Nopeammin vanhenevien liikkumiskyky heikkenee aiemmin
31.8.2022 08:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Saman ikäisten ihmisten toimintakyky voi poiketa toisistaan paljon. Ikääntyessä myös toimintakyvyn heikkenemistahti on yksilöllinen. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, onko biologinen ikääntymisnopeus yhteydessä ikääntyvien naisten toimintakykyyn ja sen heikkenemiseen.
Tutkittavien biologinen ikä määritettiin usealla epigeneettisellä kellolla. Epigeneettiset kellot ovat koneoppimismenetelmillä kehitettyjä algoritmeja, jotka on kehitetty ennusteiksi esimerkiksi kalenteri-iälle tai eliniän pituudelle. Kellot perustuvat muutoksiin DNA:n metylaatiotasoissa.
– Tutkimuksessa havaittiin, että kiihtynyt biologinen ikääntyminen oli yhteydessä heikompaan suoritukseen toimintakykytesteissä. Tämä yhteys havaittiin kuitenkin vain uudemmalla, eliniän pituuden ennusteeksi kehitetyllä kellolla. Muilla kelloilla yhteyksiä ei havaittu tai ne olivat satunnaisia, kertoo tutkijatohtori Tiina Föhr liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimukseen osallistui yli 400 noin 70-vuotiasta naista. Heidän fyysinen toimintakykynsä mitattiin erilaisilla liikkumiskyky- ja lihasvoimatesteillä sekä lähtötilanteessa että kolmen vuoden seurannan jälkeen.
Föhr tarkentaa, että uudella kellolla mitattu nopeampi biologinen ikääntyminen oli yhteydessä heikompaan suoritukseen liikkumiskykytesteissä. Kolmen vuoden seurannassa nopeampi ikääntyminen oli yhteydessä sekä liikkumiskyvyn että polven ja nilkan ojennusvoiman heikkenemiseen.
– Jos pystyisimme tunnistamaan toimintakyvyn heikkenemisen riskissä olevat henkilöt luotettavasti, voitaisiin tarjota räätälöityjä ja juuri tietylle henkilölle tehokkaita toimenpiteitä, jotka edistävät elämänlaadun säilymistä vanhuudessa, Föhr lisää.
Nykyiset epigeneettiset kellot vaativat vielä lisäkehittelyä ennen kuin niitä voidaan käyttää toimintakyvyn heikkenemisen riskissä olevien yksilöiden tunnistamiseen esimerkiksi terveydenhuollossa.
Tutkittavat olivat ikääntyviä 63–76-vuotiaita naisia, jotka osallistuivat Finnish Twin Study on Aging -tutkimukseen.
AGE-X-tutkimusprojektia johtaa akatemiatutkija Elina Sillanpää. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettava projekti toteutetaan yhteistyössä Suomen Molekyylilääketieteen instituutin kanssa. Tutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia, Juho Vainion säätiö ja Yrjö Jahnssonin säätiö.
Alkuperäinen artikkeli
Föhr, T., Törmäkangas, T., Lankila, H., Viljanen, A., Rantanen, T., Ollikainen, M. Kaprio, J. & Sillanpää, E. The Association Between Epigenetic Clocks and Physical Functioning in Older Women: A 3-Year Follow-up, The Journals of Gerontology: Series A. 2022;77(8):1569–1576. https://doi.org/10.1093/gerona/glab270
Lisätietoa
Tiina Föhr
tutkijatohtori
tiina.m.fohr@jyu.fi
+358 40 705 4858
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
