Murrosiän ajoittuminen ei selitä poikien heikompaa koulumenestystä
16.8.2022 08:40:44 EEST | HUS | Tiedote
Poikien koulumenestys yläasteella on selkeästi tyttöjä huonompi, ja PISA-tutkimuksen mukaan ero on Suomessa suurin muihin Pohjoismaihin verrattuna.
”Murrosiän ajoittumisella on yhteys vain tyttöjen koulumenestykseen, mutta poikien heikompaa koulusuoriutumista ei murrosiän ajoittuminen selitä”, sanoo lääketieteen lisensiaatti ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Maria Suutela HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksesta.
Frontiers in Endochrinology -verkkojulkaisussa vastikään julkaistu tutkimus on Suutelan murrosiän yhteyksiä koulumenestykseen ja terveyteen käsittelevän väitöskirjan ensimmäinen artikkeli.
Murrosikä jäljitettiin kasvukäyristä
Tutkimuksessa käytettiin yli 13 000 vuosina 1997–2002 Espoossa syntyneen ja koulua käyneen tietoja. Nuorten murrosikä ajoitettiin kasvukäyristä, joista näkee nuoren kasvun kiihtymisestä kertovan huippukasvunopeuden. Kasvun nopeinta vaihetta edeltää murrosiän ensimerkit eli tytöillä rintarauhasen ja pojilla kivesten kasvun käynnistyminen. Kasvutiedot saatiin neuvolan ja kouluterveyshuollon tietojärjestelmistä. Tytöillä huippukasvunopeus oli noin 11,4-vuotiaana ja pojilla 13,5-vuotiaana.
Lisäksi koottiin tiedot nuorten 6., 7. ja 9. luokan matematiikan, äidinkielen, englannin ja liikunnan arvosanoista Wilma-järjestelmästä.
Kootut tiedot yhdistettiin ja mukautettiin nuorten syntymäkuukauteen ja koulun alueen sosio-ekonomiseen asemaan.
Tytöt kaikissa tutkimuksen lukuaineissa poikia parempia
Tutkimuksesta selvisi, ettei murrosiän ajoittumisella ollut yhteyttä poikien lukuaineiden arvosanoihin. Tosin poikien koululiikunta-arvosanaan murrosiällä oli vähäinen yhteys: mitä myöhemmin poikien murrosikä alkoi, sitä paremmin he pärjäsivät koululiikunnassa.
”Yllätyin siitä, ettei murrosiän ajoittuminen vaikuttanut poikien koulumenestykseen, erityisesti matematiikan arvosanoihin. Matematiikan oppiminen on pitkälti koulun varassa, kun taas englanninkielelle altistutaan koulun ulkopuolella”, Maria Suutela pohtii.
Tyttöjen murrosiän ajoittumisella oli sen sijaan yhteys liikunnan lisäksi myös matematiikan kouluarvosanoihin: mitä myöhemmin murrosikä alkoi, sitä paremmin he näissä aineissa menestyivät. Aikainen murrosikä puolestaan nosti tyttöjen englannin kielen arvosanoja.
Tytöt pärjäsivät koulussa kaikissa vertailluissa aineissa paremmin kuin pojat. Koska poikien koulumenestys on selkeästi huonompi kuin tyttöjen, on Suutelan mukaan asiaa tutkittava lisää.
”Tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä ei pitäisi olla suuria eroja. Koulumenestys yläasteella on merkityksellinen nuorten jatko-opintojen ja tulevaisuuden kannalta. Mikäli löydämme syyn, voimme vaikuttaa asiaan”, Suutela toteaa.
”Tutkimuksessa selvisi jälleen pieni pala murrosiän mysteeristä”, sanoo väitöskirjatyön toinen ohjaaja, lastenendokrinologi Matti Hero Uudesta lastensairaalasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lääketieteen lisensiaatti Maria Suutela, maria.suutela@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Ögonhålefrakturer med lindriga symtom kräver inte operativ behandling i ett tidigt skede27.3.2026 07:59:30 EET | Pressmeddelande
En studie som gjorts hos HUS mun- och käkkirurgi visar att ögonhålefrakturer (blow-out-frakturer) med lindriga eller inga symtom inte behöver operativ behandling i ett tidigt skede. Vårdpraxisen har minskat antalet operationer med upp till 50–70 procent på årsnivå.
Lieväoireinen silmäkuopan sysäysmurtuma ei vaadi varhaista leikkaushoitoa27.3.2026 07:59:30 EET | Tiedote
HUSin suu- ja leukakirurgialla tehty tutkimus osoittaa, että lieväoireisten tai oireettomien silmäkuopan sysäysmurtumien varhainen leikkaushoito ei ole tarpeellista. Hoitokäytäntö on vähentänyt leikkausmääriä vuositasolla jopa 50–70 prosenttia.
HUS på väg mot ett ISO 9001-kvalitetscertifikat som omfattar hela sammanslutningen25.3.2026 15:08:17 EET | Pressmeddelande
År 2024 började HUS bygga upp kvalitetshanteringssystemet ISO 9001 för hela organisationen. Nu har de första enheterna certifierats och målet är att certifiera hela organisationen före början av 2027.
HUS matkalla kohti yhtymälaajuista ISO 9001 -laatusertifikaattia25.3.2026 15:08:17 EET | Tiedote
HUS käynnisti vuonna 2024 koko organisaation laajuisen ISO 9001 -laadunhallintajärjestelmän rakentamisen. Nyt ensimmäiset yksiköt on sertifioitu ja tavoitteena on sertifioida koko organisaatio alkuvuoteen 2027 mennessä.
Operativ behandling ett effektivt alternativ vid överarmsfrakturer24.3.2026 12:08:43 EET | Pressmeddelande
En finländsk randomiserad studie visar att operativ behandling av frakturer i överarmen blir förmånligare för samhället än behandling med ortos det vill säga ett yttre stödförband.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme