Matalat tulot yhteydessä koronatartuntoihin ainoastaan maahanmuuttajataustaisilla suomalaisilla
Helsingin yliopiston juuri julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin kotitalouden tulojen yhteyttä riskiin saada koronatartunta sekä vakava koronatauti tartunnan jälkeen. Rekisteripohjainen tutkimus kattoi kaikki Suomen asuntokunnat, joihin kuului alle 65-vuotiaita henkilöitä.
Matalien tulojen yhteys koronatartunnan riskiin havaittiin ainoastaan maahanmuuttajataustaisella väestöllä, ja yhteys oli sitä vahvempi mitä suuremmasta asuntokunnasta oli kyse.
- Tulosta voi pitää yllättävänä siinä mielessä, että aikaisemman tutkimuksen perusteella matala sosioekonominen asema on yleinen riskitekijä koronatartunnalle. Nyt yhteyttä ei havaittu lainkaan kantaväestössä, Helsingin yliopiston tutkija Sanni Saarinen kertoo.
Suurperheet eivät selitä maahanmuuttajataustaisten tartuntariskiä
Matalat tulot ja maahanmuuttotausta vaikuttavat muodostavan erityisen haavoittuvan yhdistelmän koronatartuntojen kannalta. Tässä tutkimuksessa ei pystytty selvittämään, mistä tämä johtuu. Aikaisemmissa ulkomaisissa tutkimuksissa esiin on nostettu esimerkiksi maahanmuuttajataustaisen väestön haavoittuva työmarkkina-asema sekä työskentely ammateissa, joissa kontaktien välttäminen on vaikeaa.
- Myös suuria perheitä on arveltu yhdeksi taustatekijäksi, mutta meidän tulostemme perusteella ne eivät juuri selitä pienituloisten maahanmuuttajataustaisten suurempaa tartuntariskiä, kommentoi Helsingin yliopiston tutkija Heta Moustgaard.
Matalatuloisilla isompi riski sairastua vakavaan koronatautiin
Verrattain korkea koronatestikattavuus loppuvuonna 2020 mahdollisti myös vakavan taudin riskitekijöiden tutkimisen tartunnan saaneilla. Matalatuloisilla havaittiin suurempi riski vakavaan tautiin, mikä selittyi pitkälti matalatuloisten taustasairauksilla, heikommalla ammatti- ja työmarkkina-asemalla sekä maahanmuuttotaustalla.
Tiedot koronatartunnoista saatiin tartuntatautirekisteristä ja vakavaksi taudinkuvaksi katsottiin vähintään kolmen päivän sairaalajakso koronadiagnoosilla. Tutkimusjakso kattoi pandemian toisen aallon, heinäkuusta 2020 helmikuuhun 2021.
Lisätiedot:
Tutkija Sanni Saarinen
Puh. 050 911 5688
sanni.e.saarinen@helsinki.fi
Tutkija Heta Moustgaard
050 319 9387
heta.moustgaard@helsinki.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Saharan autiomaa oli muinoin vehreä, uusi tutkimus paljastaa miksi ja milloin27.9.2023 11:38:33 EEST | Tiedote
Pohjois-Afrikan kosteista kausista viimeisten 800 000 vuoden ajalta on saatu uutta tietoa. Muutokset johtuivat maapallon kiertoradan muutoksista.
Uudistuneella metsäasemalla tutkitaan nyt rakentamisen vaikutusta hyvinvointiin26.9.2023 15:10:48 EEST | Tiedote
Miten puurakennus vaikuttaa asukkaidensa hyvinvointiin ja esimerkiksi stressitasoon? Tällaista kansainvälisestikin uraauurtavaa ja poikkitieteellistä tutkimusta käynnistellään Helsingin yliopiston metsäasemalla Hyytiälässä, kun aseman moderni, puurakenteinen uudisrakennus on otettu käyttöön. Tervetuloa uudisrakennuksen avajaisiin 13. lokakuuta Juupajoelle!
Huono synnytyskokemus vähentää syntyvyyttä26.9.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Kielteisellä synnytyskokemuksella on useita syntyvyyteen vaikuttavia seurauksia. Valtaosa synnyttäjistä arvioi kuitenkin synnytyksensä myönteiseksi kokemukseksi, selviää väitöstutkimuksesta.
Uraauurtava suomalainen geenitutkimus alkaa etsiä sairauksien etenemisen syitä25.9.2023 17:00:00 EEST | Tiedote
FinnGen-tutkimushanke on onnistunut päätavoitteessaan ja tuottanut genomitietoa puolesta miljoonasta suomalaisesta. Hankkeessa on selvitetty tähän mennessä tuhansien eri sairauksien geenitaustaa väestössämme. Tutkimuksen seuraavana kunnianhimoisena tavoitteena on selvittää, miten geenit vaikuttavat sairauksien etenemiseen ja ennusteeseen. Tätä varten on saatu uusi, yli 50 miljoonan euron rahoitus.
Lupaava lääkeainekandidaatti ALS:n hoitoon – pidentää rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa oireita22.9.2023 15:14:19 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä yhteistyökumppaneineen löysi lupaavan lääkeainekandidaatin ALS:n hoitoon. Aivoperäinen dopamiinihermokasvutekijä CDNF pidentää eläinkokeissa rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa taudin oireita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme