Kuivasylki- ja kuivasormenpääverinäytteet ovat hyödyllisiä koronarokotevasteen seurannassa
Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) tutkimuksessa analysoitiin yli 1200 sote-alan työntekijän koronavasta-ainetasoja sen selvittämiseksi, onko eri vasta-aineluokissa eroja virusaltistuksen mukaan. Tutkimuksessa käytettiin kuivasylki- ja kuivaverinäytteitä, jotka kerättiin tammikuun ja maaliskuun välillä vuonna 2021. Altistumis- ja taustatiedot kerättiin kyselykaavakkeella.
Tulosten perusteella sormenpäästä otetulla verinäytteen IgG:llä on 99,5 % herkkyys ja 75,3 % tarkkuus erottaa kahdesti rokotetut ei-altistuneista, altistuneista, aikaisemmin koronavirusinfektion sairastaneista tai kerran rokotetuista. Myös syljestä mitattu IgG erotti kahdesti rokotetut muista ryhmistä 85.3 % herkkyydellä ja 65.7 % tarkkuudella.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Medical Microbiology and Immunology -tiedelehdessä.
Hammaslääkäreillä vähiten vasta-aineita virukselle
Sote-ammattilaisten altistuminen koronavirukselle vahvistui tutkimuksessa ja näkyi tuloksissa kohonneina virusvasta-aineina. Joko sairastetun koronavirustaudin, rokotuksen tai altistumisen vuoksi 47,5 % sairaanhoitajista ja 47,7 % lääkäreistä oli seropositiivisia, kun taas vain 8,7 % hammaslääkäreistä oli altistunut virukselle. Matalimpia vasta-ainearvoja todettiin hammaslääkäreiden lisäksi hallinto- ja sosiaalityöntekijöillä.
Kaikista korkeimmat vasta-ainearvot sekä veressä että syljessä oli niillä, jotka olivat sekä sairastaneet koronavirustaudin että saaneet rokotuksen. Matalimmat vasta-ainepitoisuudet olivat henkilöillä, jotka eivät olleet altistuneet virukselle eivätkä sairastaneet tautia eivätkä myöskään saaneet rokotusta.
– Vastoin odotuksiamme hammashoidon henkilökunnan koronatartunnat ja -altistumiset ovat olleet vähäisempiä kuin esimerkiksi sairaalalääkäreillä, vaikka hammashoidossa tehdään paljon aerosolia tuottavia toimenpiteitä lähietäisyydellä potilaasta, tutkija Laura Lahdentausta kertoo.
Näytteiden keräyshetkellä hammashoidon henkilökunta oli saanut myös vähiten koronavirusrokotteita, mikä näkyi vasta-ainearvoissa.
Uutta tietoa syljen käyttämisestä vasta-ainetutkimuksissa
Tutkimuksen tavoitteena oli myös tutkimusmenetelmien kehittäminen. Tutkimuksesta saadaankin tärkeää lisätietoa syljen käyttämisestä vasta-ainearvojen selvittämisessä.
– Tulosten perusteella kuivanäytteet paljastavat luotettavasti vasta-aineet virukselle, kertoo professori Pirkko Pussinen.
Kuivasylki- ja kuivasormenpääverinäytteiden etu on niiden helppo kerääminen. Kuivanäytteet voidaan ottaa kotona ilman laboratorio-olosuhteita. Näytteiden kerääminen on halpaa ja lisäksi sylkinäytteen otto on kajoamatonta.
– Tätä kuivanäytteisiin perustuvaa tutkimusmenetelmää voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää hyvin sekä rokotevasteen että rokotetarpeen seurantaan suurista potilasmääräistä, Pussinen täydentää.
Lisätietoja
Hammaslääketieteen tohtori Laura Lahdentausta, Helsingin yliopisto
laura.lahdentausta@helsinki.fi
p. 040 749 34 78
Professori Pirkko Pussinen, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto
pirkko.pussinen@helsinki.fi
p. 040 774 1005
Alkuperäinen artikkeli: Lahdentausta L, Kivimäki A, Oksanen L, Tallgren M, Oksanen S, Sanmark E, Salminen A, Geneid A, Sairanen M, Paju S, Saksela K, Pussinen P, Pietiäinen M. Blood and saliva SARS-Cov-2 antibody levels in self-collected dried spot samples. Medical Microbiology and Immunology. DOI 10.1007/s00430-022-00740-x
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kahvin perimä selvitetty – tiedossa parempaa makua ja vastustuskykyä kasvitaudeille2.5.2024 09:33:27 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Arabica-kahvilajin koko perimän. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa kahvia ja parantaa lajin vastustuskykyä vakavalle kahvipensaita tuhoavalle kasvitaudille kahviruosteelle.
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme