Finanssiala ry

Osakerahastopääomat laskussa – muut rahastot vetivät uusia sijoituksia

8.9.2022 08:27:40 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin elokuussa yhteensä 496 miljoonaa euroa varoja. Lisäksi rahastopääoma laski epäsuotuisan markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli elokuun lopussa 136 miljardia euroa.

Elokuussa uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin muihin paitsi osakerahastoihin: Pitkän koron rahastoihin 582 miljoona euroa, yhdistelmärahastoihin 46 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin 144 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 4 miljoonaa euroa. Osakerahastoista lunastettiin 1 272 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät elokuu 2022

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.8.2022

Osakerahastot

-1 272

-1 775

53 393

Yhdistelmärahastot

46

330

29 941

Pitkän koron rahastot

582

-637

28 338

Lyhyen koron rahastot

144

-2 066

15 734

Vaihtoehtoiset rahastot

4

195

8 828

YHTEENSÄ

-496

-3 952

136 234

Kesän kurssinousu jäi lyhyeksi iloksi ja markkinat kääntyivät alamäkeen elokuun jälkipuolella. Korkotaso on nousussa suurten inflaatiolukujen vanavedessä ja maailmantalouden kasvun odotetaan hiipuvan, mikä lisää epävarmuutta osakemarkkinoilla pidemmällä aikavälillä.

Euroalueen talouden näkymät näyttävät alkaneen syksyn sekä ensi talven osalta huolestuttavilta. Euro on jatkanut heikentymistään ja edelleen kiihtyvä inflaatio luo paineita Euroopan keskuspankin tuleville korkopäätöksille. Raaka-ainemarkkinoilla öljyn hinta laski elokuussa, mutta maakaasun hinta jatkoi nousuaan. Talven lähestyessä energiakriisin pelätään pahentuvan entisestään Venäjän kaasutoimitusten vähentyessä.

”Markkinoiden heilahtelu iski ja iskee aina myös rahastoihin. Epävarmassa tilanteessa tavallisen sijoittajan on syytä pitää pää kylmänä, pysyä sijoitussuunnitelmassaan ja välttää äkkinäisiä reaktioita. Erityisen tärkeäksi nousee sijoitusten hajautus. Rahastossa yhtiökohtainen hajautus tulee ”kaupan päälle”, mikä vähentää yksittäisen yhtiön epäonnistumisen vaikutusta. Sijoittajan itsensä mietittäväksi jää rahastoa valittaessa varmistaa, että sijoitukset hajautuvat myös eri omaisuusluokkien ja markkinoiden välillä. Lopuksi ajallinen hajautus, kuten kuukausittainen säästäminen vähentää väärän ajoituksen riskiä”, toteaa johtava lakimies Jari Virta Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoissa varoja lunastettiin kaikista rahastoluokista, eniten Pohjois-Amerikkaan sijoittavista rahastoista yhteensä 443 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,11). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät elokuu 2022

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.8.2022

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-86

-295

5 655

-21 %

Pohjoismaat

-102

-240

7 166

-23 %

Eurooppa

-265

-713

5 086

-15 %

Pohjois-Amerikka

-443

-324

7 536

1 %

Japani

-59

17

592

-11 %

Tyynenmeren alue

-101

30

978

-8 %

Kehittyvät markkinat

-49

-186

5 036

-11 %

Maailma

-143

25

19 861

-7 %

Toimialarahastot

-23

-89

1 485

-9 %

YHTEENSÄ

-1 272

-1 775

53 393

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin lähes kaikkiin rahastoluokkiin yhteensä 582 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sekä globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot -1,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Kaikkien rahastoluokkien Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.

milj. EUR

Nettomerkinnät elokuu 2022

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.8.2022

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

157

227

5 369

-12,7 %

Luokitellut yrityslainat EUR

367

-108

8 826

-11,9 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

41

-70

3 287

-9,9 %

Valtioriski maailma

2

56

208

-1,2 %

Luokitellut yrityslainat maailma

-1

-509

6 368

-6,3 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-1

2

1 524

-7,8 %

Kehittyvät markkinat

17

-235

2 756

-9,1 %

YHTEENSÄ

582

-637

28 338

 

Rahastoraportti,elokuu 2022

Markkinakatsaus, elokuu 2022

Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl. 

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.

Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote

Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.

Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote

Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.

Mitä nuorempi suomalainen, sen varmemmin kassalla heiluu kännykkä kortin sijaan30.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaiset maksavat ostoksiaan kortilla ja kännykällä. Mitä nuorempi kuluttaja, sen todennäköisemmin lähimaksu tehdään kännykällä. Iäkkäämmät ikäryhmät suosivat lähimaksussa maksukortin vilautusta. Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen poikkeusoloihin hyvin: suurimmalla osalla on hallussaan useampi kuin yksi maksukortti ja mukana kulkee aina käteistä hätävaraksi. Käteistä pidetään myös kotivarana. Enemmistö suomalaisista käyttää myös MobilePayta tai Siirtoa. FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye