Matalat tulot yhteydessä koronatartuntoihin ainoastaan maahanmuuttajataustaisilla suomalaisilla
Helsingin yliopiston juuri julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin kotitalouden tulojen yhteyttä riskiin saada koronatartunta sekä vakava koronatauti tartunnan jälkeen. Rekisteripohjainen tutkimus kattoi kaikki Suomen asuntokunnat, joihin kuului alle 65-vuotiaita henkilöitä.
Matalien tulojen yhteys koronatartunnan riskiin havaittiin ainoastaan maahanmuuttajataustaisella väestöllä, ja yhteys oli sitä vahvempi mitä suuremmasta asuntokunnasta oli kyse.
- Tulosta voi pitää yllättävänä siinä mielessä, että aikaisemman tutkimuksen perusteella matala sosioekonominen asema on yleinen riskitekijä koronatartunnalle. Nyt yhteyttä ei havaittu lainkaan kantaväestössä, Helsingin yliopiston tutkija Sanni Saarinen kertoo.
Suurperheet eivät selitä maahanmuuttajataustaisten tartuntariskiä
Matalat tulot ja maahanmuuttotausta vaikuttavat muodostavan erityisen haavoittuvan yhdistelmän koronatartuntojen kannalta. Tässä tutkimuksessa ei pystytty selvittämään, mistä tämä johtuu. Aikaisemmissa ulkomaisissa tutkimuksissa esiin on nostettu esimerkiksi maahanmuuttajataustaisen väestön haavoittuva työmarkkina-asema sekä työskentely ammateissa, joissa kontaktien välttäminen on vaikeaa.
- Myös suuria perheitä on arveltu yhdeksi taustatekijäksi, mutta meidän tulostemme perusteella ne eivät juuri selitä pienituloisten maahanmuuttajataustaisten suurempaa tartuntariskiä, kommentoi Helsingin yliopiston tutkija Heta Moustgaard.
Matalatuloisilla isompi riski sairastua vakavaan koronatautiin
Verrattain korkea koronatestikattavuus loppuvuonna 2020 mahdollisti myös vakavan taudin riskitekijöiden tutkimisen tartunnan saaneilla. Matalatuloisilla havaittiin suurempi riski vakavaan tautiin, mikä selittyi pitkälti matalatuloisten taustasairauksilla, heikommalla ammatti- ja työmarkkina-asemalla sekä maahanmuuttotaustalla.
Tiedot koronatartunnoista saatiin tartuntatautirekisteristä ja vakavaksi taudinkuvaksi katsottiin vähintään kolmen päivän sairaalajakso koronadiagnoosilla. Tutkimusjakso kattoi pandemian toisen aallon, heinäkuusta 2020 helmikuuhun 2021.
Lisätiedot:
Tutkija Sanni Saarinen
Puh. 050 911 5688
sanni.e.saarinen@helsinki.fi
Tutkija Heta Moustgaard
050 319 9387
heta.moustgaard@helsinki.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme