Nopeammin vanhenevien liikkumiskyky heikkenee aiemmin
31.8.2022 08:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Saman ikäisten ihmisten toimintakyky voi poiketa toisistaan paljon. Ikääntyessä myös toimintakyvyn heikkenemistahti on yksilöllinen. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, onko biologinen ikääntymisnopeus yhteydessä ikääntyvien naisten toimintakykyyn ja sen heikkenemiseen.
Tutkittavien biologinen ikä määritettiin usealla epigeneettisellä kellolla. Epigeneettiset kellot ovat koneoppimismenetelmillä kehitettyjä algoritmeja, jotka on kehitetty ennusteiksi esimerkiksi kalenteri-iälle tai eliniän pituudelle. Kellot perustuvat muutoksiin DNA:n metylaatiotasoissa.
– Tutkimuksessa havaittiin, että kiihtynyt biologinen ikääntyminen oli yhteydessä heikompaan suoritukseen toimintakykytesteissä. Tämä yhteys havaittiin kuitenkin vain uudemmalla, eliniän pituuden ennusteeksi kehitetyllä kellolla. Muilla kelloilla yhteyksiä ei havaittu tai ne olivat satunnaisia, kertoo tutkijatohtori Tiina Föhr liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimukseen osallistui yli 400 noin 70-vuotiasta naista. Heidän fyysinen toimintakykynsä mitattiin erilaisilla liikkumiskyky- ja lihasvoimatesteillä sekä lähtötilanteessa että kolmen vuoden seurannan jälkeen.
Föhr tarkentaa, että uudella kellolla mitattu nopeampi biologinen ikääntyminen oli yhteydessä heikompaan suoritukseen liikkumiskykytesteissä. Kolmen vuoden seurannassa nopeampi ikääntyminen oli yhteydessä sekä liikkumiskyvyn että polven ja nilkan ojennusvoiman heikkenemiseen.
– Jos pystyisimme tunnistamaan toimintakyvyn heikkenemisen riskissä olevat henkilöt luotettavasti, voitaisiin tarjota räätälöityjä ja juuri tietylle henkilölle tehokkaita toimenpiteitä, jotka edistävät elämänlaadun säilymistä vanhuudessa, Föhr lisää.
Nykyiset epigeneettiset kellot vaativat vielä lisäkehittelyä ennen kuin niitä voidaan käyttää toimintakyvyn heikkenemisen riskissä olevien yksilöiden tunnistamiseen esimerkiksi terveydenhuollossa.
Tutkittavat olivat ikääntyviä 63–76-vuotiaita naisia, jotka osallistuivat Finnish Twin Study on Aging -tutkimukseen.
AGE-X-tutkimusprojektia johtaa akatemiatutkija Elina Sillanpää. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettava projekti toteutetaan yhteistyössä Suomen Molekyylilääketieteen instituutin kanssa. Tutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia, Juho Vainion säätiö ja Yrjö Jahnssonin säätiö.
Alkuperäinen artikkeli
Föhr, T., Törmäkangas, T., Lankila, H., Viljanen, A., Rantanen, T., Ollikainen, M. Kaprio, J. & Sillanpää, E. The Association Between Epigenetic Clocks and Physical Functioning in Older Women: A 3-Year Follow-up, The Journals of Gerontology: Series A. 2022;77(8):1569–1576. https://doi.org/10.1093/gerona/glab270
Lisätietoa
Tiina Föhr
tutkijatohtori
tiina.m.fohr@jyu.fi
+358 40 705 4858
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uusi tutkimus paljastaa, miten puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon12.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet, miten puolijohdemateriaalit mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon (valo)sähkökemiallisesti. Uudenlaiset atomitason simulaatiot ja tarkat sähkökemialliset kokeet paljastavat reaktioiden perusmekanismeja ja tukevat uusien materiaalien kehittämistä. Tutkimus myös tunnisti uuden ilmiön: ulkoisen potentiaalin synnyttämät paikalliset varaukset voivat aktivoida reaktion TiO₂‑puolijohde-elektrodien pinnalla.
Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan11.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
