Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Kaikki kasvuyritykset eivät ole skaalautuvia yrityksiä

Jaa
Kaikki kasvuyritykset eivät ole skaalautuvia yrityksiä, vaikka usein niin väitetään. Digitaalinen liiketoiminta sekä vienti- ja kasvuhakuisuus ovat tärkeimpiä yrityksen skaalautuvuuden ennustajia, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Myös innovaatiotoiminnalla havaittiin positiivinen yhteys skaalautuvuuteen eli yrityksen liikevaihdon kasvuun ilman, että kulut kasvavat samassa suhteessa. Tutkimuksen mukaan skaalautuvaa liiketoimintaa esiintyy Suomessa eniten ICT-alalla, prosessiteollisuudessa ja kaupan alalla.
Tutkimuksen ovat laatineet (vas.) Petri Rouvinen (VTT), Jyrki Ali-Yrkkö (Etla), Ari Hyytinen (Hanken) ja Mika Pajarinen (Etla).
Tutkimuksen ovat laatineet (vas.) Petri Rouvinen (VTT), Jyrki Ali-Yrkkö (Etla), Ari Hyytinen (Hanken) ja Mika Pajarinen (Etla).

Skaalautuva liiketoiminta luo yritykselle hyvät kasvumahdollisuudet ja perustan korkealle tuottavuudelle. Kun skaalautumista tavoitellaan, jää termi usein suomentamatta, mitä silloin konkreettisesti tarkoitetaan. Yrityselämässä skaalautumisella tarkoitetaan toimimista suuremmalla tehokkuudella siten, ettei tarvitse lisätä resursseja tai kasvattaa kuluja. Skaalautuva yritys pystyy esimerkiksi kasvattamaan myyntiään ilman että sen täytyy samassa suhteessa kasvattaa kulujaan. Näin yhtiön kannattavuus paranee liiketoiminnan skaalautuessa. Kaikilla kasvavilla yrityksillä näin ei suinkaan ole. Kaikkien kasvuyritysten liiketoimintamalli ei ole skaalautuva.

Tuoreessa Etla-tutkimuksessa Millaista on skaalautuva liiketoiminta? (Etla Muistio 109) on katsottu menneisyydessä tapahtuneen kasvun sijaan eteenpäin ja tarkasteltu nyt yritysten skaalautuvuusmahdollisuuksia. Yrityksen liiketoiminta on määritelty skaalautuvaksi, jos liikevaihdolla olisi potentiaalia kasvaa merkittävästi ilman, että yrityksen kulut kasvavat samassa suhteessa.

Tutkimuksen mukaan skaalautumisen tärkeitä ennustajia ovat yrityksen digitaalinen liiketoiminta, kansainvälistyminen ja kasvuhakuisuus. Esimerkiksi digitaalisesti suuntautunut pk-yritys (digitaalisen liiketoiminnan osuus yli puolet) on jopa 15 prosenttiyksikköä todennäköisemmin skaalautuva. Viennin vaikutus skaalautumisen todennäköisyyteen on 18 prosenttiyksikköä, ja innovaatiotoiminta kasvattaa todennäköisyyttä 7 prosenttiyksikköä.

‒ Tutkimuksemme mukaan yrityksen liiketoiminta on vähintäänkin kolme kertaa todennäköisemmin skaalautuva, jos yritys on vahvasti suuntautunut digitalisaatioon, vientiin, kasvuun ja innovatiiviseen toimintaan. Kuitenkaan digitaalisuus ei ole välttämätön edellytys, jos liiketoimintaan liittyy muita skaalautumista edesauttavia tekijöitä, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Skaalautuvaa liiketoimintaa esiintyy yleisesti ICT-alalla, rahoitus- ja vakuutuspalveluissa sekä kaupan alalla. Teollisuudessa skaalautuvuus on yleisintä prosessiteollisuudessa, kuten kemianteollisuudessa ja koneteollisuudessa. Aloittavien yritysten keskuudessa skaalautuvuuspotentiaali oli suurta myös sähkön tuotannossa sekä muussa energia-, vesi- ja ympäristöhuoltoon liittyvässä toiminnassa. Tämä voi selittyä sillä, että tuotannon kasvaessa alun suuria tuotantopanoksia ei tarvitse enää lisätä samassa määrin.

Uusi tapa tarkastella skaalautuvuutta: ennakoiden

Yritysten skaalautuvuutta on tarkasteltu myös aiemmissa tutkimuksissa, mutta niissä skaalautuvuuden keskeisenä kriteerinä on ollut yrityksen menneisyydessä tapahtunut kasvu. Etlan tutkimuksessa kehitetty skaalautuvuuden malli perustuu skaalautumisen mahdollisuuksiin eikä aiempaan toteutumaan.

‒ Mikäli skaalautuvat yritykset määritellään toteutuneen kasvun kautta, tulee sanoista skaalautuvuus ja kasvuyritys täydellisiä synonyymejä. Tällöin skaalautuvuudessa ei olisi kyse erillisestä ilmiöstä vaan kasvuyritykselle olisi vain keksitty uusi nimi. Etlan malli katsoo eteenpäin ja kertoo skaalautumispotentiaalista. Aina potentiaali ei tietenkään tarkoita sitä, että liiketoiminta myös onnistuttaisiin skaalaamaan, Ali-Yrkkö huomauttaa.

Tutkimuksen on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Ali-Yrkkö, Jyrki - Hyytinen, Ari (Hanken) - Pajarinen, Mika - Rouvinen, Petri (VTT): Millaista on skaalautuva liiketoiminta? (Etla Muistio 109)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimuksen ovat laatineet (vas.) Petri Rouvinen (VTT), Jyrki Ali-Yrkkö (Etla), Ari Hyytinen (Hanken) ja Mika Pajarinen (Etla).
Tutkimuksen ovat laatineet (vas.) Petri Rouvinen (VTT), Jyrki Ali-Yrkkö (Etla), Ari Hyytinen (Hanken) ja Mika Pajarinen (Etla).
Lataa
Kuvio 1. Skaalautumispotentiaalia omaavien yritysten yleisyys eri toimialoilla, %
Kuvio 1. Skaalautumispotentiaalia omaavien yritysten yleisyys eri toimialoilla, %
Lataa
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tukea mutta mihin? Energiankäyttöön ja ympäristöön liittyvät yritystuet Etla-vertailussa1.9.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Ympäristöön ja energiankäyttöön liittyvät yritystuet painottuvat Suomessa verohelpotuksiin ja säilyttäviin tukimuotoihin. Pienemmän osuuden kokonaisuudesta muodostavat investointi- ja innovaatiotuet, joilla vihreää siirtymää voisi vauhdittaa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomi erottuu kansainvälisesti korkealla tukitasollaan, mutta tukien vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Analyysi viittaa siihen, että tukien kohdentaminen verohelpotuksista kohti ehdollisia ja vaikuttavuuteen sidottuja tukimuotoja voisi paremmin tukea pysyviä päästövähennyksiä, teknologian kehitystä ja talouden uudistumista.

Viennin kysynnän äkillinen kasvu nostaa vientiyritysten energiankulutusta, mutta energiatehokkuutta vientipomppu ei kohenna25.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan viennin kasvua lisäävät kysyntäsokit nostavat suomalaisten teollisuusyritysten energiankulutusta, mutta eivät johda kokonaisvaltaisiin parannuksiin yritysten energiatehokkuudessa. Yrityskohtaiset erot – erityisesti taloudellinen asema – vaikuttavat siihen, millaisia ympäristövaikutuksia kasvava vienti synnyttää.

Aki Kangasharju: Elintasomme kasvu perustuu vain kahteen alaan, kasvu on liian kapeilla harteilla18.8.2025 00:02:00 EEST | Tiedote

Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin plussalla 10 viime vuotta, mutta kasvu on perustunut vain kahteen alaan. Tietotekniikka- ja muiden tietointensiivisten palvelujen vaikutus Suomen elintasoon on ollut ylivoimaisesti merkittävin. Vaikka sote-sektorikin on tuonut kasvua, on sen kasvu perustunut julkiseen rahoitukseen. Aki Kangasharjun tänään julkaistussa Etla Muistiossa osoitetaan, että kasvu on liian kapeilla harteilla. Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa ja talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.

Etla: Tiukka tietosuojasääntely leikkaa rajusti lääke- ja biotekniikkayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja11.8.2025 11:32:28 EEST | Tiedote

Henkilötietojen suojaa koskeva tiukka sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, on vähentänyt merkittävästi lääke- ja bioteknologiayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan erityisen tuntuvasti t&k-investoinnit ovat vähentyneet pienissä ja keskisuurissa, kotimarkkinoille keskittyneissä yrityksissä. Riskinä onkin, että tiukka sääntely ohjaa lääke- ja bioteknologiayritysten t&k-toimintoja kevyemmin säänneltyihin maihin.

Etla: EU:n puolustusteollisuuden keskittäminen ja yhteishankinnat voivat olla haitallisia alan pienemmille toimijoille, kuten suomalaisyrityksille4.8.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan yhteistä puolustusta uuden SAFE-rahoitusvälineen avulla, mutta sen taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti eri jäsenmaiden kesken. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittämisen riskinä on, että pienempien puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Alan suuret toimijat pystyvät nopeasti kasvattamaan tuotantoaan, mikä vahvistaa niiden asemaa yhteishankinnoissa. Suomessa valtaosa puolustusalan yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye