Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Pitkissä sopimuskorotuspaketeissa iso riski - ”olisi varmin tapa pitää yllä kuluttajahintoja”
Hintojen nousu jatkui rajuna myös kuukausitasolla erityisesti bensiinin ja ruuan kallistumisen seurauksena. Bensiinin hinta nousi lähes 12 prosenttia suhteessa toukokuuhun ja peräti 57 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Kokonaisuudessaan kuukausi-inflaatio oli 0,7 prosenttia, eli sen verran keskimääräisillä kulutustottumuksilla painotettu hintataso nousi yhden kuukauden aikana. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat kesäkuussa 10,9 prosenttia kalliimpia kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
”Alkukesästä inflaatio kiihtyi odotetun rajusti. Kesän edetessä on kuitenkin saatu hetkellistä helpotusta hintojen nousuun, sillä taantumahuolet ovat tuoneet öljyn maailmanmarkkinahintaa alas, mikä on laskenut polttoaineiden hintoja, vaikka bensa on toki edelleen totuttua kalliimpaa. Kokonaisuudessaan hintapaineet eivät silti ole kadonneet, vaan kuluttajahinnat nousevat edelleen laajalla rintamalla kustannuspaineiden ajamana”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Kaksi tuhannen taalan kysymystä liittyvät siihen, kuinka korkealle inflaatio enimmillään nousee ja kuinka pitkään kestää ennen kuin palataan tavanomaisempiin lukemiin.
”Täysin mahdotonta ei ole, että kesäkuun lukema jäisi vuoden inflaatiohuipuksi. Todennäköisempää silti on, että kovimmat inflaatiolukemat mitataan vasta syksyllä. Sen jälkeen tahti alkaa hidastua vuoden lopussa ja vielä selvemmin ensi vuoden alussa. Odotettavasti inflaatio jää silti ensi vuonnakin korkeammalle tasolle kuin mihin viime vuosina on totuttu. Oikeastaan sitä kannattaa melkein toivoa, koska hintojen nousun äkkipysäyksen aiheuttaja olisi todennäköisesti talouden ajautuminen rajuun taantumaan. Parempi tavoite on inflaation asteittainen hiipuminen”, Appelqvist sanoo.
Pitkiin sopimuskorotuksiin kätkeytyy iso riski
Appelqvist arvioi, että raaka-aineiden kallistuminen riittää ylläpitämään inflaatiopaineita vielä joitakin kuukausia, jos isompi taantuma vältetään, ja kysyntätilanne jatkuu vahvana tai ainakin tavanomaisena. Pidemmälle jatkuva hintojen kallistuminen edellyttäisi hänen mukaansa joko uusia kustannussokkeja energian ja raaka-aineiden maailmanmarkkinoilta tai kotimaisia kysyntää lisääviä toimia.
”Varmin tapa pitää yllä kuluttajahintojen nousua pidemmällä aikavälillä olisi tehdä pitkiä ja kalliita sopimuskorotuspaketteja syksyn työmarkkinaneuvotteluissa. Työvoiman voimakkaana jatkuva kysyntä tuo joka tapauksessa painetta palkkaliukumiin lähikuukausina. Ne eivät kuitenkaan koske kaikkia työntekijöitä eivätkä synnytä yhtä laajaa inflaatiopainetta”, Appelqvist sanoo.
Syksyllä sovittavien sopimuskorotusten osalta Appelqvist kehottaa katsomaan ensisijaisesti pidemmän aikavälin inflaatio-odotuksia, ei kuukausittaisia inflaatiolukuja, joita öljyn maailmanmarkkinahinta heiluttelee.
”Ymmärrän halun tehdä pidempiä sopimuksia, jotka takaavat työrauhan. Sellaisiin sopimuksiin voi kuitenkin tässä tilanteessa kätkeytyä kohtalaisen iso riski, kun talouden näkymät ovat sumeat, ja kulman takana saattaa odottaa taantuma”, toteaa Appelqvist.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka AppelqvistPääekonomisti
Puh:+358 44 263 1051jukka.appelqvist@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kauppakamarikysely: Vientiyritysten odotukset tulevalle vuodelle myönteisimmät vuosiin – Saksan miljardiluokan investointien toivotaan vauhdittavan vientiä26.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Kauppakamarien vientiyrityksille suunnattuun kyselyyn vastanneista yrityksistä 66 prosenttia odottaa viennin kasvavan vuonna 2026. Vuosi sitten vastaavaan aikaan kasvua seuraavalta vuodelta odotti 60 prosenttia vientiyrityksistä. Odotukset tulevasta vuodesta ovat positiivisimmat sitten vuoden 2022, jolloin vastaava kysymys esitettiin kyselyssä ensimmäisen kerran. Erityisesti Saksan miljardiluokan investointeihin infra-, digitalisaatio- ja puolustussektoreille asetetaan toiveita viennin ajuriksi myös Suomessa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Heikko kysyntätilanne nostaa työttömyyttä yhä synkempiin lukemiin – luvut murheellisia23.12.2025 08:48:57 EET | Tiedote
Marraskuun työllisyystilastot olivat odotuksiakin heikompia työttömyyden osalta. ”Edelleen silti pätee, että osasyy korkealle työttömyydelle on työvoiman tarjonnan korkea taso, mikä on lähtökohtaisesti myönteinen asia”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Isännöinnin eettinen neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta ja seitsemässä huomatusta22.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Isännöinnin eettinen neuvosto on saanut kahden toimintavuotensa aikana yhteensä 36 lausuntopyyntöä. Näistä 19:stä on annettu lausunnot. Neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta, seitsemässä huomautusta, kolmessa lausunto on ollut vapauttava ja yhtä ei otettu käsittelyyn.
Keskuskauppakamari: Näin ensi vuoden verotuksen muutokset vaikuttavat palkansaajiin ja työnantajiin22.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Ensi vuoden verotukseen tulee merkittäviä muutoksia, jotka on hyvä tiedostaa etukäteen. Monen palkansaajan verotus kevenee, mutta samalla työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu ja sähköautojen latausetu muuttuu veronalaiseksi. Lisäksi ensi vuodesta alkaen työnantaja saa korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut verovapaasti. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala kertoo ensi vuoden veromuutosten voittajat ja häviäjät.
Kiinteistöalalle 211 uutta LKV- ja LVV-välittäjää - kokelaita vähemmän kuin viime vuonna20.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 Suomessa laillistettiin 175 uutta kiinteistövälittäjää (LKV) ja 36 vuokrahuoneistojen välittäjää (LVV). Sekä osallistujia että hyväksytysti kokeen läpäisseitä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Huono markkinatilanne näkyy myös kokelasmäärissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme