Viiden nuoren juutalaisnaisen koskettava tarina

16.9.2022 11:20:57 EEST | Into Kustannus | Tiedote

Jaa

Anna-Leena Perämäen viisi pienoiselämäkertaa sisältävä teos nostaa Anne Frankin rinnalle muita, vähemmän tunnettuja holokaustin kokeneita juutalaisnuoria.

Lukijalle piirtyy kuva elämänhaluisista ja tulevaan toiveikkaasti suhtautuvista nuorista, joiden maailman natsien juutalaisvainot radikaalilla tavalla mullistivat.

Anne Frank sai pitkään edustaa kaikkia juutalaisten kansanmurhan uhreja, mutta hänellä oli aikalaisia, jotka ansaitsevat myös saada äänensä kuulluksi. Historiantutkija Anna-Leena Perämäki nostaa hänen rinnalleen neljä muuta samantyyppisistä taustoista tulevaa, suhteellisen tuntemattomaksi jäänyttä, nuorta päiväkirjankirjoittajaa.

Hélène Berr, Anne Frank, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer joutuivat kohtaamaan toisen maailmansodan puristuksissa juutalaisvainot. Heidän elämänpiirinsä kaventui natsi-Saksan miehittämissä Ranskassa ja Alankomaissa. Kirja kuvaa miten he joutuvat käymään elämässään läpi suuren muutoksen, kohtaamaan oman juutalaisen taustansa ja luopumaan lapsuutensa ja varhais- nuoruutensa hyvinvoinnista.

Naisten päiväkirjoihin pohjautuva teos kertoo paitsi nuorten arjesta myös heidän perhetaustastaan ja lapsuudestaan sekä ajasta sodan jälkeen. Osa nuorista naisista pakeni vainoja tai piiloutui, osan kohtalona oli joutua keskitysleirille. Muutamien tarina jatkuu nykypäiviin saakka.

Lähteenä harvinaista, aiemmin julkaisematonta materiaalia

Teos perustuu Perämäen vuonna 2020 aiheesta valmistuneeseen kulttuurihistorian väitöskirjaan. Lähteenä käytetyistä päiväkirjoista kolme on julkaisemattomia, kaksi on julkaistu ja käännetty useille eri kielille, myös suomeksi. Julkaistujenkin päiväkirjojen kohdalla Perämäki on kuitenkin perehtynyt myös niiden alkuperäisiin versioihin.

Kirjan päähenkilöillä on paljon yhteistä. Heidän perhetaustansa oli samankaltainen, sillä he olivat kaikki lähtöisin Länsi-Euroopan 1900-luvun alun maallistuneesta, koulutetusta ja vauraasta juutalaisväestöstä, jolle juutalaisuus ei ennen vainojen alkamista ollut kovinkaan merkittävä osa identiteettiä – toisin kuin Itä-Euroopassa, jossa ortodoksijuutalaisuus oli yleisempää, juutalaisyhteisöt tiiviimpiä ja alueen juutalaiset poikkesivat muutenkin paljon länsieurooppalaisesta juutalaisväestöstä esimerkiksi varallisuudeltaan. Kirjan nuoria naisia yhdistää myös se, että he elivät vielä päiväkirjaa sodan aikana kirjoittaessaankin sen verran hyvissä materiaalisissa ja henkisissä oloissa, että päiväkirjan kirjoittaminen ylipäätään oli mahdollista.

Sota-ajan Ranskassa pakolaiset koettiin uhkana maan taloudelle

Itävaltalaisen Elisabeth Kaufmannin perhe pääsi pakoon Wienistä Pariisiin, jossa elämä piti aloittaa alusta vihamielisessä ilmapiirissä. Ranskalla oli pitkät antisemitistiset perinteet jo ennen Hitlerin valtaannousua Saksassa, ja 1930-luvun laman myötä sekä antisemitismi että yleinen ulkomaalaisvastainen ilmapiiri vahvistuivat.

Hitlerin noustua valtaan ja kansallissosialistien aloitettua laajamittaiset juutalaisvainot Saksassa ja myöhemmin siihen liitetyillä alueilla, antisemitismi kiihtyi Ranskassa entisestään vainottujen juutalaisten etsiessä sieltä turvaa. Jopa ranskalainen eliitti alkoi viljellä antisemiittistä kieltä ja näkemyksiä – ”muukalaisilla” katsottiin yleisesti olevan tuhoava vaikutus Ranskan taloudelle ja kansainväliselle asemalle.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan teki aiheesta taas ajankohtaisen

Vainojen varjossa kirjoitettujen päiväkirjojen lukeminen tuli Perämäelle sotakeväänä aivan eri tavalla iholle kuin koskaan ennen.

”Uusi sota Euroopassa ja kansanmurhan piirteitä saanut ukrainalaisten hätätila viimeistään osoittaa, että näiden aiheiden tutkiminen ja niistä kirjoittaminen on yhä tärkeää. Alkuvuosi 2022 on näyttänyt, että se, mitä juutalaisille tapahtui 80 vuotta sitten, ei ole niin kaukaista historiaa kuin olemme luulleet. Juutalaisten kohtalo toisessa maailmansodassa ei saa unohtua.”

Äänikirjan lukee Karoliina Niskanen.

Historiantutkija Anna-Leena Perämäki (s. 1982) on tutkinut nuorten naisten selviytymiskeinoja juutalaisvainoista 1940-luvun Ranskassa ja Alankomaissa. Teos perustuu Perämäen vuonna 2020 aiheesta valmistuneeseen kulttuurihistorian väitöskirjaan. Perämäki kiinnostui historiasta jo lapsena löydettyään vanhempiensa kirjahyllystä Anne Frankin perhettä auttaneen Miep Giesin muistelmat. Menneisyydessä häntä kiehtovat kiinnostavat ihmiskohtalot sekä päiväkirja- ja kirjeaineistot, joiden avulla voi päästä henkilökohtaisten kokemusten ja tunteiden jäljille.

Tilaa arvostelukappale

Avainsanat

Anna-Leena Perämäki Anne Frank Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa historia holokausti juutalaisvainot kirja kirjallisuus

Yhteyshenkilöt

Jenny Rostainviestintäpäällikkö

Puh:044 493 6816jenny.rostain@intokustannus.fi

Josefine Janhonenviestintäasiantuntija

Puh:+358444934409josefine.janhonen@intokustannus.fi

Kuvat

Linkit

Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa

Tietoja julkaisijasta

Into Kustannus
Töölönkatu 9
00100 HELSINKI

http://www.intokustannus.fi

Into on itsenäinen kustantamo, joka julkaisee uutta avaavaa ja näkökulmia avartavaa laadukasta kirjallisuutta yksin ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Into Kustannus

Risto Isomäen Krakenin saari ja Tatiana Elfin Huijari ehdolla Suomen dekkariseuran palkintojen saajiksi4.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote

Risto Isomäen jännitysromaani Krakenin saari on valittu Vuoden johtolanka -ehdokkaaksi. Tatiana Elfin psykologinen trilleri Huijari puolestaan on Vuoden esikoisdekkari -ehdokas.

Timo Hellenberg ja Pekka Visuri: "Ukrainan sota on vuosikymmenten virhearvioiden ja vastakkaisten intressien kärjistymisen tulos"2.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote

Ukrainassa käydyn sodan sisäiset ja ulkoiset syyt, lännen kriittiset valinnat sekä tuoreiden Yhdysvaltojen ja Venäjän rauhansuunnitelmien taustat ovat ajankohtaisia kysymyksiä. Tutkijat Timo Hellenberg ja Pekka Visuri analysoivat kehityskulkuja laajasti uutuuskirjassaan Tulilinja – Ukraina ja uusi maailmanjärjestys. Kirjan ydinviesti on selvä: Ukrainan laajaksi kehittynyt kriisi ei ole ollut yhden päätöksen tai yhden sotavaiheen seurausta, vaan pitkä ja monimutkainen tapahtumaketju.

Riina Tanskasen Tympeät tytöt – Luokkakipuja voitti Tulenkantaja-palkinnon1.12.2025 07:00:20 EET | Tiedote

”Teos onnistuu avaamaan luokkaerojen, työelämän paineiden ja arjen rakenteellisen epätasa-arvon kysymyksiä tavalla, joka on sekä vahvasti paikallinen että kiinnittyy luontevasti osaksi laajempia, kansainvälisiä kehityskulkuja," päätuomari Iida Turpeinen perusteli valintaa.

Onko kolmas maailmansota jo alkanut?11.11.2025 11:15:03 EET | Tiedote

Maailmanpolitiikka on myllerryksessä ja kamppailu idän, lännen ja etelän välillä käy kiivaana. Timo Hellenbergin ja Pekka Visurin uutuuskirja Tulilinja – Ukraina ja uusi maailmanjärjestys tarjoaa ajankohtaisen ja kellontarkan analyysin siitä, kuinka Ukrainan sisäisestä Maidanin kansannoususta kehittyi laaja kansainvälinen kriisi, joka on horjuttanut suurvaltasuhteita ja muokkaa uuden maailmanjärjestyksen suuntaviivoja.

Riina Tanskasen sarjakuvateos Tympeät tytöt – Luokkakipuja on ehdolla Tulenkantaja-palkinnon saajaksi7.11.2025 07:16:59 EET | Tiedote

Suomalaisen kirjaviennin edistäjäksi perustettu Aamulehden Tulenkantaja-palkinto jaetaan Tampereen Kirjafestareilla sunnuntaina 30. marraskuuta. Voittajan valitsee viiden ehdokkaan joukosta kirjailija Iida Turpeinen. Esiraati uskoo Tympeiden tyttöjen vientipotentiaaliin, sillä taiteellisesti kovatasoisen teoksen teemat ovat ajankohtaisia kaikkialla läntisessä maailmassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme