Kysely Loimijoen vesistöalueen käyttäjille
Kyselyn vastauksien perusteella selvitetään sitä, millaiseksi Loimijoen vesistöalueen asukkaat ja toimijat kokevat Loimijoen vesistön tilan ja millaisia haasteita ilmastonmuutos on jo aiheuttanut vesistön käytössä. Vastauksia pyritään edelleen hyödyntämään ja huomioimaan jatkossa, kun arvioidaan Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvityksessä annettujen suositusten jatkoa.
Linkki kyselylomakkeeseen (webropolsurveys.com)
Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys
Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys valmistui vuonna 2017. Työssä selvitettiin mahdollisuuksia vähentää tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia Loimijoen vesistössä. Selvityksen laati Suomen ympäristökeskus Hämeen ELY-keskuksen johdolla ja yhteistyössä lupien haltijoiden, kuntien ja muiden viranomaisten sekä sidosryhmien kanssa.
Selvityksessä päädyttiin kuuteen suositukseen, joista
- kolme ensimmäistä koskee Tammelan Pyhäjärven säännöstelyä
- neljäs suositusten tarkistamista viiden vuoden välein
- viides viestintää vesistöennusteiden avulla
- kuudes tulvakartoituksen jatkamista Loimijoen alajuoksulla.
Pyhäjärven säännöstelysuosituksilla ei pyritä vuositasolla muuttamaan järven vedenkorkeuksia, vaan sopeutumaan nykyisen säännöstelyluvan puitteissa ilmastonmuutoksen aiheuttamaan hydrologisen kierron rytmin muuttumiseen.
Tämän työn yhteydessä selvitettiin keväällä 2017 myös vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista nettikyselyllä.
Loimijoen vesistöalue
Loimijoen vesistöalue (35.9) on osa Kokemäenjoen vesistöaluetta, joka on Suomen neljänneksi suurin vesistö. Yhteensä 114 kilometrin mittainen Loimijoki on Kokemäenjoen suurin sivujoki, joka saa alkunsa Tammelan ylänköalueelta Pyhäjärven kaakkoispuolelta. Loimijoki virtaa Forssan kaupungin lävitse kohti lounaisen Suomen viljelysalueita Jokioisten, Ypäjän, Loimaan ja Huittisten kuntien alueilla. Huittisissa Loimijoki yhtyy Kokemäenjokeen, josta vedet laskevat edelleen Pohjanlahteen.
Loimijoen valuma-alue (3 138 km²) on vähäjärvistä ja peltojen osuus on suuri, noin 40 prosenttia. Vesistöalueen järvisyys on 2,74 prosenttia ja yli puolet alueen järvistä on alle kymmenen hehtaarin kokoisia. Loimijoen virtaamavaihtelut ovat suuria, koska virtaamia tasoittavia järvialtaita on vähän.
Tammelan Pyhäjärveä säännöstellään Kuhalankosken padolla. Lisäksi Loimijoen varrella on useita patoja ja voimalaitoksia, jotka säännöstelevät joen vedenkorkeutta. Loimijoki on runsasravinteinen vesistö ja vesienhoidon mukaisen luokituksen mukaan sen ekologinen tila on yläjuoksulla tyydyttävä ja alajuoksulla välttävä. Ekologista tilaa heikentää paitsi ravinnekuormitus, myös se, että joki on patojen vuoksi nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Elina Mäkäläinen, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus
elina.makalainen@ely-keskus.fi
Tiedotus:
Minna Huovinen, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 076
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Hämeen ELY-keskusELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Aluehallinto uudistuu – Hämeen ELY-keskuksen toiminta päättyy30.12.2025 13:41:27 EET | Tiedote
Elinvoimakeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2026 osana valtion aluehallinnon uudistusta. Nykyiset 15 ELY-keskusta korvataan kymmenellä uudella elinvoimakeskuksella. Hämeen alueella muutos on merkittävä: Kanta-Häme yhdistyy Pirkanmaan kanssa muodostaen Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen, kun taas Päijät-Häme liittyy Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukseen. Hämeen ELY-keskuksen tehtävät jakautuvat jatkossa valtakunnalliselle Lupa- ja valvontavirastolle sekä kahdelle uudelle elinvoimakeskukselle.
Lauha alkutalvi on nostanut vedenkorkeuksia Hämeen vesistöissä - Hämeen vesiasioiden hoito muuttuu valtion aluehallintouudistuksessa29.12.2025 12:54:46 EET | Tiedote
Vedenkorkeudet koko Hämeessä ovat nousseet hieman tyypillistä loppusyksyä ja alkutalvea enemmän. Myös pohjavesissä nousua on ollut tyypillistä enemmän. Sään kylmeneminen hidastaa nousua ja kääntää vedenkorkeudet lopulta laskusuuntaan.
Työttömyyden kasvu vuositasolla hidastunut Hämeessä23.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Hämeen ELY-keskusalueen kuntien työllisyyspalveluissa oli marraskuun lopussa 21 990 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 063 henkilöä enemmän (+10 %) kuin vuotta aikaisemmin ja 323 henkilöä enemmän kuin edelliskuussa. Työttömistä työnhakijoista oli kokoaikaisesti lomautettuna 1 431 henkilöä. Lomautettujen määrä on vähentynyt vuodentakaisesta 487 henkilöllä (-25 %). Tiedot ilmenevät Hämeen ELY-keskuksen marraskuun työllisyyskatsauksesta.
Uusia EU:n maaseuturahoitusta saavia hankkeita valittu Kanta- ja Päijät-Hämeeseen – ELY-ajan viimeiset rahoituspäätökset 13 hankkeelle19.12.2025 14:55:59 EET | Tiedote
ELY-keskus on valinnut rahoitettavaksi 13 uutta hanketta Hämeen maaseudun kehittämiseksi. Rahoitusta suunnataan esimerkiksi laajakaistahankkeisiin, pyörämatkailun kehittämiseen, suureen viljelijöiden biokaasuhankkeeseen ja ympäristötekoihin. Ensi vuonna ELY-keskusten sijaan maaseutua kehittävät elinvoimakeskukset yhdessä paikallisten Leader-ryhmien kanssa.
Hämeen ELY-keskuksen rahoitusvuosi oli toimintaympäristöltään haastava, mutta tulevaisuuteen uskova16.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hämeen ELY-keskuksen viimeinen rahoitusvuosi kuvastaa hyvin sekä vallitsevaa geopoliittista epävarmuutta, että talouden haastavaa tilaa. Rahoitukset eri instrumentteja vertaillen vähenivät edellisvuosiin verrattuna. Vuoden 2025 rahoituskatsaus on Hämeen ELY-keskuksen viimeinen, ja jatkossa elinvoimakeskukset julkaisevat tietoa myöntämistään rahoituksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme