Nopeammin vanhenevien liikkumiskyky heikkenee aiemmin
31.8.2022 08:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Saman ikäisten ihmisten toimintakyky voi poiketa toisistaan paljon. Ikääntyessä myös toimintakyvyn heikkenemistahti on yksilöllinen. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, onko biologinen ikääntymisnopeus yhteydessä ikääntyvien naisten toimintakykyyn ja sen heikkenemiseen.
Tutkittavien biologinen ikä määritettiin usealla epigeneettisellä kellolla. Epigeneettiset kellot ovat koneoppimismenetelmillä kehitettyjä algoritmeja, jotka on kehitetty ennusteiksi esimerkiksi kalenteri-iälle tai eliniän pituudelle. Kellot perustuvat muutoksiin DNA:n metylaatiotasoissa.
– Tutkimuksessa havaittiin, että kiihtynyt biologinen ikääntyminen oli yhteydessä heikompaan suoritukseen toimintakykytesteissä. Tämä yhteys havaittiin kuitenkin vain uudemmalla, eliniän pituuden ennusteeksi kehitetyllä kellolla. Muilla kelloilla yhteyksiä ei havaittu tai ne olivat satunnaisia, kertoo tutkijatohtori Tiina Föhr liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimukseen osallistui yli 400 noin 70-vuotiasta naista. Heidän fyysinen toimintakykynsä mitattiin erilaisilla liikkumiskyky- ja lihasvoimatesteillä sekä lähtötilanteessa että kolmen vuoden seurannan jälkeen.
Föhr tarkentaa, että uudella kellolla mitattu nopeampi biologinen ikääntyminen oli yhteydessä heikompaan suoritukseen liikkumiskykytesteissä. Kolmen vuoden seurannassa nopeampi ikääntyminen oli yhteydessä sekä liikkumiskyvyn että polven ja nilkan ojennusvoiman heikkenemiseen.
– Jos pystyisimme tunnistamaan toimintakyvyn heikkenemisen riskissä olevat henkilöt luotettavasti, voitaisiin tarjota räätälöityjä ja juuri tietylle henkilölle tehokkaita toimenpiteitä, jotka edistävät elämänlaadun säilymistä vanhuudessa, Föhr lisää.
Nykyiset epigeneettiset kellot vaativat vielä lisäkehittelyä ennen kuin niitä voidaan käyttää toimintakyvyn heikkenemisen riskissä olevien yksilöiden tunnistamiseen esimerkiksi terveydenhuollossa.
Tutkittavat olivat ikääntyviä 63–76-vuotiaita naisia, jotka osallistuivat Finnish Twin Study on Aging -tutkimukseen.
AGE-X-tutkimusprojektia johtaa akatemiatutkija Elina Sillanpää. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettava projekti toteutetaan yhteistyössä Suomen Molekyylilääketieteen instituutin kanssa. Tutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia, Juho Vainion säätiö ja Yrjö Jahnssonin säätiö.
Alkuperäinen artikkeli
Föhr, T., Törmäkangas, T., Lankila, H., Viljanen, A., Rantanen, T., Ollikainen, M. Kaprio, J. & Sillanpää, E. The Association Between Epigenetic Clocks and Physical Functioning in Older Women: A 3-Year Follow-up, The Journals of Gerontology: Series A. 2022;77(8):1569–1576. https://doi.org/10.1093/gerona/glab270
Lisätietoa
Tiina Föhr
tutkijatohtori
tiina.m.fohr@jyu.fi
+358 40 705 4858
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Rehtori Jari Ojala: Yliopistot kovien ulkoisten paineiden kourissa2.9.2026 14:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston lukuvuoden 2026-2027 avajaiset 2.9.2026 Rehtori Jari Ojalan avajaispuhe (Vapaa julkaistavaksi 2.9. klo 14)
Kuinka paljon avohakkuita luonto kestää? Tutkimus määrittää boreaalisten metsälintujen ekologisen rajan2.9.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus on ensimmäistä kertaa määrittänyt raja-arvon avohakkuiden ekologisesti kestävälle määrälle boreaalisissa metsissä. Tutkimuksen mukaan vanhojen metsien lintulajit tarvitsevat säilyäkseen joko pidemmän, noin 90 vuoden kiertoajan metsätaloudessa tai sen, että noin 20 prosenttia metsistä jätetään kokonaan avohakkuiden ulkopuolelle. Tulokset tarjoavat konkreettisen tavoitteen metsien ekologisesti kestävälle käytölle.
Susanna Huovinen on valittu Jyväskylän yliopiston vuoden alumniksi 20261.9.2026 18:00:00 EEST | Tiedote
Susanna Huovinen on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1998 pääaineenaan yhteiskuntapolitiikka.
Suomessa kehitetty hoitomalli vähensi huomattavasti psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta Britanniassa31.8.2026 08:31:45 EEST | Tiedote
Suomessa kehitetty avoimen dialogin hoitomalli vähensi psykiatrisen sairaalahoidon ja erikoissairaanhoitoon palaamisen tarvetta Isossa-Britanniassa toteutetussa ODDESSI-tutkimuksessa. Avoimen dialogin ryhmässä sairaalahoitoon joutui 21 prosenttia osallistujista, kun tavanomaisen hoidon ryhmässä osuus oli 44 prosenttia. Alan johtavassa The Lancet Psychiatry -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan avoimen dialogin mukaista hoitoa saaneet arvioivat kahden vuoden seurannassa myös toipumisensa, elämänlaatunsa ja tyytyväisyytensä palveluihin paremmiksi kuin tavanomaista hoitoa saaneet. Tutkimuksen ennalta määritellyssä ensisijaisessa päätetapahtumassa, oireiden uusiutumiseen kuluneessa ajassa, ei kuitenkaan havaittu eroa ryhmien välillä.
Jyväskylän yliopisto on mukana merkittävässä EU Horizon Twinning -hankkeessa – tavoitteena rakentaa entisen Jugoslavian perinnön ympärille kansainvälinen osaamiskeskittymä.28.8.2026 10:00:00 EEST | Uutinen
Euroopan komissio on myöntänyt 1,5 miljoonan euron rahoituksen Jyväskylän yliopiston, Erfurtin yliopiston, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja slovenialaisen Institute IRRIS:in yhteiselle BORDER ECHOES -hankkeelle. Suomalaisten partnerien tehtävänä on tukea Sloveniassa tehtävää pioneerityötä muistitiedon tallentamiseen ja jatkokäyttöön liittyen. Rahoituksesta kolmannes suuntautuu hankkeen suomalaisille partnereille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
