Hiili-Vespassa tutkitaan vesienpalautuksen vaikutuksia talousmetsän hiilensidontaan
Vesienpalautus on yleistynyt viime vuosina
Vesienpalautus suojelusoille on viimeisen viiden vuoden aikana yleistynyt toimintamuoto. Vesienpalautus parantaa suon kuivahtaneen osan vesitaloutta ja johtaa suokasvillisuuden ja turpeen kasvun vähittäiseen elpymiseen alueella. Tämä lisää hiilensidontaa. Vesienpalautus toteutetaan siten, että suojelualueen rajojen ulkopuolelta kaivetaan johdeoja tai -ojia veden luontaisia virtausreittejä matkien suojelualueen puolelle ja annetaan veden virrata suojelualueen sisälle. Helmi-elinympäristöohjelmaan 2021-2030 on kirjattu tavoitteeksi palauttaa vesiä kuivahtaneille suojelusoille 400 kohteella. Vesiä voidaan myös palauttaa jouto- ja kitumaille, jotka eivät ole varsinaisia suojelualueita.
Vesienpalautus onnistuu parhaiten aapasoilla. Aapasuon kovera pinnanmuoto mahdollistaa vesien johtamisen suon reunaosista keskustan suuntaan. Tämä mahdollistaa johdeojan suuntaamisen suojelusuon alueelle siten, että johdeojan pituus ei ole kohtuuttoman pitkä. Samoin vettymishaitat suojelusuon ulkopuolella ovat todennäköisesti vähäiset. Aapasuovyöhyke sijoittuu maantieteellisesti Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin alueelle. Eniten vesienpalautukseen soveltuvia kohteita on Pohjois-Pohjanmaalla.
Maanomistajalle tärkeää tietoa
Vesienpalautuksen huolellisella suunnittelulla estetään tai minimoidaan vettymishaitat suojelusuon viereiselle talousmetsälle. Maanomistajat ovat kiinnostuneita, miten heidän maidensa rajojen läheisyydessä vesiä ohjaillaan. Myös hiilensidontaan liittyvät kysymykset nousevat keskusteluissa esille. Siksi on tärkeää tunnistaa vesienpalautuksen vaikutukset suojelualueen ulkopuolella. Maanomistajan kannalta on merkitystä, aiheuttaako toimenpide vettymishaittaa hänen maallaan ja mikä on haitan merkitys puuston kasvun kannalta. Tärkeää on myös tietää, kuinka laajalle mahdollinen vettymishaitta voi ulottua. Maanomistajien innostumisella vesienpalautushankkeisiin, on tärkeä merkitys toimenpiteiden onnistumisessa ja siten vesienpalautuksiin liittyvän positiivisen ilmastovaikutuksen kannalta.
– On tärkeätä, että suunnittelemme huolella vesien palauttamisen, mutta on tärkeätä myös tunnistaa mahdollisten haittojen suuruus ja toimenpiteen merkitys monimuotoisuuden elpymisen ja hiilensidonnan kannalta, toteaa hankkeen projektipäällikkö Samuli Joensuu Tapiosta.
Vesienpalautuksen vaikutuksia seurataan viidellä kohteella
Vesienpalautuksen vaikutuksia seurataan hankkeessa vähintään viidellä testialueella, joille asennetaan pohjaveden korkeutta jatkuvasti mittaavat anturit. Näiden lisäksi koealueilla tehdään puustomittauksia ja otetaan lusto-, neulas- ja lehtinäytteitä. Alueista kaksi tulee olemaan ns. intensiivialueita, joilla mitataan edellä mainittujen lisäksi turpeen kasvihuonekaasujen hiilidioksidin ja metaanin päästöjä. Seuranta aloitetaan tänä vuonna ja vedenpalautus toteutetaan 2023. Seurantaa jatketaan vuoden 2024 loppuun. Seurannan avulla voidaan tunnistaa alueet, joilla vedenpinta nousee kriittiselle tasolle metsän kasvatuksen kannalta.
Hanketta toteuttavat yhteistyössä Tapio, Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus.
Hiili-Vespa-hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämä maankäyttösektorin Hiilestä kiinni – ilmastotoimenpidekokonaisuus. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä.
Lisätietoja
Samuli Joensuu, vesiensuojelun johtava asiantuntija, Tapio, samuli.joensuu@tapio.fi, puh. +358 29 432 6015
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija - metsäntuntija. Tarjoamme käytännön kokemukseen ja tutkimustietoon perustuvia asiantuntijapalveluita: luotettavaa tietoa, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Tapio jalkauttaa metsään ja luontoon liittyvää riippumatonta tietoa sekä toimintavaihtoehtoja metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön. Tapio kustantaa myös luontoaiheisia kirjoja. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tapio
Päivitetty Yhteismetsän vero-opas tarjoaa jäsenneltyä tietoa ja käytännönläheisiä esimerkkejä14.2.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhteismetsän vero-opas on kattava käsikirja yhteismetsän talousasioihin. Se sopii yhteismetsien luottamus- ja toimihenkilöille, kirjanpitäjille sekä yhteismetsän perustamista suunnitteleville.
EU kiinnostui maaperästä – miksi myös metsänomistajan pitäisi?1.2.2024 13:18:46 EET | Tiedote
Maaperä toimii kasvualustana, elinympäristönä, veden suodattajana, ravinteiden kierrättäjänä ja hiilivarastona. Siksi maaperän hyvästä kunnosta on syytä pitää huolta. Miten maaperä tulisi huomioida metsänhoidossa? Entä mitä uutta tuo tullessaan EU:n maaperädirektiivi suomalaisten metsien näkövinkkelistä? Metsäntuntijat-podcastin uudessa jaksossa aiheesta keskustelevat neuvotteleva virkamies Paula Perälä ympäristöministeriöstä, tutkija Tiina Törmänen Lukesta ja luonnonhoidon johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta.
Uudet suositukset metsien harvennuksiin ja luonnonhoitoon on julkaistu30.1.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Metsänhoidon suosituksia on viime vuonna uudistettu merkittävästi. Tuoreeseen tutkimustietoon pohjautuvia toimintamalleja on nyt saatavilla kasvatusmetsien harvennuksiin, luontokohteiden tunnistamiseen ja turvaamiseen, vesiensuojeluun ja suometsien hoitoon sekä energiapuun korjuuseen. Uudistukset esiteltiin Tapion järjestämässä webinaarissa 30.1.
Metsäisiä direktiiviluontotyyppejä käsittelevä raportti tuo lisätietoa EU:n biodiversiteettistrategian kansallisten sitoumusten valmisteluun17.1.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Luontodirektiivin toimeenpanoa tukevassa hankkeessa selvitettiin neljän puustoisen luontotyypin tilaa, niitä koskevia tietopuutteita ja keinoja luontotyyppien turvaamiseksi. Tuloksia esitellään webinaarissa keskiviikkona 17.1. klo 14–16.
Turvetuotantoon vuokratun alueen palautus on tärkeä vaihe turvetuottajalle ja maanomistajalle – uusi neuvontamateriaali antaa vinkkejä11.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Merkittävä osa Suomen turvetuotantoalueista sijaitsee vuokramailla. Maanomistajan kannattaa valmistautua alueensa palautukseen hyvissä ajoin, ja suunnitella uutta maankäyttöä huolellisesti. Tapion koostama neuvontamateriaali antaa tietoa erityisesti vuokrasopimuksen päättymisen vaiheeseen.