Nopeammin vanhenevien liikkumiskyky heikkenee aiemmin

Saman ikäisten ihmisten toimintakyky voi poiketa toisistaan paljon. Ikääntyessä myös toimintakyvyn heikkenemistahti on yksilöllinen. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, onko biologinen ikääntymisnopeus yhteydessä ikääntyvien naisten toimintakykyyn ja sen heikkenemiseen.
Tutkittavien biologinen ikä määritettiin usealla epigeneettisellä kellolla. Epigeneettiset kellot ovat koneoppimismenetelmillä kehitettyjä algoritmeja, jotka on kehitetty ennusteiksi esimerkiksi kalenteri-iälle tai eliniän pituudelle. Kellot perustuvat muutoksiin DNA:n metylaatiotasoissa.
– Tutkimuksessa havaittiin, että kiihtynyt biologinen ikääntyminen oli yhteydessä heikompaan suoritukseen toimintakykytesteissä. Tämä yhteys havaittiin kuitenkin vain uudemmalla, eliniän pituuden ennusteeksi kehitetyllä kellolla. Muilla kelloilla yhteyksiä ei havaittu tai ne olivat satunnaisia, kertoo tutkijatohtori Tiina Föhr liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimukseen osallistui yli 400 noin 70-vuotiasta naista. Heidän fyysinen toimintakykynsä mitattiin erilaisilla liikkumiskyky- ja lihasvoimatesteillä sekä lähtötilanteessa että kolmen vuoden seurannan jälkeen.
Föhr tarkentaa, että uudella kellolla mitattu nopeampi biologinen ikääntyminen oli yhteydessä heikompaan suoritukseen liikkumiskykytesteissä. Kolmen vuoden seurannassa nopeampi ikääntyminen oli yhteydessä sekä liikkumiskyvyn että polven ja nilkan ojennusvoiman heikkenemiseen.
– Jos pystyisimme tunnistamaan toimintakyvyn heikkenemisen riskissä olevat henkilöt luotettavasti, voitaisiin tarjota räätälöityjä ja juuri tietylle henkilölle tehokkaita toimenpiteitä, jotka edistävät elämänlaadun säilymistä vanhuudessa, Föhr lisää.
Nykyiset epigeneettiset kellot vaativat vielä lisäkehittelyä ennen kuin niitä voidaan käyttää toimintakyvyn heikkenemisen riskissä olevien yksilöiden tunnistamiseen esimerkiksi terveydenhuollossa.
Tutkittavat olivat ikääntyviä 63–76-vuotiaita naisia, jotka osallistuivat Finnish Twin Study on Aging -tutkimukseen.
AGE-X-tutkimusprojektia johtaa akatemiatutkija Elina Sillanpää. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettava projekti toteutetaan yhteistyössä Suomen Molekyylilääketieteen instituutin kanssa. Tutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia, Juho Vainion säätiö ja Yrjö Jahnssonin säätiö.
Alkuperäinen artikkeli
Föhr, T., Törmäkangas, T., Lankila, H., Viljanen, A., Rantanen, T., Ollikainen, M. Kaprio, J. & Sillanpää, E. The Association Between Epigenetic Clocks and Physical Functioning in Older Women: A 3-Year Follow-up, The Journals of Gerontology: Series A. 2022;77(8):1569–1576. https://doi.org/10.1093/gerona/glab270
Lisätietoa
Tiina Föhr
tutkijatohtori
tiina.m.fohr@jyu.fi
+358 40 705 4858
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Viisaus ei ole pelkkää tietämistä8.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus haastaa arkikäsitykset viisaudesta. Toisin kuin usein ajatellaan, pelkkä tieto ei tee ihmistä viisaaksi.
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.20257.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta7.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme