Rahastoraportti: Rahastosijoittajan on hyvä pitää pää kylmänä, vaikka markkinat sahaavat
Uusia pääomia sijoitettiin vain yhdistelmärahastoihin, yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Lunastuksia tehtiin kaikista muista rahastoluokista. Lyhyen koron rahastoista lunastettiin varoja 716 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoista 338 miljoonaa euroa. Osakerahastoista lunastettiin 204 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista 19 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.5.2022 |
|
Osakerahastot |
-204 |
-460 |
56 505 |
|
Yhdistelmärahastot |
2 |
199 |
30 548 |
|
Pitkän koron rahastot |
-338 |
-1 194 |
28 643 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-716 |
-1 251 |
16 663 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-19 |
301 |
10 667 |
|
YHTEENSÄ |
-1 277 |
-2 405 |
143 026 |
Toukokuussa keskeiset globaalit osakeindeksit hakivat suuntaa. Kuukauden alussa osakeindeksit jatkoivat laskuaan, mutta loppukuusta ne hieman nousivat. Osakesijoittajalle alkuvuosi on ollut haastava. Markkinakorot ovat nousseet voimakkaasti sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ja rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna kuluttajahintojen nousun hillitsemiseksi. Korkojen nousun myötä yhtiöiden arvostuskertoimet ovat laskeneet. Globaalisti katsottuna yhtiöiden tuloskasvuennusteet ovat kuitenkin edelleen monelta osin hyviä. Maailmantalouden odotetaan edelleen kasvavan, vaikka ennusteita on päivitetty alaspäin.
Myös korkosijoittajalle kuukausi oli haastava. Korot nousivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Esimerkiksi euroalueella 12 kuukauden euriborkorko nousi vuoden 2015 tasolle.
”Koronakriisin kevään 2020 romahduksen jälkeen osakemarkkinoilla nautittiin pitkään nousevista kursseista. Keskuspankit ja hallitukset elvyttivät merkittävästi taloutta Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mikä valui osaksi osakemarkkinoille. Korkojen nousun ja talousnäkymien synkentymisen myötä osakekurssit ovat kuluvana vuonna laskeneet. Sijoittaminen ja säästäminen on pitkäjänteistä toimintaa, johon sisältyy nousuja ja laskuja. Laskukausi mahdollistaa sen, että hyviä sijoituskohteita voi löytää edullisesti”, muistuttaa johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin yhteensä 13 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Suomeen, Pohjoismaihin, Eurooppaan ja globaalisti sijoittavista rahastoista, yhteensä 210 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,43). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.5.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
-22 |
-155 |
6 315 |
-9 % |
|
Pohjoismaat |
-76 |
-86 |
7 818 |
-9 % |
|
Eurooppa |
-50 |
-428 |
5 776 |
-4 % |
|
Pohjois-Amerikka |
3 |
107 |
7 750 |
7 % |
|
Japani |
0 |
58 |
618 |
-6 % |
|
Tyynenmeren alue |
-4 |
134 |
1 077 |
-7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
10 |
-132 |
5 109 |
-9 % |
|
Maailma |
-62 |
129 |
20 507 |
0 % |
|
Toimialarahastot |
-3 |
-87 |
1 537 |
0 % |
|
YHTEENSÄ |
-204 |
-460 |
56 505 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin nettomääräisesti euroalueen valtioriskiin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 42 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa kehittyviltä markkinoilta sekä euroalueen ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 369 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 0,3 prosentin keskimääräisellä tuotolla.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.5.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
5 |
21 |
5 314 |
-8,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-79 |
-472 |
8 742 |
-8,2 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
37 |
-124 |
3 344 |
-6,1 % |
|
Valtioriski maailma |
-2 |
44 |
201 |
0,3 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-204 |
-423 |
6 661 |
-4,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-10 |
-18 |
1 551 |
-4,6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-86 |
-221 |
2 830 |
-6,2 % |
|
YHTEENSÄ |
-338 |
-1 194 |
28 643 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Monihuippuinen työura – Pidempään, paremmin ja yhdessä 5.6.2025 klo 14.00–15.0022.5.2025 10:20:58 EEST | Tiedote
Ikääntyvä Suomi tarvitsee osaamista ja kokemusta koko työuran mitalla. Perinteinen käsitys työurasta yhtenä pitkänä nousuna kohti eläköitymistä ei ole katoamassa. Työura voi kulkea myös polkuna, joka koostuu siirtymisistä, uusista mahdollisuuksista ja useista huipuista. Aiheesta keskustellaan Talouden pyöreän pöydän webinaarissa torstaina 5.6.2025 klo 14.00–15.00.
Ahosniemi: Finanssialan kasvustrategian hyvät eväät jäävät torsoksi, ellei sääntelyä yksinkertaisteta ja järkevöitetä15.5.2025 12:14:37 EEST | Tiedote
Finanssialan kasvustrategiaa selvittänyt työryhmä on julkistanut politiikkasuosituksensa kasvun vauhdittamiseksi. Ahosniemi pitää työryhmän suosituksia monelta osin hyvinä, mutta peräänkuuluttaa rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviota, joka oli alun perin määrä tehdä kasvustrategian yhteydessä. Työryhmä suosittelee muun muassa listautumiskynnyksen madaltamista, kansankapitalismin ja talousosaamisen vahvistamista sekä sääntelyn muuttamista, jotta Suomesta voidaan luoda merkittävä rahastojen kotipaikka. Suositukset perustuvat selvitykseen siitä, miten finanssiala voisi edistää nykyistä vahvemmin kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.
Markkinoiden heilunta näkyi – huhtikuussa pääomia siirrettiin lyhyen koron rahastoihin12.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin huhtikuussa yhteensä 439 miljoonaa euroa pääomia. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 178 miljardia euroa.
Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme