Nopeammin vanhenevien liikkumiskyky heikkenee aiemmin
31.8.2022 08:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Saman ikäisten ihmisten toimintakyky voi poiketa toisistaan paljon. Ikääntyessä myös toimintakyvyn heikkenemistahti on yksilöllinen. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, onko biologinen ikääntymisnopeus yhteydessä ikääntyvien naisten toimintakykyyn ja sen heikkenemiseen.
Tutkittavien biologinen ikä määritettiin usealla epigeneettisellä kellolla. Epigeneettiset kellot ovat koneoppimismenetelmillä kehitettyjä algoritmeja, jotka on kehitetty ennusteiksi esimerkiksi kalenteri-iälle tai eliniän pituudelle. Kellot perustuvat muutoksiin DNA:n metylaatiotasoissa.
– Tutkimuksessa havaittiin, että kiihtynyt biologinen ikääntyminen oli yhteydessä heikompaan suoritukseen toimintakykytesteissä. Tämä yhteys havaittiin kuitenkin vain uudemmalla, eliniän pituuden ennusteeksi kehitetyllä kellolla. Muilla kelloilla yhteyksiä ei havaittu tai ne olivat satunnaisia, kertoo tutkijatohtori Tiina Föhr liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimukseen osallistui yli 400 noin 70-vuotiasta naista. Heidän fyysinen toimintakykynsä mitattiin erilaisilla liikkumiskyky- ja lihasvoimatesteillä sekä lähtötilanteessa että kolmen vuoden seurannan jälkeen.
Föhr tarkentaa, että uudella kellolla mitattu nopeampi biologinen ikääntyminen oli yhteydessä heikompaan suoritukseen liikkumiskykytesteissä. Kolmen vuoden seurannassa nopeampi ikääntyminen oli yhteydessä sekä liikkumiskyvyn että polven ja nilkan ojennusvoiman heikkenemiseen.
– Jos pystyisimme tunnistamaan toimintakyvyn heikkenemisen riskissä olevat henkilöt luotettavasti, voitaisiin tarjota räätälöityjä ja juuri tietylle henkilölle tehokkaita toimenpiteitä, jotka edistävät elämänlaadun säilymistä vanhuudessa, Föhr lisää.
Nykyiset epigeneettiset kellot vaativat vielä lisäkehittelyä ennen kuin niitä voidaan käyttää toimintakyvyn heikkenemisen riskissä olevien yksilöiden tunnistamiseen esimerkiksi terveydenhuollossa.
Tutkittavat olivat ikääntyviä 63–76-vuotiaita naisia, jotka osallistuivat Finnish Twin Study on Aging -tutkimukseen.
AGE-X-tutkimusprojektia johtaa akatemiatutkija Elina Sillanpää. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettava projekti toteutetaan yhteistyössä Suomen Molekyylilääketieteen instituutin kanssa. Tutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia, Juho Vainion säätiö ja Yrjö Jahnssonin säätiö.
Alkuperäinen artikkeli
Föhr, T., Törmäkangas, T., Lankila, H., Viljanen, A., Rantanen, T., Ollikainen, M. Kaprio, J. & Sillanpää, E. The Association Between Epigenetic Clocks and Physical Functioning in Older Women: A 3-Year Follow-up, The Journals of Gerontology: Series A. 2022;77(8):1569–1576. https://doi.org/10.1093/gerona/glab270
Lisätietoa
Tiina Föhr
tutkijatohtori
tiina.m.fohr@jyu.fi
+358 40 705 4858
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto säilytti vetovoimansa korkeakoulujen yhteishaussa – viidenneksi suosituin kohde25.3.2026 12:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 19 414 hakijaa, joista ensisijaisia 6 344. Viime vuodesta ensisijaisten hakijoiden määrä nousi kolme prosenttia, ja kokonaishakijamäärä pysyi lähes samana (19 477 vuonna 2025). Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi vajaan prosentin. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 25 979, mikä oli myös lähes sama kuin edellisvuonna.
QS Ranking 2026: Liikuntatieteet sijalla 45, kaikkiaan 9 Jyväskylän yliopiston alaa mukana arvostetussa listauksessa25.3.2026 12:02:00 EET | Tiedote
Vuoden 2026 QS World University Rankings by Subject -vertailun tulokset on julkaistu. Jyväskylän yliopiston aloista maailman sadan parhaan joukossa jatkoi liikuntatieteet, jonka sijoitus vertailussa on 45:s. Vahva sijoitus kertoo alan asemasta suomalaisen ja kansainvälisen liikuntatieteellisen tutkimuksen kärjessä. Viime vuonna sijoitus oli 47:s. Lähellä huippua kasvatustieteet sijoitettiin välille 101–150 ja kielitieteet välille 151–200, molemmat samoilla sijoilla kuin viime vuonna.
Suomalaistutkijat kehittivät uuden menetelmän tarkkaan molekyylikalvojen kasvatukseen25.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden lasermuokkaukseen perustuvan menetelmän, jonka avulla metalli‑orgaanisia materiaaleja voidaan kasvattaa paikallisesti molekyylin paksuinen kerros kerrallaan. Menetelmä mahdollistaa erimuotoisten kalvojen tarkan rakentamisen ja tarjoaa uusia tapoja muokata materiaalien ominaisuuksia eri käyttötarpeisiin.
Autististen nuorten avun saanti terveydenhuollossa voi olla vaikeaa – kapeat käsitykset autismista jarruna24.3.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan autististen nuorten kohtaaminen terveydenhuollossa vaikeutuu kapeiden autismikäsitysten vuoksi. Nuorten omia kokemuksia ja tietoa elämästään ei aina arvosteta, ja maskaaminen, eli autististen piirteiden peittely, jää usein ammattilaisilta tunnistamatta. Pahimmillaan tämä voi jopa estää asianmukaisen hoidon saamista. Autismi ei aina näy ulospäin odotetulla tavalla, tutkijat muistuttavat.
”Tasa-arvon esteenä on haluttomuus asettua toisen ihmisen asemaan” – Katariina Räikkönen vastaanotti Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen20.3.2026 13:33:46 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos on myöntänyt vuoden 2026 Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen ihmisoikeusaktivisti, vaikuttaja Katariina Räikköselle. Tunnustus jaettiin Minna Canthin päivänä 19.3. järjestetyssä tilaisuudessa Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
