Yrityskysely: Vahva suomen kielen taito ei ole työpaikan saannin edellytys
”Enemmistö yrityksistä ei edellytä miltään työntekijäryhmältä äidinkielen tasoista suomen osaamista. Yritys- ja tehtäväkohtaista vaihtelua on varmasti, mutta suurimmasta osasta kyselyyn vastanneista yrityksistä löytyy tehtäviä työntekijätasolta johtoon, joihin ei edellytetä äidinkielen tasoista suomea,” sanoo EK:n asiantuntija Mikko Vieltojärvi.
Työnhakijoiden puutteellinen suomen kielen osaaminen on ollut rekrytoinnin esteenä viimeisen kuuden kuukauden aikana suhteellisen harvalle yritykselle. Ainoastaan vajaalle kolmelle prosentille vastanneista yrityksistä puutteellinen suomen kielen taito on rekrytoinnin este lähes aina. Alle 30 prosenttia yrityksistä vastasi, ettei niillä ollut lainkaan kokemuksia puutteellisesta suomen kielen taidosta rekrytoinnin esteenä.
”Kyselyn tuloksista on nähtävillä, että hakijoiden puutteellinen suomen kielen taito on joissain tapauksissa este työllistymiselle. Maahanmuuttajille tarvitaan saavutettavampaa ja vaikuttavampaa tarjontaa suomen opiskeluun”, Vieltojärvi toteaa.
Suomalaisten työnhakijoiden vieraiden kielten taito vastaa pitkälti yritysten odotuksia ja tarpeita. Alle prosentti yrityksistä vastasi, että hakijoiden puutteellinen vieraiden kielten taito on ollut lähes aina este rekrytoinnille. Lähes puolet vastasi, ettei puutteellinen vieraiden kielten taito ole ollut este rekrytoinnille. Noin 60 prosentissa vastanneista yrityksistä työntekijätasolla ei tarvitse osata vieraita kieliä, kun puolestaan johto- ja ylemmissä toimihenkilötehtävissä yli 85 prosenttia edellyttää vieraiden kielten taitoa.
”Suomalaisten kielitaito vastaa isossa kuvassa hyvin yritysten yleisimpiin tarpeisiin. Nuorten kielivalintojen yksipuolistuminen herättää kuitenkin huolta. Kansainvälistyvillä yrityksillä on jatkossakin tarvetta myös muita kieliä kuin englantia osaaville työntekijöille. Mitä monipuolisempiin ja vaativampiin tehtäviin työelämässä tähtää, sitä tärkeämpää myös vieraiden kielten osaaminen on,” Vieltojärvi sanoo.
Yritysten kielitaitotarpeita selvitettiin osana kyselyä yritysten osaamistarpeista ja rekrytointivaikeuksista. Vastaajina oli yhteensä 608 yritystä, ja tulokset on painotettu vastaamaan EK:n jäsenkenttää. Kyselyn tiedot kerättiin 9.5.-27.5.2022 välisenä aikana.
Lisätietoja:
asiantuntija Mikko Vieltojärvi, p. 044 534 5294
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK: Työttömyysturvan ja työmarkkinatuen yhdistäminen vasta ensiaskel kohti yleistukea19.6.2025 07:33:49 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää hallituksen esitystä työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistämisestä erinomaisena uudistuksena. Uudistuksen myötä sosiaalituki selkeytyy ja vie kohti työtä kannustavaa yleistukimallia.
EK:n yrityskysely: Suomessa on 11 000 kasvuyritystä ja 22 000 vientiyritystä – pk-sektorilla nähdään jo valoa13.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työnantajakentän tilanne on jatkunut vaikeana Suomen pk-sektorilla. Käänne voi kuitenkin olla käsillä: yli 40 prosenttia yrityksistä tähtää kasvuun seuraavan 12 kuukauden aikana. Noin 7000 kotimarkkinayritystä harkitsee viennin ensiaskelten ottamista. Kasvukäänteen onnistumiseksi EK peräänkuuluttaa toimia osaajapulaan varautumiseksi, hallinnollisen taakan ja yritysrahoituksen pullonkaulojen ratkaisemiseksi sekä pk-yritysten kansainvälistymisen ja TKI-toiminnan vauhdittamiseksi. EK:n kasvuyrittäjyyskatsauksen kyselyyn vastasi yhteensä yli 1 000 työnantajayritystä. Tulokset kertovat, että Suomessa on nyt arviolta 11 000 kasvuyritystä. Lukumääräarvio on sama kuin vuosi sitten eli edelleen 14 prosenttia työnantajayrityksistä tavoittelee vähintään 10 prosentin liikevaihdon vuosikasvua ja on myös saavuttanut tämän kasvuvauhdin edellisen 12 kuukauden aikana. Vaikka kasvuyritysten määrä on kaukana huippuvuosista, voi käänne olla käsillä: 43 prosenttia pk-sektorin yrityksistä tavoittelee kasvua
EU:n rahoitus tienhaarassa – Suomi pärjää, jos parhaita hankkeita rahoitetaan12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Neuvottelut ovat pian käynnistymässä EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF 2028–2034). EK peräänkuuluttaa EU-rahoituksen ohjaamista Euroopan kilpailukykyä ja uudistumista tukeviin strategisiin investointeihin, kriisiaikojen vaatimukset huomioiden. On panostettava uusiin teknologioihin, kaupallisiin innovaatioihin, vihreään siirtymään sekä Ukrainan tukemiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen. Komission odotetaan julkistavan 16.7. esityksensä EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (Multiannual Financial Framework, MFF) vuosille 2028–2034. Uutta rahoituskehystä valmistellaan ennennäkemättömien investointitarpeiden ja kriisien ristipaineissa, ja syksyllä alkavista neuvotteluista on tulossa erittäin vaikeat. EU-komissio suunnittelee tällä kertaa tavanomaista suurempaa remonttia rahoituskehyksen rakenteeseen. EK kannattaa sitä, että MFF-rahoituksen ohjelmarakennetta yksinkertaistetaan ja rahoitusta kohdennetaan aiempaa vaikuttavammin palvelemaan EU:n yhteisiä tavoit
Investointitiedustelu: Teollisuuden investoinnit laskevat suurten hankkeiden valmistumisen myötä – T&K-toiminta kääntyy pieneen kasvuun11.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan supistuvan kuluvana vuonna vajaalla kahdella prosentilla. Teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2025 olisi noin 9,7 miljardia euroa.
EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara: Alkoholitestin tulokset eivät mene työnantajalle10.6.2025 13:19:12 EEST | Tiedote
Julkisuudessa eri tahojen kannanotoista voi saada väärän käsityksen, että työnantajalle menisi työterveydestä tieto työntekijän alkoholin käytöstä tai jopa uudenlaisen alkotestin tulos. Näinhän asia ei ole. Työnantaja saa vain tiedon siitä, onko hänen työntekijänsä sopiva työnantajan hänelle osoittamaan työhön. Arviossa alkotestit ovat vain osa työterveyslääkärin arviota työkyvystä. Työkykyarvio korostuu esim. lentokapteenin, linja-auto tai rekka-auton kuljettajan työssä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme