Väitös: Yrittäjyyskasvatus tuottaa ristiriitaisia odotuksia kansalaisuudelle

Yhteiskunta- ja kasvatustieteiden maisteri Esko Harni lähestyi väitöskirjatutkimuksessa yrittäjyyskasvatusta kokonaisvaltaisena koulutus- ja yhteiskuntapoliittisena interventiona, jonka päämääränä on saada yksilöt ja yhteisöt toimimaan kuten he tai ne olisivat yrityksiä, vaikka eivät sitä juridisessa mielessä olisikaan. Esimerkiksi työntekijän voidaan käytännössä odottaa toimivan kuten yrittäjä, vaikka hän olisikin palkkatyösuhteessa.

– Yrittäjyyskasvatukseen on ladattu suuria, mutta myös varsin ristiriitaisia toiveita ja odotuksia. Kansalaisuuden näkökulmasta tämä tarkoittaa esimerkiksi toiveita sekä samanaikaisesta aktiivisuudesta ja aloitteellisuudesta että passiivisesta joustavuudesta jatkuvien muutosten suhteen, Esko Harni kertoo.

Yrittäjyyskasvatuksen poliittinen oikeutus tapahtuu ontologisten olettamusten, asiakirjojen ja mittaristojen yhteisvaikutuksessa. Poliittista retoriikkaa toistavat niin virkamiehet kuin opettajatkin.

– Elämme yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa yhä useammin poliittiset toimenpiteet esitetään välttämättöminä itsestäänselvyyksinä, eikä yrittäjyyskasvatus ole tästä poikkeus. Siksi tarvitsemme tutkimusta, joka luo mahdollisuuden ajatella poliittisten toimenpiteiden sisältöjä ja päämääriä vaihtoehtoisin tavoin, Harni sanoo.

Yhteiskunta- ja kasvatustieteiden maisteri Esko Harnin kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja Yrittäjyyskasvatuksen eetos ja politiikka myöhäiskapitalismissa tarkastetaan julkisesti 10.6.2022 klo 12 Tampereen yliopiston keskustakampuksella, Virta-rakennuksessa auditoriossa 109. Vastaväittäjänä toimii professori emerita Leena Koski ja kustoksena on professori Veli-Matti Värri.