Suomi tarvitsee uuden myönteisen tulevaisuuskuvan – kestävä elämäntapa on mahdollista saavuttaa yhdessä

Kestävyyspaneelin mukaan tulevaisuuden Suomessa on mahdollista elää hyvää, terveellistä ja merkityksellistä elämää, joka aiheuttaa vain pienen ympäristökuormituksen. Kestävyyspaneelin tänään julkaistun Myönteinen tulevaisuus Suomelle -raportin mukaan tarvitsemme yhdessä tehdyn näkemyksen, eli tulevaisuuskuvan, siitä miltä ekologisesti kestävä ja reilu hyvinvointiyhteiskunta näyttää ja miten siihen päästään.

Kestävä hyvinvointi voidaan saavuttaa

Tutkitun tiedon valossa luonnonvarojen liikakäyttö, kasvava eriarvoisuus ja ilmastokriisi johtavat väistämättä yhteiskunnalliseen muutokseen. On selvää, että elämäntapojemme on muututtava nopeasti. Emme voi jatkaa luonnonvarojen ylikuluttamista entiseen tahtiin. Se, miten muutos tapahtuu, on kuitenkin meistä kiinni. Muutos voi olla hallittu tai se voi tapahtua kaoottisesti. Hallittu muutos on mahdollista kestävyysmurroksen avulla.

– Kestävyysmurroksella tarkoitetaan systeemistä lähestymistapaa, jolla yhteiskunta voi hallitusti ja kokonaisvaltaisesti muuttaa yhteiskunnan rakenteita ja toimintaa kestäväksi. Kestävyysmurroksen avulla voimme saavuttaa ekologisesti kestävän ja reilun hyvinvointiyhteiskunnan, kertoo Kestävyyspaneelin puheenjohtaja ja Suomen ympäristökeskuksen professori Eeva Furman.

Kestävyysmurroksen tiellä on kuitenkin monia harhaan ohjaavia suuntaviittoja, joita Kestävyyspaneeli on tunnistanut uudessa Myönteinen tulevaisuus Suomelle -julkaisussa. Nämä harhat ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Niiden tunnistaminen auttaa meitä hahmottamaan, miksi eteneminen kohti kestävää tulevaisuutta on niin vaikeaa. Se voi myös samalla siivittää muutosta.  

Ensimmäinen harhakäsitys on, että kestävyysmurros on hankala ja monien vaikeiden asioiden monimutkainen yhtälö. Kestävyyspaneelin mukaan näin ei kuitenkaan ole, vaan muutos voi toimijoita yhteen tuomalla itseasiassa ruokkia yllättäviäkin innovaatioita mukavamman arjen, vihreän siirtymän ja onnistuneen yritystoiminnan aikaansaamiseksi.

– Kestävään tulevaisuuteen kulkemista ei pitäisi nähdä asioista luopumisena ja hankalien asioiden kimppuna. Päinvastoin se voi johtaa elämän rikastumiseen ja sujuvoittamiseen. Esimerkiksi lihasvoimalla liikkumisella on monia terveyshyötyjä ja sillä voi olla elämänlaatua parantavia vaikutuksia, korostaa Furman.

Toisaalta meidän on tunnistettava, että kestävä tulevaisuus voidaan saavuttaa irtautumalla vanhoista kestämättömistä toimintatavoista. Yksittäiset korjausliikkeet eivät riitä vaan tarvitsemme isoja yhteiskuntaa ravisuttavia muutoksia. Muutoksien aikaansaamiseksi meidän on Kestävyyspaneelin mukaan kuviteltava toisenlaisia vaihtoehtoja, siitä miltä hyvän tulevaisuuden tulisi näyttää. Tulevaisuuden näkymän hahmottaminen auttaa meitä viitoittamaan askeleita kohti päämäärää. Yhteinen tulevaisuuskuva syntyy rakentavan yhteiskunnallisen vuoropuhelun kautta.

Tutkitun tiedon mukaan on myös selvää, että meidän on pyrittävä irti jatkuvan kasvun tavoittelusta. Erityisesti bruttokansantuotteella mitatun talouskasvun irtikytkentää ympäristökuormituksen kasvusta ei ole käytännössä mahdollista saavuttaa. Tästä syystä tarvitaan uusia hyvinvoinnin mittareita ja irtaumista jatkuvan BKT-kasvun ihanteesta.

Tulevaisuus tehdään yhdessä

Kestävä tulevaisuus ei ilmaannu tyhjästä vaan se tehdään yhdessä. Mukaan tarvitaan kaikki yhteiskunnan eri toimijat monissa eri rooleissa, mukaan lukien yritystoiminnassa, rahoitusjärjestelmässä, media-alalla, yhteiskunnallisissa palveluissa ja päätöksenteossa sekä yhteisöissä, järjestöissä ja yksilöinä.

Valtionhallinnolla on suuri rooli ohjata kaikkia yhteiskunnan toimijoita kestävyysmurroksen tekemiseen. Tätä varten Kestävyyspaneelin uusi julkaisu tarjoaa lähes 30 toimenpidesuositusta valtionhallinnolle siitä, kuinka muutosta voidaan edistää. 

Kestävyyspaneelin jäsenet erikoisaloittain:

Eeva Furman eeva.furman@syke.fi
puheenjohtaja, ympäristöpolitiikka 

Katriina Siivonen, katriina.siivonen@utu.fi
varapuheenjohtaja, tulevaisuudentutkimus, kulttuurinen kestävyysmurros 

Lassi Linnanen, lassi.linnanen@lut.fi
varapuheenjohtaja, systeemiajattelu, ympäristötalous 

Minna Halme, minna.halme@aalto.fi
kestävä talous ja liiketoiminta 

Jouni J.K. Jaakkola, jouni.jaakkola@oulu.fi
terveys ja hyvinvointi 

Mikko Mönkkönen, mikko.monkkonen@jyu.fi
ekologia ja luonnonvarojen käytön kestävyys 

Juho Saari, juho.saari@tuni.fi
sosiaali- ja terveyspolitiikka

Arto O. Salonen, arto.salonen@uef.fi
ekososiaalinen transformaatio 

Tuuli Toivonen, tuuli.toivonen@helsinki.fi
kaupunkimaantiede 

Anne Tolvanen, anne.tolvanen@luke.fi
metsien käyttö ja ilmastonmuutoksen hillintä