Nuoret olivat kokeneet fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän. Naiset kohtasivat yleisemmin eri fyysisen väkivallan muotoja. Miehet olivat kokeneet uhkailua ja väkivaltaa yleisimmin julkisilla paikoilla, naiset taas työpaikoilla. Työtehtävissä kohdattujen uhkailu- ja väkivaltatilanteiden yleisyys lisääntyi naisten osalta koronaa edeltävälle tasolle. Miesten osalta taas lisääntyi omassa asunnossa koettu väkivalta, jonka osalta palattiin vuoden 2019 tasolle.   

Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi reilut 4800 Suomessa vakituisesti asuvaa.  

Kotitalouteen kohdistuvien omaisuusrikosten yleisyys on pysynyt vakaana viimeisinä vuosina. Polkupyörävarkaudet ja autoihin kohdistuneet vahingonteot ovat olleet jo pitkään yleisimpiä kotitalouksien omaisuuteen kohdistuneita rikoksia. Molemmat ovat kuitenkin vähentyneet viime vuosikymmenen vaihteesta.  

Yksityishenkilöihin kohdistuneista rikoksista yleisimpiä ovat tavaran tai palvelun ostamiseen liittyvät huijaukset sekä henkilötietojen urkinta tai väärinkäyttö. Vuoden 2021 kyselyssä tavaran tai palvelun ostamiseen liittyneestä huijauksesta ilmoitti noin kuusi prosenttia vastaajista ja henkilötietojen urkinnasta ja väärinkäytöstä noin viisi prosenttia vastaajista. Henkilötietojen urkinta ja väärinkäyttö lisääntyi aiemmista vuosista.  

Katuväkivallan pelko pysynyt pitkälti ennallaan 

Vuoden 2021 kyselyssä yli neljännes vastaajista ilmoitti pelänneensä väkivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella kuluneen vuoden aikana. Verrattuna vuoteen 2020, pelko oli lisääntynyt hieman naisten ja nuorten (15–24 v.) osalta.  Väkivaltaa työpaikalla kertoi pelkäävänsä noin 14 prosenttia vastaajista, perheväkivaltaa pelkäsi noin viisi prosenttia vastaajista. Nämä osuudet eivät eroa aikaisimmista vuosista.     

Yli puolet ilmoitti pelkäävänsä verkkorikoksen kohteeksi joutumista 

Lähes 60 prosenttia Suomessa asuvista ilmoitti pelänneensä verkkorikoksen kohteeksi joutumista vuoden aikana. Verkkorikollisuuden pelko oli selvästi yleisempää kuin katuväkivallan pelko, jota ilmoitti pelkäävän alle kolmannes. 

Verkkorikosten yleisimpiä tekomuotoja olivat haittaohjelmat sekä verkossa tapahtuva häirintä. Noin kymmenen prosenttia vastaajista ilmoitti saaneensa haittaohjelman kuluneen vuoden aikana. Kuluneen vuoden aikana verkkoympäristössä tapahtuneesta seksuaalisesta häirinnästä ilmoitti 13 prosenttia ja muusta häirinnästä noin 15 prosenttia vastaajista. Naiset kokivat häirintää miehiä useammin. Häirintäkokemukset olivat lisääntyneet verrattuna vuoden 2018 tilanteeseen, sen sijaan haittaohjelmien osalta uhrien osuus oli laskenut.  

Kansallinen rikosuhritutkimus on Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttama kansallisesti edustava kyselytutkimus, joka on toteutettu vuosina 2012–2021. Vuoden 2021 kyselyyn vastasi 4 813 Suomessa vakituisesti asuvaa 15–74-vuotiasta henkilöä, vastausprosentin ollessa 34,4 prosenttia. 

Julkaisu: https://researchportal.helsinki.fi/fi/publications/suomalaiset-v%C3%A4kivallan-ja-omaisuusrikosten-kohteena-2021-kansalli

Lisätiedot: 

Suunnittelija Ilari Kolttola
029 412 0887
ilari.kolttola@helsinki.fi 

Yliopistonlehtori Matti Näsi
029 412 0881
matti.j.nasi@helsinki.fi