Väitös: Ympäristönmuutos vaikuttaa järvien eliöyhteisöihin ja niiden ravinnolliseen laatuun
Keva havaitsi ympäristömuutoksilla olevan huomattavia vaikutuksia järvien eliöyhteisöjen rakenteeseen sekä levä- ja selkärangatonyhteisöjen rasvahappokoostumuksiin. Tutkimuksen mukaan kalojen omega-3 rasvahappopitoisuudet ovat sen sijaan suhteellisen vakaita ympäristön muuttuessa, mutta happamien metsäjärvien petokalat, kuten suuret ahvenet, ovat ravinnollisesti heikkolaatuisia korkeiden elohopeapitoisuuksien takia.
Eikosapentaeeni- (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA) ovat muutamien leväryhmien tuottamia tärkeimpiä omega-3 monityydyttymättömiä rasvahappoja. Ne edistävät toisenvaraisten vesieliöiden kasvua ja lisääntymistä. Elohopea on puolestaan myrkyllinen raskasmetalli, jota päätyy järviin ilmalaskeumana sekä valuntana ympäröiviltä maa-alueilta kertyen eliöihin.
Keva huomasi, että pohjoisissa järvissä lämpeneminen ja rehevöityminen alensi levä- ja eläinplanktonyhteisöjen EPA+DHA-pitoisuutta. Keski- ja Etelä-Suomen järvissä tällaisia muutoksia ei havaittu. Ravintomallinnuksien perusteella vesikirput valikoivat ravinnokseen rasvahappoprofiileiltaan hyvälaatuisia leväryhmiä kuten pii- ja nieluleviä ja välttivät huonolaatuisia sinileviä.
Kalojen lihaksen rasvahappokoostumus vaikuttaa olevan melko vakaa ympäristön muuttuessa.
Keski- ja Etelä-Suomen järvissä ahvenen DHA-pitoisuus laski hieman syvistä kirkasvetisistä järvistä matalampiin tummavetisiin järviin. Sen sijaan pohjoisissa järvissä lämpenemisen ja tuottavuuden lisääntymisen ei havaittu vaikuttavan kalayhteisöjen EPA+DHA-pitoisuuksiin.
- Pohjoisten järvien lämmetessä ja rehevöityessä sinilevien osuus leväyhteisöissä sekä särkikalojen ja ahventen osuus kalayhteisöissä kasvaa, Keva kertoo. Samaan aikaan kalastuksellisesti arvokkaiden lohikalojen määrä vähenee. Lämpeneminen ja rehevöityminen kasvattaa erityisesti leväyhteisöjen ja selkärangattomia syövien särkikalojen ja pienten ahventen biomassaa.
Kevan tulokset auttavat ymmärtämään, kuinka järviekosysteemit ja eliöt reagoivat ympäristönmuutoksiin. Ravintoverkkoprosessit ja rasvahappojen siirtyminen vaikuttavat eroavan eri lämpötilavyöhykkeillä.
- Suomalaiset järvet eivät ole kirkastumassa lähitulevaisuudessa, vaan suunta on pikemminkin kohti lämpimämpiä ja rehevämpiä järviä, ja muutokset eliöissä ja eliöyhteisöissä ovat sen mukaisia, Keva kuvailee.
Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 525, Jyväskylä 2022, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-9168-5 (PDF). Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9168-5
M.Sc. Ossi Kevan väitöskirjan ”Environmental change effects on lake food web structure and nutritional quality” tarkastustilaisuus perjantaina 17.6.2022 klo 12. Vastaväittäjänä professori Peter Eklöv (Uppsalan yliopisto) ja kustoksena dosentti Sami Taipale (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja: Ossi Keva, ossi.keva@jyu.fi, +358400618944
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme