhä pienempien ikäluokkien harteilla. Varoilla ja niiden tuotoilla on tarkoitus rahoittaa vakaasti kasvava osuus työeläkkeistä, mikä vähentää työeläkemaksuun kohdistuvaa nousupainetta. Iso osa rahoituksesta tulee vuosittain kerättävistä eläkemaksuista, joita työnantajat, yrittäjät ja työntekijät maksavat, kertoo Koivurinne.
Kokonaiseläkevastuilla tarkoitetaan kaikkia nyt maksussa olevia ja tulevaisuuteen kertyneitä työeläkkeitä.
Vaikeaan aikaan vahvoista asemista
Varojen pienestä supistumisesta huolimatta työeläkejärjestelmän rahoitus on kestävällä pohjalla, Koivurinne painottaa.
– Vaikeaan aikaan lähdettiin hyvistä asemista. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien riskinkantokykyä kuvaava vakavaraisuus oli vahva. Työeläkevarat olivat kasvaneet hyvän sijoitusvuoden 2021 aikana noin 33 miljardilla eurolla. Hyvän vakavaraisuuden ansiosta eläkevakuuttajat kestävät hyvin markkinoiden ajoittaista heilahtelua.
Sijoitusten jakautumisessa vain pientä muutosta
Varojen hajautus eri omaisuuslajeihin ja maantieteellisesti suojaa markkinalaskuissa. Varojen sijoituslajikohtaisessa jakautumisessa ei ollut mainittavia muutoksia.
Alueellisessa jakautumisessa oli pientä muutosta. Kotimaan sijoitusten suhteellinen osuus varoista laski alimmilleen (22,2 %) tilastoituna aikana eli vuodesta 1997. Sijoitusvaroista valtaosa kohdistui euroalueen ulkopuolelle (61,4 %) ja muualle euroalueelle 16,4 %. Muutokseen vaikuttavat arvonmuutosten ohella nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.
Telan seuraava sijoitusanalyysi vuoden 2022 toisen vuosineljänneksen tilanteesta julkaistaan elo-syyskuun vaihteessa.
**
Eläkevarojen määrää koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva. Telan tilastoimat työeläkevarat eivät sisällä työeläkevakuuttajien taseeseen kirjattuja muita saamisia ja velkoja sekä aineellisia hyödykkeitä. Telan tilastoimat eläkevarat tarkoittavat sijoitettavissa olevia varoja. Tarkemmat tiedot sijoitusvarojen määrästä ja kohdentumisesta löytyvät kokonaisuudessaan Telan verkkosivulta Eläkevarojen määrä. Tilastoja voi tutkia myös tilastotietokannasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo Koivurinneanalyytikko
Puh:044 364 2324kimmo.koivurinne@tela.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela
Valtaosa työeläkevaroista on sijoitettu vastuullisesti, kertoo kansainvälisiä sitoumuksia seuraava Telan analyysi – mukana uusi mittari22.4.2024 12:39:37 EEST | Tiedote
Työeläkevakuuttajat Telan tuoreen analyysin mukaan valtaosa suomalaisten työeläkevaroista on sijoitettu vastuullisesti. Analyysi tarkastelee vastuullista sijoittamista erilaisten kansainvälisten sitoumusten kautta. Suurin osa 251 miljardin sijoitusvaroista on mukana edistämässä vastuullisen sijoittamisen yhteistyöhankkeita.
Matkalla eläkeuudistukseen18.4.2024 07:08:00 EEST | Blogi
Pääministeri Petteri Orpon hallitus ei puuttunut kehysriihessä työeläkejärjestelmän rakenteisiin, kuten esimerkiksi jäädyttänyt työeläkeindeksiä tai nostanut eläkeikää. Tämä oli hyvä uutinen, sillä kauempana eläketurvan horisontissa siintää haasteita, joiden ratkaisut vaativat pitkäjänteistä kehittämistä. Mikäli järjestelmän rakenteisiin olisi puututtu kehysriihessä, se olisi voinut häiritä käynnissä olevia neuvotteluja seuraavasta eläkeuudistuksesta.
Indeksileikkausten vaikutukset ovat monimutkaisemmat kuin miltä ne näyttävät10.4.2024 15:54:59 EEST | Artikkeli
Hallituksen kehysriihen alla vahvasti esiin nousseet työeläkkeiden indeksileikkaukset voivat uhata työeläkejärjestelmän pitkäaikaista ja harkittua kehittämistä. Ne saattavat näyttää sukupolvinäkökulmasta oikeudenmukaisilta, mutta todellisuudessa ne kohtelisivat eri ikäluokkia hyvin sattumanvaraisesti. Pitkällä aikavälillä leikkausten eläkkeeseen tuoma lovi voi olla merkittävästi suurempi kuin ensinäkemältä voisi kuvitella.
Kehysriihen indeksileikkausten sietämätön keveys9.4.2024 14:38:58 EEST | Blogi
Kehysriihen ympärillä vellovassa eläkekeskustelussa menevät sekaisin lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin uudistaminen. Hallitus on antanut työmarkkinaosapuolille tehtävän neuvotella pitkäjänteisestä eläkeuudistuksesta, jota ei kannattaisi nyt häiritä. Indeksileikkauksia pidetään usein helppoina ja nopeina keinoina julkisen talouden tasapainottamiseen, vaikka tämä ei ole ongelmatonta. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymystä ei myöskään voi typistää pelkästään eläkkeiden indeksileikkauksiin.
Salaisuuksien jäljillä -sarja: Juho Saari ja eläkeuudistus – entä jos sukupolvi erottaa enemmän kuin yhdistää?20.3.2024 09:37:29 EET | Uutinen
Työeläkevakuuttajat Telan Salaisuuksien jäljillä -videosarjan uusi jakso pureutuu sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen, jonka nimissä on perusteltu tekeillä olevaa eläkeuudistusta. Mutta mitä sillä oikein tarkoitetaan, kun sukupolvien sisällä erot ovat jopa merkittävämmät kuin niiden välillä? Eri sukupolvien yhteiskunnalle maksamien maksujen ja siitä saatujen kokonaishyötyjen vertailu ei ole yksinkertaista, sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Telan Janne Pelkosen haastattelussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme