Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Kaikki kasvuyritykset eivät ole skaalautuvia yrityksiä

20.6.2022 08:30:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Kaikki kasvuyritykset eivät ole skaalautuvia yrityksiä, vaikka usein niin väitetään. Digitaalinen liiketoiminta sekä vienti- ja kasvuhakuisuus ovat tärkeimpiä yrityksen skaalautuvuuden ennustajia, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Myös innovaatiotoiminnalla havaittiin positiivinen yhteys skaalautuvuuteen eli yrityksen liikevaihdon kasvuun ilman, että kulut kasvavat samassa suhteessa. Tutkimuksen mukaan skaalautuvaa liiketoimintaa esiintyy Suomessa eniten ICT-alalla, prosessiteollisuudessa ja kaupan alalla.
Tutkimuksen ovat laatineet (vas.) Petri Rouvinen (VTT), Jyrki Ali-Yrkkö (Etla), Ari Hyytinen (Hanken) ja Mika Pajarinen (Etla).
Tutkimuksen ovat laatineet (vas.) Petri Rouvinen (VTT), Jyrki Ali-Yrkkö (Etla), Ari Hyytinen (Hanken) ja Mika Pajarinen (Etla).

Skaalautuva liiketoiminta luo yritykselle hyvät kasvumahdollisuudet ja perustan korkealle tuottavuudelle. Kun skaalautumista tavoitellaan, jää termi usein suomentamatta, mitä silloin konkreettisesti tarkoitetaan. Yrityselämässä skaalautumisella tarkoitetaan toimimista suuremmalla tehokkuudella siten, ettei tarvitse lisätä resursseja tai kasvattaa kuluja. Skaalautuva yritys pystyy esimerkiksi kasvattamaan myyntiään ilman että sen täytyy samassa suhteessa kasvattaa kulujaan. Näin yhtiön kannattavuus paranee liiketoiminnan skaalautuessa. Kaikilla kasvavilla yrityksillä näin ei suinkaan ole. Kaikkien kasvuyritysten liiketoimintamalli ei ole skaalautuva.

Tuoreessa Etla-tutkimuksessa Millaista on skaalautuva liiketoiminta? (Etla Muistio 109) on katsottu menneisyydessä tapahtuneen kasvun sijaan eteenpäin ja tarkasteltu nyt yritysten skaalautuvuusmahdollisuuksia. Yrityksen liiketoiminta on määritelty skaalautuvaksi, jos liikevaihdolla olisi potentiaalia kasvaa merkittävästi ilman, että yrityksen kulut kasvavat samassa suhteessa.

Tutkimuksen mukaan skaalautumisen tärkeitä ennustajia ovat yrityksen digitaalinen liiketoiminta, kansainvälistyminen ja kasvuhakuisuus. Esimerkiksi digitaalisesti suuntautunut pk-yritys (digitaalisen liiketoiminnan osuus yli puolet) on jopa 15 prosenttiyksikköä todennäköisemmin skaalautuva. Viennin vaikutus skaalautumisen todennäköisyyteen on 18 prosenttiyksikköä, ja innovaatiotoiminta kasvattaa todennäköisyyttä 7 prosenttiyksikköä.

‒ Tutkimuksemme mukaan yrityksen liiketoiminta on vähintäänkin kolme kertaa todennäköisemmin skaalautuva, jos yritys on vahvasti suuntautunut digitalisaatioon, vientiin, kasvuun ja innovatiiviseen toimintaan. Kuitenkaan digitaalisuus ei ole välttämätön edellytys, jos liiketoimintaan liittyy muita skaalautumista edesauttavia tekijöitä, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Skaalautuvaa liiketoimintaa esiintyy yleisesti ICT-alalla, rahoitus- ja vakuutuspalveluissa sekä kaupan alalla. Teollisuudessa skaalautuvuus on yleisintä prosessiteollisuudessa, kuten kemianteollisuudessa ja koneteollisuudessa. Aloittavien yritysten keskuudessa skaalautuvuuspotentiaali oli suurta myös sähkön tuotannossa sekä muussa energia-, vesi- ja ympäristöhuoltoon liittyvässä toiminnassa. Tämä voi selittyä sillä, että tuotannon kasvaessa alun suuria tuotantopanoksia ei tarvitse enää lisätä samassa määrin.

Uusi tapa tarkastella skaalautuvuutta: ennakoiden

Yritysten skaalautuvuutta on tarkasteltu myös aiemmissa tutkimuksissa, mutta niissä skaalautuvuuden keskeisenä kriteerinä on ollut yrityksen menneisyydessä tapahtunut kasvu. Etlan tutkimuksessa kehitetty skaalautuvuuden malli perustuu skaalautumisen mahdollisuuksiin eikä aiempaan toteutumaan.

‒ Mikäli skaalautuvat yritykset määritellään toteutuneen kasvun kautta, tulee sanoista skaalautuvuus ja kasvuyritys täydellisiä synonyymejä. Tällöin skaalautuvuudessa ei olisi kyse erillisestä ilmiöstä vaan kasvuyritykselle olisi vain keksitty uusi nimi. Etlan malli katsoo eteenpäin ja kertoo skaalautumispotentiaalista. Aina potentiaali ei tietenkään tarkoita sitä, että liiketoiminta myös onnistuttaisiin skaalaamaan, Ali-Yrkkö huomauttaa.

Tutkimuksen on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Ali-Yrkkö, Jyrki - Hyytinen, Ari (Hanken) - Pajarinen, Mika - Rouvinen, Petri (VTT): Millaista on skaalautuva liiketoiminta? (Etla Muistio 109)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimuksen ovat laatineet (vas.) Petri Rouvinen (VTT), Jyrki Ali-Yrkkö (Etla), Ari Hyytinen (Hanken) ja Mika Pajarinen (Etla).
Tutkimuksen ovat laatineet (vas.) Petri Rouvinen (VTT), Jyrki Ali-Yrkkö (Etla), Ari Hyytinen (Hanken) ja Mika Pajarinen (Etla).
Lataa
Kuvio 1. Skaalautumispotentiaalia omaavien yritysten yleisyys eri toimialoilla, %
Kuvio 1. Skaalautumispotentiaalia omaavien yritysten yleisyys eri toimialoilla, %
Lataa
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Muistutuskutsu medialle: Yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutukset18.5.2026 14:15:00 EEST | Kutsu

Suomessa on jälleen rikottu ennätyksiä yrityskaupoissa, kun Kone osti TK Elevatorin. Etla on selvittänyt Business Finlandin rahoittamassa monivuotisessa FLOW-tutkimushankkeessa paitsi yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutuksia, myös yritysten markkinoille tulon ja markkinoilta poistumisen vaikutuksia tuottavuuteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan työvoiman liikkuvuuden ja aineettoman pääoman hallinnan vaikutuksia tuottavuuden dynamiikkaan. Tulokset tukevat tehokkaampaa teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaa.

Mihin vielä tarvitaan Etlaa? Juhlavuoden erikoishaastattelussa Arto Nybergin vieraana on Aki Kangasharju18.5.2026 09:17:52 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi huipentuu syyskuussa Finlandia-talossa järjestettävään seminaariin, jonka yhteydessä julkaistaan juhlakirja ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat Suomen talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä – ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii. Mihin vielä tarvitaan Etlaa, kysyy tänään julkaistussa erikoishaastattelussa toimittaja Arto Nyberg, kun haastateltavana on Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Kutsu medialle: Yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutukset12.5.2026 10:02:00 EEST | Kutsu

Suomessa on jälleen rikottu ennätyksiä yrityskaupoissa, kun Kone osti TK Elevatorin. Etla on selvittänyt Business Finlandin rahoittamassa monivuotisessa FLOW-tutkimushankkeessa paitsi yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutuksia, myös yritysten markkinoille tulon ja markkinoilta poistumisen vaikutuksia tuottavuuteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan työvoiman liikkuvuuden ja aineettoman pääoman hallinnan vaikutuksia tuottavuuden dynamiikkaan. Tulokset tukevat tehokkaampaa teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaa.

Etla: Iranin sodan vaikutukset Suomen teollisuuteen jäävät maltillisiksi - teollisuuden lisäksi kasvua luvassa myös rakentamiseen ja palvelualoille11.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen tehdasteollisuus jatkaa kasvussa tänä vuonna ja kasvu leviää nyt myös rakentamiseen ja palvelualoille. Näin arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kevään toimialakohtaisessa ennusteessaan. Teollisuuden näkymät ovat kuitenkin kaksijakoiset: metalliteollisuudella pyyhkii hyvin, kun taas kemian- ja metsäteollisuuden näkymät ovat heikommat. Persianlahden tilanne aiheuttaa epävarmuutta monille toimialoille, mutta Etla arvioi, että vaikutukset teollisuuteen jäävät maltillisiksi. Teollisuuden vientiä tukee Suomen vientikysynnän kasvu sekä kilpailukyky, joka on varovaisillakin mittareilla kohtuullisella tasolla.

Pohjoismainen vertailu: Norja ja Tanska haavoittuvimpia kansainvälisen kaupan häiriöille, Suomi eniten riippuvainen Kiinasta20.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Maailmantalouden muutos kohti geotaloutta haastaa Pohjoismaiden pieniä avotalouksia. Pohjoismaiden talous nojaa vahvasti Eurooppaan, mutta maiden strategiset haavoittuvuudet piilevät suurvalloissa eli Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Suomen osa- ja komponenttituonnin haavoittuvuudet liittyvät erityisesti Kiinaan, ilmenee tänään julkaistusta raportista. Kaikkein haavoittuvimpia kaupan häiriöille ovat Norja ja Tanska, kun taas Ruotsin ja Islannin kansainvälinen kauppa kestää iskuja paremmin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye