Voiko tekijänoikeus suojata tekoälyn tuottamaa musiikkia?
Mikä rooli jää ihmiselle, kun koneet pystyvät luomaan musiikkia, kuvaa ja tekstiä, jotka muistuttavat ihmisen tuotoksia? Uusi väitöskirja tutkii rajanvetoa inhimillisen luovuuden ja koneen tuottaman sisällön välillä.

Keskustelu tekoälystä ja tekijänoikeuksista on noussut ajankohtaiseksi viime vuosina, kun tekoälyn tuottamia teoksia on nähty taidekilpailuissa, julkaistu äänitteinä ja hyödynnetty kaupallisesti. Samalla on noussut esiin kysymyksiä oikeuksista, vastuusta ja inhimillisen luovan työn arvosta.
Väitöskirjassaan Musical Works, Copyright, and Generative AI: Legal Perspectives on Originality and Authorship Anton Ylikallio tutkii, miten laki voi sopeutua uuteen teknologiaan, ja selvittää, voiko tekoälyllä tuotettu musiikki täyttää tekijänoikeudellisen suojan edellytykset. Ylikallio analysoi juridisesti lainsäädäntöä, oikeustapauksia ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä sekä tarkastelee tekoälymallien teknistä toimintaa.
Ylikallion mukaan tekniikan nopeasta kehityksestä kumpuavaa huolta ja juridista epäselvyyttä voidaan lieventää perehtymällä siihen, miten tekniset ratkaisut vaikuttavat käytännössä luomiseen.
– Nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntö tarjoaa periaatteessa riittävät puitteet myös tekoälyn tuottaman musiikin käsittelemiseen, mutta lain tulkinta ja soveltaminen vaativat uusia lähestymistapoja. Tutkimukseni kehittää ratkaisuja liittämällä yhtäältä vaikeiden tekijänoikeustapausten perinteisen ratkaisukäytännön ja toisaalta tekoälymusiikin tekijänoikeusaseman arviointiin soveltuvan juridisen argumentaation.
Pelisääntöjä selkeytettävä
Aiempi tutkimus on usein käsitellyt tekoälyä ja tekijänoikeuksia yleisellä tasolla, mutta Ylikallio on keskittynyt musiikin erityispiirteisiin ja kehittänyt uusia analyyttisiä työkaluja.
– Kun musiikin luomisprosessi pilkotaan vaiheisiin alkuperäisestä ideasta valmiin teoksen esitykseen, voidaan selkeämmin erottaa, mikä on omaperäistä ja suojattavaa ja mikä puolestaan vapaasti kaikkien käytettävissä, Ylikallio sanoo.
Väitöskirjaansa varten Ylikallio laati useita esimerkkisävellyksiä tarkastellakseen sävellysprosessia yksityiskohtaisesti. Sävellykset koostuvat alkuun hyvin yksinkertaisista perusrakenteista mutta kehittyvät asteittain yhä monimutkaisemmiksi. Lähestymistapa syventää ymmärrystä siitä, kuinka paljon inhimillistä luovuutta musiikkikappaleen tekijänoikeussuoja edellyttää. Monitieteinen menetelmä tarkastelee laajasti myös suojatun ja suojaamattoman musiikin välistä rajanvetoa musiikkiteoreettisen analyysin näkökulmasta.
– Väitöskirjassa osoitan, millaisia inhimillisiä luovia valintoja tarvitaan, jotta tekoälyn tuottama musiikki voi saada tekijänoikeussuojaa. Käytännössä vaaditaan tekoälymallin laajaa, vaiheittaista hienosäätöä. Useimmiten se ei kuitenkaan ole toteuttamiskelpoinen tai taloudellisesti järkevä tapa luoda musiikkia.
Tutkimuksellaan Ylikallio haluaa auttaa laatimaan aiempaa selkeämmät pelisäännöt tekoälyn käytölle luovilla aloilla.
– Epäselvät säännöt saattavat johtaa ristiriitoihin kehittäjien, muusikoiden ja yritysten välillä sekä haitata innovointia ja taiteellista luomistyötä, hän huomauttaa.
Idea syntyi YouTube-kokeilusta
Anton Ylikallion tutkimus yhdistää luontevasti hänen kaksi keskeistä kiinnostuksen kohdettaan. Hän on sekä Helsingin yliopistossa oikeustieteen tutkinnon suorittanut juristi että Sibelius-Akatemiasta valmistunut muusikko. Väitöskirjan aiheen hän löysi kuitenkin sattumalta.
– Kiinnostukseni heräsi joulukuussa 2020, kun näin YouTubessa leikkimielisen kokeilun, jossa kaksi ammattimuusikkoa ei pystynyt erottamaan tekoälyn ja ihmisen luomaa musiikkia. Silloin ymmärsin, että kyse ei ole vain merkittävästä taidealan ilmiöstä vaan myös tärkeästä juridisesta kysymyksestä, jota on syytä tutkia, Ylikallio kertoo.
Taiteellisen taustansa vuoksi hän on luontaisesti kiinnostunut siitä, miten musiikkiala muuttuu, tekoäly vaikuttaa muusikoiden ja säveltäjien asemaan ja tekoälytyökalut muokkaavat taidekenttää laajemmin.
Toistaiseksi tekoälymusiikkia käytetään pääasiassa maksuttomana taustamusiikkina. Monille tekoälyn tuottama musiikki on tullut tutuksi Sunon ja Udion kaltaisten ohjelmien kautta, joiden avulla maallikotkin voivat luoda musiikkia helposti kirjoittamalla kehotteita. Useimmat käyttävät näitä ohjelmia viihteellisesti, mutta ne eivät ole ongelmattomia. Sekä Udio että Suno on haastettu oikeuteen tekijänoikeusloukkauksista, koska ne ovat käyttäneet suojattua musiikkia malliensa kouluttamiseen.
Lisätietoa väitöstilaisuudesta
Anton Ylikallio, OTM, MuM, väittelee 25.10.2025 klo 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Musical Works, Copyright, and Generative AI: Legal Perspectives on Originality and Authorship. Väitöstilaisuus järjestetään tiedekunnan Vaasan yksikössä osoitteessa Tammipiha (Pitkäkatu 28–30), auditorio 405 (4. kerros). Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Vastaväittäjänä on professori Ansgar Ohly, Ludwig-Maximilians-Universität München, ja kustoksena on professori Marcus Norrgård.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anton Ylikallio
anton.ylikallio@helsinki.fi
Puh. 040 535 3947
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Linkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lukemisen normeja voi rikkoa18.11.2025 14:30:13 EET | Tiedote
Tuore tutkimus valottaa lukijuuden kokemuksen yksilöllisyyttä ja moninaisuutta sekä myös verrattain aktiivisesti lukevien aikuisten lukemiseen liittyviä haasteita ja ristiriitoja.
Itsensä vahingoittaminen voi levitä nuorten verkostoissa18.11.2025 09:27:28 EET | Tiedote
Peruskoulussa samalla vuosiluokalla olleiden koulukavereiden aiempi itsensä vahingoittaminen oli yhteydessä kohonneeseen riskiin vahingoittaa itseään myöhemmin. Koulut ovat tärkeässä roolissa itsensä vahingoittamiseen puuttumisessa ja sen leviämisen ehkäisemisessä.
Avohakkuut ja jaksollinen metsänkasvatus voivat olla riski maaperän hiilivarastoille17.11.2025 11:23:29 EET | Tiedote
Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan jatkuva metsänkasvatus häiritsee maaperän hiilivarastojen muodostumista vähemmän kuin perinteinen jaksollinen kasvatus. Avohakkuut vähentävät myös maaperän mykorritsasieniä, jotka ovat tärkeitä pysyvien hiilivarantojen muodostumiselle.
Korvaushoito auttaa raskaana olevia opioidiriippuvaisia naisia14.11.2025 08:46:14 EET | Uutinen
Raskaana olevien naisten päihdeongelmat tulee tunnistaa ajoissa. On tärkeää, että äideille ja lapsille tarjotaan tukea sekä raskauden aikana että lapsen syntymän jälkeen.
Vuoteen 2026 mahtuu yhdeksän arkivapaapäivää – maksimimäärä kymmenen14.11.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 suomalaisessa kalenterissa on yhdeksän arkipäivälle osuvaa vapaapäivää. Vuosittain arkivapaita on kalenterissamme 7–10. Tulevan vuoden viikonloppuun osuvat arkipyhät ovat molemmat joulukuussa, kun itsenäisyyspäivää vietetään vuonna 2026 sunnuntaina ja tapaninpäivää lauantaina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme