Lapsena urheiluseurassa harrastaneet naiset ovat aikuisenakin liikunnallisesti aktiivisia

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten urheiluseuraharrastaminen lapsuudessa ja nuoruudessa on yhteydessä aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen, paikallaanoloon ja lihavuuteen. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin tutkimuksen alkuvaiheessa kyselylomakkein ja myöhemmissä vaiheissa liikemittareiden avulla.
Osallistujat jakautuivat tutkimuksen alkuvaiheessa kolmeen urheiluseuraharrastajaryhmään:
- jatkuva aktiivinen osallistuminen urheiluseuratoimintaan (pojista 12,0 %, tytöistä 7,5 %)
- jatkuva kohtuullinen osallistuminen urheiluseuratoimintaan (pojista 14,0 %, tytöistä 13,3 %)
- vähäinen osallistuminen tai ei lainkaan osallistumista urheiluseuratoimintaan (pojista 74,0 %, tytöistä 79,2 %).
Jatkuva osallistuminen organisoituun liikuntaan lapsuudessa ja nuoruudessa oli yhteydessä aktiviseen liikkumiseen aikuisiällä erityisesti naisilla.
– Lapsena kahteen aktiivisempaan ryhmään kuuluneet naiset raportoivat aikuisena enemmän fyysistä aktiivisuutta, ja tämä näkyi myös liikemittareilla mitattuna korkeampana kokonaisaktiivisuutena, reippaan ja raskaan liikunnan määränä sekä korkeampina kokonaisaskelmäärinä, kertoo yliopistonlehtori ja tutkimuksen johtaja Kasper Salin liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Urheiluseuratoimintaan lapsena aktiivisesti tai kohtuullisesti osallistuneet miehet puolestaan raportoivat enemmän fyysistä aktiivisuutta kuin seuratoimintaan vähäisesti tai ei lainkaan osallistuneet miehet, mutta liikemittauksissa eroa ei havaittu.
– Syitä tähän voi olla useita. Liikunnallisempaan elämäntapaan nuoruudessa tottuneet voivat tunnistaa arjesta fyysistä aktiivisuutta paremmin ja sen vuoksi raportoivat sitä myös enemmän, vaikka mittareilla mitattuna liikuntamäärät olisivatkin samoja, Salin pohtii.
Urheiluseuratoimintaan vähäisesti tai ei lainkaan osallistuneiden naisten joukossa television katseluaika oli suurempaa ja lihavuus yleisempää kuin kohtuullisesti osallistuneilla naisilla. Miehissä eri harrastajaryhmien välillä ei havaittu eroa television katselun määrässä tai ylipainoisten osuudessa.
Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimus on seurannut vuodesta 1980 lähtien yli kolmeatuhatta suomalaista säännöllisesti. Tutkimukseen osallistui alkuvaiheessa noin 3 500 3–18-vuotiasta suomalaista ja viimeisimmässä mittauksessa (2018–2020) liikemittareillla mitattu fyysisen aktiivisuuden data kerättiin yli 1 300 osallistujalta.
Tutkimus tehtiin osana Turun yliopiston professori Olli Raitakarin johtamaa Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -monikeskustutkimusta. Liikuntatutkimus on toteuttu yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin kanssa. Tutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen kulttuurirahasto.
Lisätietoja:
Kasper Salin
tutkimuksen johtaja, yliopistonlehtori
kasper.salin@jyu.fi
0408053964
Alkuperäinen artikkeli:
Xiaolin Yang, Tuomas Kukko, Irinja Lounassalo, Janne Kulmala, Harto Hakonen, Suvi P. Rovio, Katja Pahkala, Mirja Hirvensalo, Sanna H. Palomäki, Nina Hutri-Kähönen, Olli T. Raitakari, Tuija H. Tammelin, Kasper Salin, Organized Youth Sports Trajectories and Adult Health Outcomes: The Young Finns Study, American Journal of Preventive Medicine, 2022, ISSN 0749-3797, https://doi.org/10.1016/j.amepre.2022.06.018
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme