Itä-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunta: Vieraskielisyys ja maahanmuuttajuus eivät saisi olla perusteluja ohjata asiakas työllisyyden kuntakokeiluun (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala)
Itä-Suomessa järjestöt tuottavat merkityksellisiä ja tuloksellisia palveluita kunnille ja TE-toimistoille. Työllisyyden kuntakokeilun myötä palvelutarjonta on pirstaloitunut ja osa hyvistä palveluista on poistunut. Itä-Suomen ETNO kannustaa työllisyyden kuntakokeiluja arvioimaan uudelleen niitä järjestöjen tuottamia palveluja, jotka olivat käytössä ennen työllisyyden kuntakokeiluja.
Neuvottelukunnassa toimivat järjestöt kokevat, että työllisyyden kuntakokeiluissa tehdyt kehittämistoimet eivät ole edistäneet järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä. ETNO esittää, että työllisyyden kuntakokeiluissa järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistetään. Järjestöt tuntevat kohderyhmänsä ja tuottavat matalan kynnyksen palveluita, joita työllisyyden kuntakokeiluissa tulee paremmin hyödyntää. Kunnan ja hyvinvointialueen välistä roolijakoa tulee myös selkeyttää.
Maahanmuuttajuus ei tule olla kuntakokeiluun määrittävä tekijä
Työllisyyden kuntakokeiluun on määritelty asiakkaiksi kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa kokeilualueiden TE-toimistoissa.
Itä-Suomen ETNO katsoo, että ihmisten ohjaaminen työllisyyden kuntakokeiluun pelkästään maahanmuuttajuuden ja vieraskielisyyden perusteella on rakenteellisesti syrjivä. Työllisyyden kuntakokeilun lähtökohtana tulee olla yksilöllinen ja tarvelähtöinen asiakkuus, jossa maahanmuuttajuus tai vieraskielisyys ei tule olla määräävänä tekijänä.
Henkilöstön erityisosaaminen varmistettava
Itä-Suomen ETNO haluaa työllisyyden kuntakokeiluissa kiinnitettävän huomiota työntekijöiden ammatilliseen osaamiseen vieraskielisissä asiakkuuksissa. Erityisosaaminen korostuu, kun tavoitellaan yksilöllistä ja yhdenvertaista asiakastyötä. Erityisosaamista tarvitaan myös, kun asiakkuuksissa on mm. luku- ja kirjoitustaidottomia henkilöitä.
Neuvottelukunta pyytää kiinnittämään huomiota, että työllisyyden kuntakokeiluihin saadaan rekrytoitua riittävästi henkilöstöä, joilla on koulutusta tai työkokemusta kulttuurisensitiivisestä ja kotouttavasta työstä.
Itä-Suomen ETNO kannustaa työllisyyden kuntakokeiluja mahdollistamaan asiakkaille osallisuutta palveluita kehitettäessä sekä tarjoamaan erilaisia tapoja antaa palautetta. Tämä tulee huomioida mm. silloin, kun palvelut edellyttävät digitaitoja tai virheetöntä suomen kieltä.
Vaatimukseksi vain työtehtävien mukainen suomen kielen taito
Tarvelähtöinen ja oikea-aikainen palveluohjaus on keskeisessä roolissa kotoutumisessa. Suomen kielen osaaminen on avain työelämään ja opintoihin. Itä-Suomessa maahanmuuttajille räätälöityihin kotoutumiskoulutuksiin joutuu paikoin jonottamaan liian kauan, mikä ei ole kenenkään edun mukaista tai edistä kotoutumista. Osa on ollut myös tyytymättömiä koulutuksiin.
Suomalainen yhteiskunta on näyttänyt ketteryytensä ukrainalaisten pakolaisten kanssa muun muassa tarjoamalla lyhyitä koulutuksia lähes välittömästi maahan saapumisen jälkeen. Itä-Suomen ETNO näkee tärkeänä, että kaikille maahanmuuttajille taataan nopea pääsy kotoutumiskoulutuksiin tai järjestöjen tuottamiin palveluihin. Asiakkaiden palveluohjauksessa tulee entistä enemmän huomioida yksilölliset tavoitteet ja jatkopolut.
Työelämässä selviytyäkseen suomen kielen taidon on oltava riittävää. Itä-Suomen ETNO kannustaa työllisyyden kuntakokeiluja kiinnittämään huomiota siihen, että asiakkaiden kielitaitoa pystytään riittävästi arvioimaan työelämään tai opintoihin ohjattaessa. Neuvottelukunta toivoo, että työnantajat eivät vaadi sellaista suomen kielen taitotasoa, jota työtehtävät eivät edellytä. On tärkeää, että työllisyyden kuntakokeiluissa kehitetään yhteistyötä työnantajien kanssa, jotta kotoutuja-asiakas voi oppia kieltä myös työpaikalla.
Kuntakokeilun tavoitteet näkyviksi
Työllisyyden kuntakokeiluissa on ollut tarkoitus kehittää uusia toimintamalleja ja palvelupolkuja. Tavoitteena on ollut entistä vaikuttavammat työllisyyspalvelut.
Työ- ja elinkeinoministeriön aloittaman kokeilun tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille.
Itä-Suomen ETNO pitää tärkeänä, että työllisyyden kuntakokeiluissa saavutetuista tuloksista tiedotetaan. Neuvottelukunta haluaisi tietää, mitkä ovat tavoitteet asiakastyössä ja kuinka ne on saavutettu, montako maahanmuuttajataustaista työnhakijaa on työllistynyt palkkatöihin tai kuinka moni asiakas on aloittanut opinnot. Lisäksi Itä-Suomen ETNO:a kiinnostaa, miten työllisyyden kuntakokeiluissa on pystytty vastaamaan Itä-Suomen työvoimapulan haasteisiin ja miten työnantajien kanssa tehdään yhteistyötä.
Mikä on ETNO?
Valtioneuvoston asetuksessa etnisten suhteiden neuvottelukunnasta (771/2015) säädetään valtakunnallisen neuvottelukunnan lisäksi seitsemästä alueellisesta neuvottelukunnasta, joista yksi on Itä-Suomen ETNO.
Alueellisen neuvottelukunnan tehtävänä on edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välillä. ETNO toimii asiantuntijaelimenä tekemällä esityksiä ja aloitteita maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan eri osa-alueiden kehittämiseksi.
Itä-Suomen ETNO:n toimialueena on Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Toiminnassa on mukana järjestöjä, kuntia ja valtion organisaatioita. Itä-Suomen ETNO:ssa ovat jäseninä tai pysyvinä asiantuntijoina seuraavat järjestöt: Suomi-Venäjä-seura ry Itä-Suomen alue, Kompassi Kuopion Setlementti Puijola ry, Monikulttuurityö Mimosa ry, Suomen Punainen Risti Savo-Karjalan piiri, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni ry, JHL, STTK ja EK.
Lue lisää: https://oikeusministerio.fi/alueelliset-etno-neuvottelukunnat
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Itä-Suomen ETNO:n puheenjohtaja Pekka Vähäkangas, Kuopion kaupunki, p. 017 182 804
Itä-Suomen ETNO:n varapuheenjohtaja Elena Chiksoeva, p. 040 963 0248
Itä-Suomen ETNO:n koordinaattori, maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 040 718 1414
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande
Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).
Velholehteä etsitään Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa - velholehdellä elää erityisesti suojeltava varjotupsukoi14.8.2025 13:51:56 EEST | Tiedote
Varjotupsukoi (Mompha terminella) on erityisesti suojeltava mikroperhoslaji, joka on sidonnainen harvalukuiseen pikkuvelholehteen (Circaea alpina), jota kutsutaan myös yövarjon lumoojaksi. Pikkuvelholehti on itsepölytteinen kasvi, joka kasvaa lähteissä, lähdekorvissa ja edustavissa kosteissa lehdoissa ja korpinoroissa. Avohakkuut ja ojitukset ovat tuhonneet lukuisia esiintymiä mikä on vaikuttanut myös varjotupsukoin uhanalaisuuteen (esiintymien pirstoutuminen).
Sinilevää on edelleen Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)14.8.2025 11:58:04 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintoja on tehty Lounais-Suomen merialueilla edelleen tällä viikolla. Sisävesien vakiohavaintopaikoilta sinilevää ei kuitenkaan ole pääasiassa enää tavattu. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Valtatien 6 tiesuunnitelma käynnistyy Onkamon ja Honkavaaran välillä Tohmajärvellä ja Joensuussa (Pohjois-Karjala)14.8.2025 10:06:28 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskus aloittaa valtatien 6:n tiesuunnitelman laatimisen Tohmajärven Onkamon ja Joensuun Honkavaaran väliselle osuudelle. Tiesuunnitelma on jatkoa vuonna 2024 valmistuneelle valtatien 6 parantamisen toimenpideselvitykselle välillä Onkamo-Reijola ja vuonna 2021 valmistuneelle valtatien 6 Imatra-Joensuu esiselvitykselle.
Saimaannorpan suojelusta kaupalliselle kalastukselle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta vuosina 2024–2027 myönnettävä avustushaku avautunut (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)1.8.2025 14:06:37 EEST | Tiedote
Saimaannorpan suojelu rajoittaa kaupallista kalastusta. Norpat myös heikentävät pyydysten tuottoa. Näiden taloudellisten menetysten vuoksi kaupallisille kalastajille on suunnattu avustus vuosille 2024-27. Avustus on haettavissa elokuun ajan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme