Tampereen yliopisto

Väitös: Ikääntyneet paksusuolisyöpäpotilaat hyötyvät leikkaushoitoa edeltävästä huolellisesta toimintakyvyn ja riskien arvioinnista

Jaa
Vanhusväestön määrä kasvaa elinajanodotteen pidentyessä. Siten yli 80-vuotiaiden kolmanneksi yleisimpään syöpäsairauteen, paksusuolisyöpään, sairastumisen riski lisääntyy. Paksusuolisyövän ensisijainen hoitomuoto on parantava leikkaus, johon liittyy korkea leikkauksen jälkeinen komplikaatioriski. Ikääntyneiden ihmisten fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heterogeenisuus aiheuttaa suurta vaihtelua komplikaatioiden ilmaantuvuudessa ja siten leikkaushoidosta toipumisessa.
Susanna Niemeläinen. Kuva: Arni Sormunen
Susanna Niemeläinen. Kuva: Arni Sormunen

Lääketieteen lisensiaatti Susanna Niemeläinen selvitti väitöstutkimuksessaan 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien paksusuolisyöpäpotilaiden leikkaushoidon komplikaatioita ja kuolleisuutta sekä niihin liittyviä riskitekijöitä. Tutkimus tunnisti tekijöitä, joilla kyetään arvioimaan potilaan leikkausta edeltävää toimintakykyä. Näiden tekijöiden vaikutusta arvioitiin potilaan leikkauksen jälkeiseen toimintakykyyn, avuntarpeeseen ja ennusteeseen.

Tutkimus osoitti, että vakavia leikkauskomplikaatioita esiintyi erityisesti ympärivuorokautisessa palvelutalossa asuvilla potilailla sekä niillä, joilla oli leikkausta edeltäviä sairaalahoitojaksoja. Ensimmäisen kuukauden ja vuoden kuolleisuus oli merkitsevästi suurempi vakavia leikkauskomplikaatioita saaneilla potilailla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös paksusuolisyöpäleikkauksen pitkäaikaisennustetta vertaamalla potilaiden selviytymistä alle ja yli kolme kuukautta leikkauksesta. Potilaat, jotka olivat ennen leikkausta fyysisesti hyväkuntoisia, toipuivat leikkauksesta erinomaisesti jopa vaikeiden komplikaatioiden jälkeen. Sen sijaan korkea ikä, ympärivuorokautinen palveluasuminen, useat perussairaudet ja kasvaimen leviämisaste heikensivät yli kolme kuukautta leikkauksesta selvinneiden potilaiden kokonaisennustetta.

Tutkimus osoitti, että toimintakyvyltään hyväkuntoisten ikäihmisten leikkauksen jälkeiset varhaistulokset olivat vertailukelpoisia nuorempien paksusuolisyöpäpotilaiden kanssa. Korkea ikä tai perussairaudet eivät täten ole este hyväkuntoisten ikäihmisten invasiiviselle kirurgiselle hoidolle.

— Tutkimuksessa seulontatyökaluna käytetty kliininen gerastenia-asteikko (CFS) ennusti hyvin leikkauksen varhaiskomplikaatioita. Sitä voi lämpimästi suositella kirurgeille iäkkään potilaan leikkauskomplikaatioriskien arvioinnissa, toteaa Niemeläinen.

Hyväkuntoisten ikäihmisten toimintakyky osoittautui säilyvän hyvin myös vuoden seurannassa. Tutkimuksen perusteella kaikki potilaat hyötyvät anemian korjaamisesta sekä etukäteen suunnitellusta leikkauksen jälkeisestä varhaiskuntoutuksesta ja kotiutussuunnitelmasta. Kokonaisvaltainen hoidon suunnittelu yhdessä geriatrin kanssa on tarpeellista niille potilaille, jotka tarvitsevat ulkopuolista apua jokapäiväisessä elämässä, joiden liikuntakyky on huonontunut tai joilla on muistivaikeuksia.

— Tutkimus osoittaa, että iäkkäälle paksusuolisyöpäpotilaalle on hyötyä huolella tehdystä leikkaushoidon riskien arvioinnista, fyysisen kunnon optimoinnista ja kokonaisvaltaisesta, moniammatillisesti yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa suunniteltavasta hoidosta, kiteyttää Niemeläinen.

Lääketieteen lisensiaatti Susanna Niemeläisen kirurgian alaan kuuluva väitöskirja Colon Cancer Surgery in Aged Patients: Surgical and Functional Outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.6.2022 klo 12 alkaen. Paikkana on Finn-Medi 5:n auditorio, Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Saarnio Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Johanna Laukkarinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Susanna Niemeläinen
susanna.niemelainen@tuni.fi

Kuvat

Susanna Niemeläinen. Kuva: Arni Sormunen
Susanna Niemeläinen. Kuva: Arni Sormunen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Alkoholista päihtyneiden potilaiden hoitotyö päivystyksessä vaatii riittävästi koulutusta21.5.2024 15:44:27 EEST | Tiedote

Merkittävä osa päivystyspoliklinikalla hoidettavista potilaista on alkoholista päihtyneitä. Alkoholista päihtyneen potilaan hoitamisessa edellytetään erityisosaamista, johon tarvitaan riittävästi päihdehoitotyön koulutusta. Terveystieteiden maisteri Kaisu-Leena Mäkelä tutki väitöskirjassaan päivystyksessä työskentelevän hoitohenkilökunnan alkoholista päihtyneen potilaan hoitotyössä tarvittavaa osaamista ja sen kehittämistä verkkokoulutusintervention keinoin.

Väitös: Matkapuhelinten signaalivaimennukseen kerrostaloissa voidaan vaikuttaa ikkunoiden selektiivikalvojen muokkauksella ja betonin kosteudella20.5.2024 11:38:29 EEST | Tiedote

Yleiseksi käynyt lausuma ”sisällä kännykkä pätkii jatkuvasti, mutta ulkona se toimii moitteetta” on ollut melko tavallinen toteamus uusien kerrostaloasukkaiden kertoessa kokemuksiaan matkapuhelinverkkojen yleisestä toiminnasta. Diplomi-insinööri Ari Asp tutki väitöskirjassaan, onko uusien ja vanhempien kerrostalojen ulkokuoren radiosignaalien läpäisevyydessä oikeasti eroja, ja jos on, niin mistä ne johtuvat.

Väitös: Hapetusreaktori simuloi päästöjen käyttäytymistä ilmakehässä16.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote

Polttomoottorit tuottavat haitallisia hiukkas- ja kaasupäästöjä ilmakehään. Osa kaasumaisista päästöistä muodostaa uutta hiukkasmassaa ilmakehässä useiden päivien aikana päästön jälkeen. Väitöstutkimuksessaan DI Pauli Simonen kehitti mittausmenetelmää, jolla voidaan arvioida ilmakehässä muodostuvan hiukkasmassan eli sekundääriaerosolin määrää eri päästölähteistä. Simosen mukaan esimerkiksi etanolin lisääminen bensiiniin vähentää sekundääriaerosolin muodostumista.

Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta16.5.2024 08:40:00 EEST | Tiedote

Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye