Suomalainen tapa huolehtia ydinjätteistä on hyvä ja kiinnostava

Suomi on osapuolena ydinturvallisuutta (Convention on Nuclear Safety, CNS) ja käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta (Joint Convention on the Safety of Spent Fuel Management and on the Safety of Radioactive Waste Management, JC) koskevissa IAEA:n yleissopimuksissa.

Sopimusten toteutusta IAEA:n jäsenmaissa arvioidaan kolmen vuoden välein. Maanantaina 27.6. Wienissä alkoi seitsemäs käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta arvioiva kokous. Kokous kestää kaksi viikkoa. Suomi esitteli oman maaraporttinsa maanantaina.

Kokoukseen osallistuvat maat muodostavat noin kymmenen maan ryhmiä, jotka arvioivat toistensa raportit. Arviointitilaisuudessa mukana ollut johtaja Jaakko Leino STUKista huomasi, että Suomen tapa hoitaa ydinjätehuoltonsa kiinnostaa. Esitystä oli kuuntelemassa ja keskusteluun osallistumassa oman maaryhmän lisäksi kuudentoista muunkin maan edustajia.

Suomen raportin ja esityksen perusteella tekemässä arviossa kymmenen maan ryhmä totesi, että Suomessa käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisten jätteiden huolto on järjestetty turvallisesti.

Esimerkilliseksi ryhmä totesi suomalaisen vaiheittaisen tavan hoitaa loppusijoituksen luvitus. Ydinjätteiden loppusijoitus tarvitsee Suomessa ensin poliittisen periaatepäätöksen ja sen jälkeen erikseen rakentamisluvan, käyttöluvan ja jätteiden loppusijoittamisen päätyttyä käytöstäpoistoluvan.

Kiitosta Suomi sai myös ydinturvallisuuden osaamista kehittävän kansallisen tutkimusohjelman ylläpidosta sekä vakaasta etenemisestä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen edistämisessä ja valvovan viranomaisen turvallisuuskulttuuriohjelman kehittämisessä.

Nyt meneillään oleva arviointikokous piti alun perin järjestää kesällä 2021, mutta koronapandemian takia se siirrettiin tälle vuodelle. Suomen maaraportti valmistui jo vuonna 2020. Raportin laatimisesta vastasi Säteilyturvakeskus.