Kestävä Terveydenhuolto -hanke: Kustannusvaikuttavuus syntyy potilasryhmittäin
Jotta väestön terveyttä voidaan parantaa ja samalla kaventaa hyvinvointieroja, on tärkeää tunnistaa vaikuttavimmat menetelmät, prosessit ja ennaltaehkäisevät toimet sekä samanaikaisesti luopua heikosti vaikuttavista.
Apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta tutkii yhdessä Nordic Healthcare Groupin (NHG) ja Etuman kanssa sitä, millaisilla periaatteilla, rakenteilla ja prosesseilla terveydenhuollon palveluita voisi Suomessa priorisoida. Hänen mukaansa yksi ratkaisu on value based healthcare eli vaikuttavuusperustainen terveydenhuollon ajattelu.
”Ikuinen resurssipula ei katoa vain resursseja lisäämällä. Toimintaa seurataan nykyisin yksikkökohtaisesti, tarkastelemalla sairaalan tai terveyskeskuksen kuluja. Sen sijaan pitäisi tarkastella tarpeita sekä kustannusten ja saavutettujen hoitotulosten suhdetta asiakas- ja potilasryhmittäin – toisin sanoen sitä, mitä investoidulla rahalla tai resurssilla saadaan aikaan. Vasta kun alamme hahmottaa terveyseroja ja todellista kustannusvaikuttavuutta, resurssien käyttöä saadaan priorisoitua järkevästi”, Torkki sanoo.
Hän uskoo myös, että moni hankala asia on sivuutettu nykyisessä keskustelussa.
”Ammattilaisiin kohdistuu kestämätön paine, kun he joutuvat tekemään joka päivä valintoja työssään. Nykyistä avoimempi, läpinäkyvämpi ja systemaattisempi terveydenhuollon toimintojen priorisointisekä poliittisen ja ylimmän johdon ohjaus ovat keskeisiä, jotta voimme parantaa väestön terveyttä ja kaventaa hyvinvointieroja kestävällä tavalla,” Torkki lisää.
Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen mukaan ymmärrystä laadun ja kustannusvaikuttavuuden mittaamisesta pitää parantaa, ja erityisen tärkeää on luoda näiden mittaamiselle edellytykset Sote-uudistuksen yhteydessä
”Hoidon vaikuttavuuden mittaaminen on ennen kaikkea potilaan etu. Sote-palvelujen kehittämisessä ja muutosjohtamisessa tarvitaan tietoa siitä, millainen toiminta on ihmisten kannalta tarkoituksenmukaista, millaisista päätöksistä kustannukset syntyvät, ja miten päätöksiä on järkevä ohjeistaa”, sanoo Lääkäriliiton politiikka-toimialan johtaja Heikki Pärnänen.
Terveydenhuollon taloudellinen kestävyys edellyttää priorisointia. Kestävä terveydenhuolto -hanke toivoo, että priorisoinnin kehittämisestä käytäisiin laajapohjaista ja avointa yhteiskunnallista keskustelua, jotta rajallisten resurssien käyttämisestä voitaisiin päättää mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Priorisoinnin on perustuttava eettisesti hyväksyttäviin periaatteisiin, joissa korostuvat yhdenvertaisuus, hoidon tarve ja kustannusvaikuttavuus.
Terveydenhuollon kestävää rahoitusta uusilla hyvinvointialueilla pohdittiin Kestävä terveydenhuolto -hankkeen SuomiAreena-seminaarissa 12.7.2022
Lisätietoa Helsingin yliopiston, Nordic Healthcare Groupin (NHGja Etuman Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi -hankkeesta löytyy täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Paulus Torkki, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta,
p. 050 338 5500, paulus.torkki@helsinki.fi
Median yhteydenotot:
AbbVie, Kaisa Raitio, Head of Communications
puh. 040 545 0491, kaisa.raitio@abbvie.com
Tietoja julkaisijasta
Tietoa Kestävä Terveydenhuolto -hankkeesta:
Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja -ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta. Verkosto on perustettu 2015 ja siinä ovat mukana AbbVie, Hyvinvointiala HALI ry, Lääkäriliitto, SOSTE, Tehy ja YTHS.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta AbbVie Oy
Kestävä terveydenhuolto -verkosto: Priorisointi kaipaa avointa periaatekeskustelua – keskusteluun arvopohjasta tarvitaan myös kansalaisten näkemystä30.11.2023 10:30:00 EET | Tiedote
Miten Suomi pysyy terveydenhuollon kärjessä säästöpaineiden kasvaessa? Priorisointia ei tulisi nähdä vain säästökeinona, vaan päätöksentekona siitä, miten resursseja voidaan kohdentaa kaikkien kannalta mahdollisimman hyvin. Asiaan on monta näkökulmaa ja päätöksenteko jakautuu yhteiskunnassa usealle tasolle – monimutkainen asia vaatii paitsi ajantasaista ja kansalaisia osallistavaa keskustelua, myös selkeää ohjausta päätöksentekijöiltä.
Nimitysuutinen: AbbVie Suomen toimitusjohtajaksi Bernd Krones23.8.2023 09:42:32 EEST | Tiedote
AbbVie Suomen toimitusjohtajaksi on nimitetty Bernd Krones.
Kestävä terveydenhuolto -hanke: Terveydenhuollon pirullisia ongelmia ei ratkaista pikavoittoja tavoittelemalla28.6.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Kaikkea yhteiskunnallista päätöksentekoa haastaa nopeasti muuttuva toimintaympäristö, jossa asioiden välisiä suhteita on koko ajan vaikeampi hahmottaa. Myös terveydenhuollossa puhutaan ”pirullisista ongelmista”. Näihin lukeutuu esimerkiksi hyvinvointialueilla ajankohtainen palveluverkkojen rakentaminen – miten varmistetaan, että sairastuneet saavat oikeaan aikaan tarvitsemaansa palvelua ja hoitoa, kun rahat ovat tiukalla ja hoitajista huutava pula?
AbbVie sijoittui Great Place to Work 2023 –tutkimuksessa sijalle 3.27.4.2023 12:00:00 EEST | Tiedote
AbbVie Oy sijoittui Great Place to Work 2023 -tutkimuksessa keskisuurten organisaatioiden sarjassa sijalle 3. AbbVie Oy on Great Place to Work -tutkimuksessa parhaiten sijoittunut lääkeyritys
Tuore suomalaistutkimus: Atooppinen ihottuma on enemmän kuin pinnallinen ihovaiva. Mitä vaikeampi tauti, sitä enemmän liitännäissairauksia.13.4.2023 11:00:00 EEST | Tiedote
Tuore kansallinen atooppisen ihottuman vaikeusasteita sekä liitännäissairauksia selvittävä rekisteritutkimus osoittaa, että aikuisten atooppinen ihottuma voi kuormittaa elämää ja terveyttä monin eri tavoin. Atooppisen ihottuman vaikeusasteen kasvaessa, sen rinnalla esiintyy enemmän liitännäissairauksia kuten erilaisia infektioita, autoimmuunisairauksia, mielenterveysongelmia tai tuki- ja liikuntaelinsairauksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme