Uhkailua ja väkivaltaa kokeneiden osuus nousi koronapandemiaa edeltävälle tasolle
Nuoret olivat kokeneet fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän. Naiset kohtasivat yleisemmin eri fyysisen väkivallan muotoja. Miehet olivat kokeneet uhkailua ja väkivaltaa yleisimmin julkisilla paikoilla, naiset taas työpaikoilla. Työtehtävissä kohdattujen uhkailu- ja väkivaltatilanteiden yleisyys lisääntyi naisten osalta koronaa edeltävälle tasolle. Miesten osalta taas lisääntyi omassa asunnossa koettu väkivalta, jonka osalta palattiin vuoden 2019 tasolle.
Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi reilut 4800 Suomessa vakituisesti asuvaa.
Kotitalouteen kohdistuvien omaisuusrikosten yleisyys on pysynyt vakaana viimeisinä vuosina. Polkupyörävarkaudet ja autoihin kohdistuneet vahingonteot ovat olleet jo pitkään yleisimpiä kotitalouksien omaisuuteen kohdistuneita rikoksia. Molemmat ovat kuitenkin vähentyneet viime vuosikymmenen vaihteesta.
Yksityishenkilöihin kohdistuneista rikoksista yleisimpiä ovat tavaran tai palvelun ostamiseen liittyvät huijaukset sekä henkilötietojen urkinta tai väärinkäyttö. Vuoden 2021 kyselyssä tavaran tai palvelun ostamiseen liittyneestä huijauksesta ilmoitti noin kuusi prosenttia vastaajista ja henkilötietojen urkinnasta ja väärinkäytöstä noin viisi prosenttia vastaajista. Henkilötietojen urkinta ja väärinkäyttö lisääntyi aiemmista vuosista.
Katuväkivallan pelko pysynyt pitkälti ennallaan
Vuoden 2021 kyselyssä yli neljännes vastaajista ilmoitti pelänneensä väkivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella kuluneen vuoden aikana. Verrattuna vuoteen 2020, pelko oli lisääntynyt hieman naisten ja nuorten (15–24 v.) osalta. Väkivaltaa työpaikalla kertoi pelkäävänsä noin 14 prosenttia vastaajista, perheväkivaltaa pelkäsi noin viisi prosenttia vastaajista. Nämä osuudet eivät eroa aikaisimmista vuosista.
Yli puolet ilmoitti pelkäävänsä verkkorikoksen kohteeksi joutumista
Lähes 60 prosenttia Suomessa asuvista ilmoitti pelänneensä verkkorikoksen kohteeksi joutumista vuoden aikana. Verkkorikollisuuden pelko oli selvästi yleisempää kuin katuväkivallan pelko, jota ilmoitti pelkäävän alle kolmannes.
Verkkorikosten yleisimpiä tekomuotoja olivat haittaohjelmat sekä verkossa tapahtuva häirintä. Noin kymmenen prosenttia vastaajista ilmoitti saaneensa haittaohjelman kuluneen vuoden aikana. Kuluneen vuoden aikana verkkoympäristössä tapahtuneesta seksuaalisesta häirinnästä ilmoitti 13 prosenttia ja muusta häirinnästä noin 15 prosenttia vastaajista. Naiset kokivat häirintää miehiä useammin. Häirintäkokemukset olivat lisääntyneet verrattuna vuoden 2018 tilanteeseen, sen sijaan haittaohjelmien osalta uhrien osuus oli laskenut.
Kansallinen rikosuhritutkimus on Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttama kansallisesti edustava kyselytutkimus, joka on toteutettu vuosina 2012–2021. Vuoden 2021 kyselyyn vastasi 4 813 Suomessa vakituisesti asuvaa 15–74-vuotiasta henkilöä, vastausprosentin ollessa 34,4 prosenttia.
Lisätiedot:
Suunnittelija Ilari Kolttola
029 412 0887
ilari.kolttola@helsinki.fi
Yliopistonlehtori Matti Näsi
029 412 0881
matti.j.nasi@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme